https://www.facebook.com/502334292969662/

Psykologi Nina Keränen, IsoKatu 1, Oulu (2025)

09/12/2025

Voiman ja herkkyyden liitto 🔥 +💛 =❤️‍🔥

Huomasitko, että tilini nimi on nykyään Voimapsykologi Nina?

Arvaatko miksi…❓

Koska olen käynyt omaa polkuani kohti omaa voimaa ja etsinyt tasapainoa herkkyyden ja voiman välillä. Olen lähestynyt teemaa niin ammatillisesti kuin myös aidosti ihmisenä. Ja haluan jakaa oivalluksiani teillekin ✨

Kohti herkkyyden voimaa ja voiman herkkyyttä ❤️‍🔥

Meillä saattaa olla uskomus, että voima syntyy kovuudesta. Että vahva ihminen ei jännitä, ei epäröi ei näytä tunteitaan. M***a todellinen voima ei synny panssarista, eikä voiman väärinkäytöstä. Se syntyy herkkyydestä ja kyvystä tuntea, reagoida ja olla kosketuksissa siihen, mikä on totta.

Herkkyys on hermoston hienovireisyyttä.

💛 Herkkyys on kompassi, joka näyttää suunnan.
🔥 Voima taas on kykyä kulkea kompassin osoittamaan suuntaan.

Ja mikä tärkeintä: voima on kehossasi.

Kehollinen voima ei ole vain hauiksen kokoa tai suorituskykyä. Se on kykyä kannatella itseään, liikkua, rentoutua, toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Kun keho vahvistuu, myös mieli voi löytää uudenlaisen vakauden.

Voima ei tukahduta herkkyyttä. Voima suojaa sitä.

Voima ja haavoittuvuus eivät ole vastakohtia. Ne ovat toistensa edellytyksiä.

❤️‍🔥 -Nina

07/12/2025

Tänään astuin pois mukavuusalueeltani ja kokeilin itselleni täysin uutta! Näköjään vielä näin 40+ vuotiaana on paljon uutta kokeiltavaa! 😄

Jännitin. Epäröin. Sydän hakkasi. Ja silti menin, turvallisessa ohjauksessa ja omia rajoja kuunnellen.

Mukavuusalue ei ole aina se, missä kasvu ja muutos tapahtuvat. Kasvu tapahtuu usein juuri siinä pienessä ja epävarmassa askeleessa sen ulkopuolella. Siellä, missä saa jännittää ja silti olla turvassa.

Jos sinäkin olet nyt jonkin uuden kynnyksellä: et ole heikko, vaikka sinua jännittää. Olet rohkea, jos otat ensimmäisen askeleen siitä huolimatta. ❤️‍🩹

💛-Nina

06/12/2025

Olla itsenäinen ja vapaa, ja samalla yhteydessä toisiin ja luontoon. Miten arvokasta se onkaan. 🤍

Itsenäisyys on perustarve, joka liittyy mahdollisuuuteen vaikuttaa omaan elämään ja tehdä valintoja sisäisestä vapauden kokemuksesta käsin. Se kytkeytyy turvallisuuteen, autonomiaan ja kokemukseen omasta arvosta. Vapaus on ikään kuin vakaata maata jalkojen alla ja ilmaa, jota vapaasti hengittää.

Vapaus tuo myös vastuun pitää itsestämme, toisistamme ja maastamme huolta. Suojella sitä, mikä on haurasta. Ja arvostaa elämää.

Hyvää itsenäisyyspäivää 🇫🇮🤍💙

🤍 -Nina

28/11/2025

✨KUN KEHOSI PUHUU, KUUNTELE SITÄ✨

🟩 Nykyään ajatellaan, että mieli ja keho eivät ole kaksi erillistä järjestelmää vaan kokonaisuus: kehomieli. Puhun kuitenkin tässä välillä sekä kehosta että mielestä. ☺️

🟩 Kehon viestintä rakentuu hermoston, aistijärjestelmän, hormonitoiminnan ja tunnesäätelyn jatkuvalle yhteistyölle eli järjestelmälle, joka reagoi muutoksiin usein nopeammin kuin tietoinen mieli ehtii tulkita niitä.

🟩 Ihmisen varhaisin tapa säädellä vireystilaa, tunteita ja yhteyttä toisiin on kehollinen. Silti moni meistä on jäänyt vaille riittävää kanssasäätelyä, yhteyttä tai oppinut ohittamaan tuntemuksiaan, jolloin kehon ja mielen yhteys voi tuntua vaikeakulkuiselta polulta.

