http://www.psykoterapiapalvelutsannakaasinen.com/

Psykoterapialvelut Sanna Kaasinen, Kapalomäentie 127, Juva (2025)

11/12/2025

Nuorten aikuisten yksinäisyys – mitä voimme tehdä?

Viimeisen vuoden aikana olen psykoterapiatyössäni kohdannut erityisen paljon nuoria aikuisia, joilla ei ole läheisiä ystäviä tai perhesuhteita. Yksinäisyys ei ole pelkkä tunne, vaan kokonaisvaltainen kokemus, joka voi tuntua näkymättömyydeltä. Kun ympärillä näkyy kuvia yhdessäolosta ja perhejuhlista, yksinäisyys voi muuttua kivuksi, joka syvenee erityisesti joulun aikaan.

Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Yksinäisyys ei ratkea yhdellä teolla, m***a pienet eleet voivat olla elämän suurimpia lahjoja.
Miten voimme tukea nuoria?

Vanhemmat ja läheiset voivat olla ratkaisevassa roolissa. Jos nuori aikuinen vetäytyy tai vaikuttaa etäiseltä, kysy kuulumisia ja kutsu mukaan. Vaikka hän sanoisi ensin ei, yhteyden tarjoaminen kertoo, että hän on tärkeä.
Me kaikki voimme huomata nuoren, joka on yksin harrastuksessa, koulussa, työpaikalla tai naapurustossa. Yksi tervehdys, yksi kysymys voi olla alku uudelle yhteydelle.
Yhteiskunnassa tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja yhteisöllisiä tiloja, joissa ei ole suorituspaineita. Vapaaehtoistoiminta, harrastusryhmät ja vertaistuki voivat olla siltoja, jotka pelastavat.

Yksinäisyys ei ole häpeä, vaan inhimillinen kokemus. Kun puhumme siitä avoimesti, madallamme kynnystä hakea apua ja luomme kulttuuria, jossa jokainen kuuluu johonkin.
Jos tunnet yksinäisyyttä, muista että et ole yksin tunteesi kanssa. On olemassa ihmisiä ja paikkoja, jotka haluavat kohdata sinut. Joskus ensimmäinen askel on vaikein, m***a se voi avata oven merkityksellisiin yhteyksiin.

Tänä jouluna pysähdy hetkeksi ja mieti: kuka voisi tarvita sinun viestiäsi, kutsuasi tai läsnäoloasi? ❤️

22/11/2025

Kun lumi hiljenee maahan, jokin minussa hiljenee sen mukana.
Hidastetun maiseman äärellä on helpompi huomata: olemme usein itsekin vähän liian nopeita. Ajattelemme nopeasti, reagoimme nopeasti, täytämme kalenterin nopeasti.

Psykoterapian näkökulmasta hidastaminen ei ole vain elämäntapavalinta —
se on hermoston keskeinen taito.
Kun vauhti laskee, keho saa vihdoin mahdollisuuden säädellä itseään, ja mieli alkaa nähdä asioita, joita se kiireessä ohittaa.

Viime aikoina olen pysähtynyt kysymään myös itseltäni:
Mitä elämässä avautuu, jos en tavoittele lisää vaan vähennän jotakin?
Mitä jos degrowth voisi tapahtua myös sisäisesti?

Hidastaminen voi terapeuttisesti tarkoittaa esimerkiksi:

• ylikuormituksen näkyväksi tekemistä – sen tunnistamista, mikä on mennyt huomaamatta yli
• tilan luomista tunteille, jotka vaativat hiljaista ja rauhallista maisemaa tullakseen esiin
• arvojen selkeytymistä, kun ulkoinen meteli väistyy
• kehomieli-yhteyden vahvistumista, jolloin omat tarpeet tuntuvat selvemmin kuin normien odotukset
• riittävyyden kokemuksen palautumista, kun suorittamisen tarve hellittää

Degrowth-ajatuksessa on terapeuttisesti jotakin olennaista:
kun elämässä keventää, alkaa nähdä.
Kun vähentää, kuulee paremmin.
Kun pysähtyy, huomaa mitä on kaivannut, m***a mitä ei kiireessä ehtinyt edes nimetä.

Moni asiakas kuvaa samaa:
että kun ulkoista “melua” purkaa, sisäinen liike muuttuu.
Nousee kysymyksiä, jotka eivät ole kriisejä vaan kutsuja:
Mitä kohti mieleni haluaa kulkea?
Mitä tarvitsen, jotta voisin elää omalla tavalla todeksi?

