04/12/2025
M***a minä varmaan vaan kuvittelin...
Tämän lauseen olen kuullut lukemattomia kertoja asiakkaan suusta. He näkevät, kokevat, tuntevat, kuulevat, tietävät ohjaamillani rumpumatkoilla. Kokevat mitä ihmeellisimpiä asioita, näkevät sydämellään.
Sitten, jälkikäteen tai matkan aikana kuvaan astuu epäilys. Varmaan vaan kuvittelin. Ei kai se voinut oikeasti tapahtua.
M***a rakas valosieluni. Näkemiseen (tai millä tahansa muulla tavalla nämä henkiasiat koetkin, juuri sinulle ominaisella tavalla) tarvitaan mielikuvitusta. Mielikuvitus ei tarkoita että ne ihmeelliset asiat joita olet kokenut eivät ole totta.
Rumpumatkoilla mielikuvitus ei tarkoita tarinoiden keksimistä. Rummun ikiaikainen rytmi johdattaa sinua syvemmälle tietoisuuden tasolle ja mielikuvat nousevat esiin viesteinä sisäisestä maailmastasi. Niiden kautta matka muuttuu näkyväksi – ei siksi, että se olisi kuvitelmaa, vaan siksi, että sisimpäsi puhuu kuvien, äänien ja tuntoaistimusten, selvätiedon kautta kun sille antaa tilan.
Rytmi avaa oven sisäiseen maailmaasi ja mielikuvat ovat sisäisen maailmasi kieli – symbolien, tuntemusten ja näkyjen virta, jotka nousevat esiin ohjaamaan ja opastamaan sinua polullasi. 💚
Asiakkaani kohtaavat matkoillaan usein peuran. Usein peuran näkeminen on kutsu virittäytyä uudelle herkkyyden tasolle niin itsensä kanssa kuin ihmissuhteissaan. Avata sydäntään lisää itselleen ja muille. 💚