🟩 Kehon viestit ovat aluksi hienovaraisia: hento puristus rinnassa, vatsan nipistys tai epämääräinen levottomuuden tunne. Jos jatkamme eteenpäin kovempaa kuin jaksamme, kehon äänenvoimakkuus nousee. Silloin tutut oireet (esim. univaikeudet, lihasjännitys, päänsäryt, sydämentykytys tai voimattomuus) alkavat kertoa kuormituksesta.

🟩 Keho toimii varhaisena hälytysjärjestelmänä, m***a keholliset viestit voivat joskus olla ns. vääriä hälytyksiä. Jos keho on pitkään ollut ylivirittynyt kuormituksen vuoksi tai menneisyyden traumaattiset kokemukset ovat jättäneet jälkensä, keho voi reagoida voimakkaastikin ja yllättävällä tavalla näistä käsin. Reaktio on silloin todellinen, m***a ei välttämättä suhteessa nykyhetkeen. Keho pyrkii suojelemaan meitä, vaikka vaara olisi jo ohitse.

🟩 Siksi tarvitsemme sekä kehon kuuntelua että myötätuntoista havainnointia:

❓Mitä tämä aistimus tai tuntemus kertoo minulle?

❓Liittyykö tämä nykyhetkeen vai johonkin, mitä olen joskus aiemmin kokenut?

Ensin aistimme.
Sitten tunnemme.
Tämän jälkeen tulkitsemme.
Ja lopuksi ymmärrämme.

🟩 Yhteys kehoon on myös yhteys tunteisiin, tarpeisiin, rajoihin ja ihmissuhteisiin.

💚 -Nina

20/11/2025

✨ Tiesitkö tämän? ✨

Tarjoan myös TRE®-ohjausta ja kehollisesti orientoinutta psykoterapiaa. Olen sertifoitu TRE-ohjaaja ja kouluttautunut psykofyysiseen psykoterapiatyöskentelyyn.

Keho kantaa tarinoita, joita mieli ei aina osaa sanoittaa. Siksi työskentelen kokonaisvaltaisesti, kehon mukaan ottaen, kehomielen kanssa.

TRE®-menetelmä (Tension & Trauma Releasing Exercises) on lempeä ja helposti opittava menetelmä purkaa kehon jännityksiä ja stressiä kehon luontaisen tärinämekanismin kautta. Se tukee palautumista ja syventää kehomieliyhteyttä. Itse käytän TRE:tä myös liikunnasta palautumiseen! 🏋️‍♂️

Kehollisesti orientoitunut psykoterapia sopii sinulle, jos kaipaat:

🌿 Keinoja keholliseen vireystilatyöskentelyyn
🌿 Säätelyä stressiin, ahdistukseen tai kuormitukseen
🌿 Syvempää yhteyttä tunteisiin ja tarpeisiin
🌿 Kehollista orientaatiota traumatyöskentelyyn
🌿 Syvempää kehollista integraatiota terapiaprosessiin

Työskentelyä kanssani on kuvattu lempeäksi, asiantuntevaksi, arvostavaksi ja turvalliseksi. 💛

Jos haluat lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia, lisätä kehomieliyhteyttä ja vahvistaa sisäistä turvaa tai palautua jännityksistä, olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni!

💛 -Nina

11/11/2025

🌑 🌒 🌓 🌔 🌕 🌖 🌗 🌘 🌑

Kun katsomme taivaalle, jokainen meistä näkee saman kuun. Ehkä siksi kuun katsominen tuntuu niin lohdulliselta ja yhteyden tunnetta vahvistavalta.

Kuu myös muistuttaa, että valo ei katoa, vaikka se näkyisi vain osittain. Tarvitsemme valon ja varjon tasapainoa.

Ja että kaikilla vaiheilla on merkitys. Myös niillä, jolloin emme säteile kirkkaimmillamme.

Joskus kasvaminen tapahtuu varjossa, suojassa ja näkymättömissä. Jonka jälkeen voimme antaa valon tavoittaa varjoisatkin puolemme.

Ja että valo ja varjot voivat olla meissä yhtäaikaa.

🤍 -Nina

10/11/2025

KYLMÄSTÄ LÄMPIMÄÄN 🥶🔥

Tiedätkö sen tunteen, kun tulet pakkasesta sisälle ja laitat kylmettyneet kädet lämpimään veteen? Aluksi vesi tuntuu polttavan kuumalta, vaikka olisi "kädenlämpöistä".

Sama ilmiö voi toistua ihmissuhteissa.