Psykoterapeuttisesti tämä on merkityksellisyyden alku —
ei suorittamalla rakennettua, vaan sisältäpäin kasvavaa.

Hiljainen jokimaisema muistuttaa minua siitä, että joskus tärkein muutos tapahtuu, kun lopetamme kiirehtimisen.
Kun annamme keholle luvan hidastaa.
Kun palaamme luonnollisempaan rytmiin ja huomaamme:
Ei lisää, vaan syvemmälle.
Ei kovempaa, vaan lempeämmin.

22/10/2025

🌿 Tilaa hengittää – elämän keskivaiheen muutosten äärellä

Olen jo pitkään, m***a erityisesti viimeisen vuoden aikana, huomannut itsessäni kasvavan kaipuun arkeen, jota ohjaavat arvot: kiireettömyys, vapaus ja joustavuus.

Ehkä se liittyy siihen elämänvaiheeseen, jossa alkaa katsoa taaksepäin ja eteenpäin yhtä aikaa – ja kysyy itseltään:
Mikä on minulle tärkeää juuri nyt? Mitä haluan vaalia, mihin suuntaan kulkea tästä eteenpäin? Kuinka voisin asettua rauhassa ”omaan luontooni” - omaan voimaani ilmentämään oman näköistä elämääni osana ympäröivää yhteisöä?

Moni tunnistaa tämän hetken kehollisina ja hormonaalisina, emotionaalisina tai elämänrytmin muutoksina – vaiheena, jossa keho, mieli ja arvot hakevat uutta tasapainoa.
Useat puhuvat vaihdevuosien ajasta, toisille aika on työn, ihmissuhteiden, identiteetin tai elämänarvojen uudelleen järjestäymisen aikaa.

Tämän kokemuksen myötä olen alkanut suunnitella elämän keskivaiheeseen liittyvien asioiden ja ilmiöiden parissa työskentelyä. Jaoin mietteitäni tärkeän ystävän, lyhytterapeutin ja työnohjaajan Maaritin kanssa ja nyt olisimme yhdessä luomassa ryhmää, joka kokoaisi yhteen ihmisiä elämän keskivaiheilta – heitä, jotka haluavat pysähtyä tämän muutoksen äärelle.
Ryhmää, jossa voisi jakaa kokemuksia, oivalluksia, muutosten kipuja ja mahdollisuuksia – ja ehkä myös ideoita ja vinkkejä siitä, miten rakentaa arki, joka tuntuu omalta.

Olisiko tällaiselle ryhmätoiminnalle sinun mielestäsi paikka? Mitkä teemat olisivat sinun mielestäsi tärkeitä käsitellä ryhmässä?
Tuntuuko sinusta, että juuri nyt olisi aika kokoontua yhteen ja kuulla toistemme tarinoita elämän keskivaiheilta?

Kuulen mielelläni ajatuksiasi.
Voit kommentoida tai lähettää viestiä yksityisesti, jos aihe puhuttelee sinua.

03/10/2025

🌿 Stressi, uupumus ja vaihdevuodet voivat kuluttaa kehon mielihyvähormoneja. Kun niiden virta vähenee, olo muuttuu raskaaksi, innottomaksi ja jopa toivottomaksi. Monet kokevat, että mikään ei tunnu enää miltään tai kutsu eteenpäin.

🌲 Luonto kantaa silloinkin, kun oma jaksaminen horjuu. Kun pysähdyt metsän reunaan, veden äärelle tai puun juurelle, voit huomata hengityksesi palaavan juurilleen.

✨ Juurilla hengittävä hiljainen luonto -harjoitus (lyhennetty versio):
1. Seiso tai istu rauhassa ulkona.
2. Sulje hetkeksi silmäsi ja hengitä syvään sisään. Tunne, kuinka ilma kulkee keuhkoihin ja laskeutuu vatsaan asti.
3. Hieman pidemmällä uloshengityksellä anna hartioiden ja rintakehän laskeutua – kuin metsän oksat sateen jälkeen. Tämä viestii kehollesi ja mielellesi, että vaikka olisi hätä, niin ei ole hätää.
4. Avaa silmäsi ja anna katseen viipyä jossakin yksinkertaisessa: kiven pinnassa, veden väreessä, tuulen liikkeessä.
5. Viivy hetki tässä, aisti hiljaisuus ja hengittele sen tahtiin. Uloshengitykset voivat edelleen olla sinulle sopivasti pidempiä, kuin sisäänhengitykset.

