Hoitajan arkipäivä

11/03/2026

10/03/2026

https://www.tehylehti.fi/fi/hyvinvointi/meneeko-lipputanko-mutkalle-silmanpohjan-ikarappeuma-oireet-hoito-ja-ennuste?fbclid=IwY2xjawQc3DdleHRuA2FlbQIxMABzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeHGPv9ftx45BOiQbPZWnj8uMdPoaGobiDXzAT8h9GTcYJ6-o0heuJffxbvyc_aem_9bUPN9F1UGd0GW5j9ROngA

Viivojen vääristyminen on tyypillinen oire silmänpohjan ikärappeumassa.

09/03/2026

💡 Työharjoittelu voi onnistuessaan vahvistaa alalla pysymistä.

Tehyn tuore selvitys kertoo, millaisia kokemuksia tehyläisillä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on työharjoittelusta ja mitä he siltä toivovat. Jos haluat tietää, mitä opiskelijat ajattelevat esimerkiksi työharjoittelun palkallisuudesta, omista harjoitteluvalmiuksistaan, harjoittelupaikan saamisesta tai työpaikkaohjaajan ja opettajan roolista, tutustu selvitykseen.

Kehittämiskohteita löytyy. Muun muassa nämä asiat nousevat esille:
✅ Vahvistettava opiskelijoiden kliinisiä valmiuksia jo ennen harjoittelua.
✅ Lisättävä harjoittelupaikkoja.
✅ Mahdollistettava tuki matka- ja majoituskuluihin, jos harjoittelupaikka on kaukana.
✅ Edistettävä harjoittelun palkallisuutta opintojen loppuvaiheessa.
✅ Resursoitava työpaikkaohjaus ja tukea ohjausosaamista.

Tehyn koulutusasioiden päällikkö Juha Kurtti kertoo blogissaan selvityksestä ja sen tuloksista.

🔗 Linkin blogiin löydät kommenteista! ⤵️

09/03/2026

https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/tehy-mukana-20-000-ihmisen-marssissa-tasa-arvon-ja-naisten-oikeuksien-puolesta-katso-tunnelmat?fbclid=IwY2xjawQbmb5leHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEekIo4wilAd48m2gWiTpnWs6XGwaG9qY6rY2DindGfrX5KzJvA-7b9lZn5JUw_aem_f_E8y2CbP7QCZlA9LSi1sg

Tehy osallistui 8.3. Helsingissä järjestettyyn Naistenpäivän marssiin, joka kokosi kaduille tuhansia ihmisiä vaatimaan tekoja tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta. Kansalaistorilla puhunut Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen otti vahvasti kantaa siihen, miten hallitus järjestelmäll...

09/03/2026

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011848710.html?fbclid=IwY2xjawQbmNRleHRuA2FlbQIxMABzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeK8E3u7VtNR_8c0eqhAmzasorI0viU5I3JYZ6-F7MgQTtKbvrc3hG9_c5y64_aem_T1s1ym8IyhYgNb-fbBSZyg

Vuosi määräaikaisena ilman perustetta.
Sen jälkeen ehkä lisää määräaikaisuutta.

Työministeri Matias Marttinen lupaa ketjuttamisen loppuvan. Lakiesitys ei sitä kuitenkaan tee.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kirjoittaa Helsingin Sanomissa, miksi ministerin puheet ja lakiesitys eivät kohtaa. Lue kirjoitus Hesarista, linkki kommenteissa.

SAA JAKAA!

09/03/2026

Lapin hyvinvointialueen valtuusto kokoontui päättämään muutoksista palveluverkkoon. Valtuustolle esitettiin muun muassa, että Karesuvannon terveyskeskus suljettaisiin pysyvästi.

Lähipalveluiden turvaaminen on mielestäni parasta säästöä mitä me voimme tehdä. Kun palvelut karkaavat kauemmaksi, nousee myös kynnys hakea apua sairauden alkuvaiheessa ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden aloittaminen myöhästyy. Se säästö, joka saadaan pienen terveysaseman sulkemisesta, tulee maksamaan hyvinvointialueelle loppujen lopuksi enemmän, kun hoitoon hakeutuminen viivästyy ja tarvitaan raskaampia hoitotoimenpiteitä.

Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä heille, jotka joutuvat säännöllisesti asioimaan terveydenhuollon palveluissa. Matkustaminen maksaa ja siihen menee aikaa. Työssäkäyvälle, lapsiperheelle tai esimerkiksi ikäihmiselle nämä voivat olla kynnyskysymyksiä, joiden myötä perussairauksien hoito voi vaarantua.