Kun on tottunut elämään emotionaalisen etäisyyden tai kylmyyden, turvattomuuden tai epäjohdonmukaisen käyttäytymisen keskellä, aidosti turvallinen yhteys voi tuntua aluksi hämmentävältä tai jopa epämukavalta.

Turvallinen ihmissuhde voi tuntua liian läheiseltä, liian lämpimältä ja hermosto reagoi siihen kuten kädet veden lämpöön: säikähtäen, vetäytyen tai varautuen.

Epämukavuus ei siis automaattisesti tarkoita, että suhde olisi vääränlainen vaan se voi olla totuttelua uuteen kokemukseen. Se tarkoittaa, että kehomieli opettelee jotain uutta. Tapaa olla lähellä toista ilman uhkaa.

Turvallinen yhteys voi aktivoida vanhat muistijäljet niistä hetkistä, jolloin läheisyys ei tarkoittanutkaan turvaa vaan satutti. Siksi lempeys voi tuntua vieraalta ja turvallisuus hämmentävältä.

M***a juuri siinä hetkessä, kun tekee mieli perääntyä ja "vetää kädet pois lämpimästä vedestä"... voimme koittaa uskaltaa viipyillä lämmössä ja totuttaa itsemme lämpöön. Se, mikä aluksi tuntui polttavalta, muuttuukin miellyttäväksi ja tuo sopivan lämmön kylmyyden tilalle.

Ja vähitellen, toistuvin kokemuksin, sopiva lämpö alkaa tuntua siltä, mitä sen kuuluukin tarkoittaa: turvaa, yhteyttä ja rakkautta.

Sopivaa lämpöä viikkoosi! ✨

❤️ -Nina

02/11/2025

HÄPEÄ: 🕳️

“Häpeäkokemuksen ydin on hetkissä, joissa kurotamme kohti eikä kukaan otakaan vastaan.”

– Laura Mannila, teoksessa "Kehomieli, lauma ja luonto: katkenneiden yhteyksien jäljillä"

Häpeä on yksi kivuliaimmista tunnekokemuksista. Sen ytimessä ei ole pelkästään kokemus omasta riittämättömyydestä vaan kokemus yhteyden katkeamisesta ja mahdollisesti ryhmän ulkopuolelle jäämisestä. Hetki, jolloin kurotamme kohti toista emmekä tule vastaanotetuiksi ja hyväksytyiksi vaan esimerkiksi nöyryytetyiksi, voi jättää kehomieleen syvän jäljen yhteydettömyydestä ja arvottomuuden tunteesta.

Häpeän neurobiologinen perusta: 🧠

Neurotieteellinen tutkimus osoittaa, että häpeä ja ryhmän ulkopuolelle jääminen aktivoivat samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu.

Häpeän hetkellä autonominen hermosto siirtyy usein sosiaalisen vetäytymisen tilaan: syke laskee, keho jähmettyy ja katse kääntyy pois. Muuttumalla näkymättömäksi suojaudumme, m***a jäämme yksin. Tämä on kuitenkin evolutiivisesti ymmärrettävä reaktio: minimoida riski tulla hylätyksi tai nöyryytetyksi uudelleen.

Toisinaan häpeä ei johda vetäytymiseen, vaan sen vastakohtaan: häpeäraivoon. Tällöin häpeän aiheuttama kipu kääntyy kohti toisia raivona, väkivaltana, kiusaamisena tai nöyryytyksenä.

Häpeästä yhteyteen: 💛

Häpeä on jälki katkenneesta yhteydestä. Me kaikki tunnemme joskus häpeää, m***a sen vahvuus ja minuuden ytimeen ulottuvien haavojen syvyys vaihtelevat. Kun uskallamme kohdata tämän kivun turvallisessa suhteessa, alkaa sisäinen tarina muuttua: torjutuksi tulemisen sijaan tulemme hyväksytyiksi ja nähdyiksi. Ja juuri näissä hetkissä alkaa häpeän muuntuminen yhteydeksi. Se, mikä on rikkoutunut suhteissa, voi korjaantua suhteissa.

Kirjoituksen lähteenä käytetty Laura Mannilan teoksen lisäksi Katja Myllyviidan teosta "Häpeän hoito".

Lämmin lukusuositus molemmille teoksille! ☺️ ⭐⭐⭐⭐⭐

🧡 -Nina

Psykologi Nina Keränen

09/12/2025

07/12/2025

06/12/2025

28/11/2025

20/11/2025

11/11/2025

10/11/2025

02/11/2025

Osoite

Nettisivu

Hälytykset

Oikopolut

Jaa

Kategoria