Ohjaan luonnossa erilaisia hiljaisia hengitys- ja aistiharjoituksia, jossa luonto ja ihminen kohtaavat. Juuret, hengitys ja hiljaisuus avaavat tien takaisin omiin voimiin. Vastaavanlaisia harjoituksia voidaan tehdä myös psykoterapiaistunnossa luonnon keskellä.

25/09/2025

Miksi osa-työkykyisyys ei ole hyväksyttyä? 🍂

Yhteiskunnassamme arvostetaan usein vain täysipäiväistä työtä ja “täyden suorituksen” normia. Tämä näkyy siinä, että osa-työkykyisten vahvuuksia ja potentiaalia ei nähdä riittävästi. Byrokratia, jäykät työmarkkinat ja asenteet tekevät tilanteesta vaikean.

M***a entä jos näkökulma käännettäisiin?

Psykoterapiassa kuulen usein huolia siitä, mitä tapahtuu, jos ihminen joutuu pakotettuna kokoaikaiseen työelämään. Monelle tärkeintä ei ole maksimaalinen tuottavuus vaan se, että elämässä riittää voimia myös työn ulkopuolella – läheisiin, harrastuksiin ja arjen merkityksellisiin hetkiin.

Elämänkaaren eri vaiheissa ja monenlaisissa elämäntilanteissa voi nousta toive tehdä osa-aikaista työtä. Joskus kyse on mielenterveyden haasteista, joskus vaihdevuosien mukanaan tuomista fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista – joista työpaikoilla edelleen puhutaan liian vähän. Myös perhetilanteet, läheisen hoivaaminen tai yksinkertaisesti halu elää tasapainoisemmin voivat tehdä osa-aikatyöstä mielekkään ratkaisun.

Uupuneena ja ahdistuneena elämä voi romahtaa. Sen sijaan sopiva, osa-aikainen työ voi mahdollistaa sen, että ihminen käyttää osaamistaan, kukoistaa ja antaa paljon muille.

Moni asiakkaani haaveilee voivansa jakaa taitojaan ja kokemustaan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien kanssa. Heillä olisi paljon annettavaa, jos voimavarat riittäisivät.

Samalla monet kamppailevat samojen ulkopuolelta asetettujen vaatimusten kanssa – vaikka mielenterveyden ongelmat eivät ole kenenkään valinta. Kukaan ei valitse sairastua.

Ihmisille on tärkeää saada elää omannäköistä ja -tuntuista elämää – ei vain suorittaa jonkun toisen asettamaa tavoitetta.

Miksi siis osa-työkyky ei voisi olla hyväksytty päämäärä?
Miksi kaikkien pitäisi mahtua samaan muottiin – ja kenen ehdoilla ihmisiä lopulta kuntoutetaan: yhteiskunnan ja viranomaisten vai asiakkaan omien tavoitteiden?

aikatyö

17/09/2025

🌿 Luontoperustainen palautuminen 🌿

Näin keskellä viikkoa voi palautua mielikuvamatkalla sateisen sunnuntain retkeen: 🚴‍♀️ 42 km pyöräilyä🚶‍♂️ hiljaisia askeleita metsässä 🍵 jaettu teehetki norpan seurassa☔️ neljä tuntia sateen rauhoittavaa ropinaa.

Luonnossa oleminen voi toimia kuin pieni terapeuttinen tila: hermosto saa levätä, mieli löytää hiljaisuuden ja yhteys itseen vahvistuu. Myös psykoterapiassa luonto voi olla tärkeä kumppani – paikka, jossa sanat eivät aina ole tarpeen, m***a kokemukset kantavat.

Retki oli myös hetki yksinololle. Kun saa olla itsekseen luonnon keskellä, oman hengityksen ja ajatusten kanssa, voi huomata kuinka tärkeää on välillä pysähtyä vain itselle. Yksinolo ei ole tyhjyyttä – se voi olla täynnä palautumista ja sisäistä tilaa.

Kuva norpasta on vähän levoton – ehkä juuri siksi niin aito. En halunnut katsoa hetkeä vain kameran läpi, vaan olla siinä läsnä. Norppa eli omaa elämäänsä, minä omaani – ja silti jaoimme pienen yhteisen hetken. Mistä luonnon hetkistä sinä löydät palautumista ja tilaa olla itseksesi? 🌊✨

03/09/2025

Terapiatapaaminen luonnossa 🌿

Luonto voi olla terapeuttisen työskentelyn voimakas liittolainen. Kun istumme metsän hiljaisuudessa, veden äärellä tai puiden katveessa, keho ja mieli saavat mahdollisuuden rauhoittua.

Tutkimusten mukaan luonnossa oleilu vähentää stressihormonien määrää, laskee verenpainetta ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Samalla ympäristö tarjoaa lempeän tilan, jossa ajatukset voivat selkeytyä ja tunteet tulla näkyväksi.

Psykologisesti luonnossa liikkuminen voi avata uusia näkökulmia omaan elämäntilanteeseen – aivan kuin maisema ympärillä muistuttaisi siitä, että muutokset ja kasvun mahdollisuudet ovat osa ihmisyyttä.

Terapiatapaaminen luonnossa voi tuntua rennommalta, vapaammalta ja luontevammalta. Kävelyn rytmi tukee ajatusten virtaamista ja maisema voi kantaa sanoja, joita sisätiloissa olisi vaikeampi löytää.

21/08/2025

Jormungandr ja ihmisen sisäinen jännite

Kuvan pieni viimesyksyiseen hirvipaistin valmistukseen osallistunut Lisbetti-sisilisko saa tässä postauksessa uljaan tehtävän symboloida maailmankäärmettä tai lohikäärmettä 😁 Ikivanha ouroboros-symboli liittyy myös samaiseen teemaan.

Kuluneena kesänä käärmeet ja unien Maailmankäärme, Jormungandr ovat muistuttaneet minua kaaoksen ja järjestyksen välisestä jännitteestä – voimasta, joka toisaalta pitää meitä koossa ja toisaalta ravistelee, ettei elämä pysähtyisi.

Arjessa tämä voi näkyä esimerkiksi haluna hallita ja järjestää vs. elämän väistämätön kaaos. Roolien ristiriidoissa: työ, perhe ja oma aika. Sisäinen maailman äänissä, jossa tunteet ja impulssit nousevat ja järki yrittää pitää järjestystä.

Psykoterapiassa tätä voi tarkastella mm. kontrollin ja sietoikkunan tasapainona, muutoksen ja vakauden vuoropuheluna tai sisäisen kaaoksen integroimisena eheäksi kertomukseksi.

Ehkä kysymys ei olekaan, miten voisimme välttää kaaosta, vaan miten voimme oppia kantamaan sen luovaa voimaa.

Millä tavalla sinä kohtaat elämäsi kaaoksen ja järjestyksen?

14/08/2025

Liike voi olla myös kiitos tai rukous – Kun fyysinen harjoittelu on henkinen matka

Psykoterapiassa kehollisuus ja luontolähtöisyys voivat olla voimakkaita väyliä mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Kehon liikkeet, hengitys ja luonnon elementit voivat yhdessä avata tilaa kokemuksille, joihin sanat eivät aina yllä. Luonnossa liikkuminen voi tukea hermoston tasapainoa, lisätä turvallisuuden tunnetta ja palauttaa yhteyttä omiin voimavaroihin. Kun liike yhdistetään mielikuvatyöskentelyyn ja symboliikkaan, siitä voi tulla henkilökohtainen rituaali, joka vahvistaa sekä kehoa että mieltä.

Arjessa rituaalit tuovat jatkuvuutta ja merkitystä – ne voivat olla pieniä, m***a toistuvina ne rakentavat turvaa ja muistuttavat omasta voimasta. Kun tietty liike, hengitystapa tai reitti luonnossa toistuu, siitä tulee merkityksellinen hetki, jossa keho ja mieli kohtaavat ja jossa voi palata itselle tärkeiden arvojen äärelle.

Kehon liike voi olla paljon enemmän kuin fyysistä kuntoa. Kun liike tehdään tietoisesti, se voi muuttua henkiseksi rituaaliksi:
• Kyykyt voivat olla maadoittumista ja turvan hakemista (Maa)
• Kävely voi avata uusia näkökulmia ja ajatuksia (Ilma)
• Sykettä nostava liike voi sytyttää rohkeutta ja elämänvoimaa (Tuli)
• Rauhoittava loppuliike voi puhdistaa ja palauttaa (Vesi)

Psykoterapiassa liike ja symboliikka voivat toimia yhdessä: keho kantaa muistoja, tunteita ja voimaa, ja mielikuvien kautta voimme löytää uudenlaista suhdetta itseemme.

Kun seuraavan kerran liikut, voit kysyä itseltäsi:
Mitä voimaa minä tänään tarvitsen?
Maa? Ilma? Tuli? Vesi?

10/08/2025

Kesäloman jälkeinen arkeen paluu voi tuntua kuin hyppäisi suoraan täyteen kalenteriin. Siksi on hyvä pysähtyä kysymään:
🌿 Miten palaudun arjessa, en vain lomalla?
🌿 Miten huolehdin itsestäni kiireen keskellä?
🌿 Miltä näyttää omannäköinen ja merkityksellinen arki juuri minulle?

Stressi on salakavala – sitä voi kertyä jopa silloin, kun tekee työtä, josta nauttii. Pitkittyessään se voi olla myrkyllistä hyvinvoinnille. Palautuminen ja elämän monipuolisuus suojaavat uupumiselta ja tuovat tasapainoa.

Pienet hetket tekevät suuren eron – hengitystauko työpäivän aikana, lyhyt kävely luonnossa, tai se, että antaa itselleen luvan levätä.

Terapiassa näitä teemoja voidaan työstää esimerkiksi arvotyöskentelyn, merkityskartan tai luontoharjoitusten avulla. Luonto voi olla palauttava voimavara myös keskellä viikkoa.

Millainen olisi sinun unelmiesi arkipäivä?

03/05/2025

Unet psykoterapiassa – mitä ne voivat kertoa meille?

Näin hiljattain unen, jossa minulle näytettiin vallitsevaa elämäntilannettani lintuperspektiivistä. Se tuntui kuin muistutukselta: katso kokonaisuutta, älä huku yksityiskohtiin. Unessa sain myös tärkeän viestin – unelmani on yhä olemassa, vaikka sitä ei aina mutkan takaa näkisikään.

Psykoterapiassa unet voivat tarjota arvokasta tietoa siitä, mitä mieli käsittelee pinnan alla. Ne voivat auttaa näkemään tilanteita uudesta näkökulmasta, tuoda esiin toiveita, pelkoja ja ratkaisun avaimia, joita emme arjessa tavoita.

Unet ovat kuin oma sisäinen viestintäväylä – joskus symbolinen, toisinaan hyvinkin suora. Niiden tutkiminen psykoterapiassa voi avata merkityksellisiä oivalluksia ja tukea muutosta.

Millaisia viestejä sinun unesi ovat viimeksi tuoneet? Minkälaista dialogia sinä käyt itsesi ja uniesi kanssa?

25/04/2025

Oletko kokenut aikaa, jolloin mikään ei tunnu miltään? Minä ainakin olen - ja monen m***a kertaa.

Yksin pärjäämisen kulttuuri elää vahvana, m***a et ole yksin. Kyse voi olla henkisestä kuivasta kaudesta – ja se on luonnollinen osa eloa.

Henkinen kuivakausi on sisäinen jakso, jolloin ilo, yhteys ja merkitys tuntuvat kadonneen.
Usein mukana kulkee tyhjyys, epäilys, väsymys tai tunne irrallisuudesta.

Mistä se voi johtua?
– Elämän kriisit tai menetykset
– Uupumus tai ylikuormitus
– Arvojen tai identiteetin muutokset
– Henkinen kasvu ja sisäinen murros

Kuiva kausi ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan usein kasvun ja muutoksen alku.

Tämä aika voi opettaa irti päästämistä vanhasta, lempeyttä itseä kohtaan ja uudenlaista syvyyttä ja hiljaista luottamusta.

Miten kulkea kuivakauden läpi?
– Ole itsellesi lempeä
– Salli hiljaisuus, myös sisäinen
– Kirjoita, puhu, jaa, laula, tanssi, taiteile - halo kirveellä halkoja yms.
– Älä kiirehdi – suunta hahmottuu ajallaan

M***a ennen kaikkea - jaa. Henkinen kuivakausi ei ole yksin kuljettava. Me tarvitsemme toisia ihmisiä. Peiliä, jakamista, ymmärrystä. Ja se, että tarvitsee toista, ei tarkoita sitä että hakisi vastausta tai ratkaisua itsensä ulkopuolelta. Kriisin jakaminen ei tee siitä pienempää – m***a se tekee siitä helpommin kannettavan.

P.s. Kuvassa varsin ilmeikäs karjalankarhukoiramme Lempi Miihkari 💚

Psykoterapialvelut Sanna Kaasinen

11/12/2025

22/11/2025

22/10/2025

03/10/2025

25/09/2025

17/09/2025

03/09/2025

21/08/2025

14/08/2025

10/08/2025

03/05/2025

25/04/2025

Osoite

Puhelin

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Oikopolut

Jaa

Kategoria