Kun puhutaan saamelaisalueen palveluista, on lähipalveluiden lakkauttamisella vielä isompi vaikutus. Se vaikuttaa alkuperäiskansan oikeuksiin, jotka on turvattu niin kansainvälisissä sopimuksissa kuin myös perustuslaissa. Saamenkielisten palveluiden saatavuus onkin turvattava, jotta kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat aidosti.

Kokouksessa olin tekemässä esitystä Karesuvannon terveysaseman säilyttämisestä, m***a valtuutettu Trög kerkesi ensin. Kannatin siis esitystä. Äänestyksen jälkeen aluevaltuusto päätti äänin 41-17 säilyttää Karesuvannon terveysaseman.

09/03/2026

Monenlaisissa puheissa naisten kohtaama väkivalta tuomitaan, m***a silti tänä vuonna Suomessa on kuollut kuusi naista väkivallan uhrina. Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Missä on toimet?

Kun on itse kasvanut lähisuhdeväkivallan keskellä ja nähnyt lähimmäisten ympärillä elävän sellaisissa suhteissa, tietää, että näistä suhteista pois lähteminen ole helppoa. Se vaatii ihan järkyttävän määrän rohkeutta, m***a myös tukea ympäristöltä ja yhteiskunnalta. Uuden asunnon löytyminen, rahatilanne, yhteiset lapset ja asenteet ympärillä voivat kaikki vaikeuttaa pois lähtöä. Ja vaikka pois pääsisikin, ei se vielä välttämättä tarkoita turvaa.

Konkreettiset pois lähtemistä helpottavat asiat olisivat turvatalojen määrän lisääminen, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden parantaminen, sosiaalihuollon palveluiden parempi resurssointi sekä riittävä perustulo, joka mahdollistaisi taloudellisen riippumattomuuden kumppanista.

Ennen kaikkea tarvitaan asennemuutosta ja tukea poikien ja nuorten miesten elämään. Murhat tai lähisuhdeväkivalta ei ole erillinen tapahtuma, vaan sen alla on yhteiskunnan rakenteet ja asenteet, jotka näkyvät niin koulujen käytävillä, työpaikoilla kuin sosiaalisen median kommenteissa. Naisviha on voimissaan ja se luo vahvaa pohjaa sille, että väkivalta on helpompi oikeuttaa.

Tarvitsemme myös suunnitelman poikien ja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kuinka saamme pojat kouluun ja opiskelemaan, miten voimme tukea erityisesti nuorten miesten mielenterveyspalveluiden saatavuutta, kuinka ratkaistaan Suomessa niin asunnottomuuskriisi kuin päihdekriisi? Ja onko väkivallan käyttäjälle tarjolla kuntoutusta ja apua, vai uskommeko, että vankilanseinät ratkaisevat yksin kaiken?

Näihin toivoisin hallitukselta näin naistenpäivän aattona ratkaisuja ja konkreettisia toimia, nyt kaikki toimet vaikuttavat vievän meitä aivan toiseen suuntaan.

09/03/2026

https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/1-2026/koyhien-maiden-opiskelijoiden-rahoilla-paikataan-suomalaisten-korkeakoulujen?fbclid=IwY2xjawQblJ9leHRuA2FlbQIxMABzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEe5xJNKhWWXSB1E5nqnKDmq9lgjoFLVvvmay3OmkPsL-brEvHtCNe-XPsQu0Q_aem_cPSFsyV7CxwU353hqRkwpw

Työelämäprofessori Shadia Rask kirjoittaa kolumnissaan siitä, kuinka EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille saatetaan maalailla Suomesta ruusuista kuvaa. He voivat ottaa isoja lainoja saapuakseen tänne vain kohdatakseen karun todellisuuden. Linkki kolumniin kommenteissa! ⬇️

09/03/2026

Tällaiset uutiset saavat minut tuntemaan pahoinvointia. Kaikki poliisit eivät ole työn vaatimusten tasalla. Samaa voi tietysti sanoa myös muista ammattikunnista. Tuntuu todella kauhealta, kun poliisi puuttuu murrosikäisen töppäilyyn väkivallalla eikä ohjaa hänen käytöstään kuten kuuluisi. Ammattikunnan sisällä taitaa olla voimassa omat lait joissain työyhteisöissä. Kauheaa.

Ylen MOT tutki poliisiväkivaltaa Suomessa. Selvitys herättää kysymyksen poliisin luotettavuudesta sitä koskevissa rikosasioissa. Kuusi uhreista oli alaikäisiä.

08/03/2026

Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrä kasvoi Suomessa 56 000:lla vuodessa. Nyt riski koskee jo lähes miljoonaa ihmistä.

Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa on useampi kuin joka kolmas 18-29-vuotias. Yksin asuvista alle 35-vuotiaista riski koskee jo yli puolta.

Tilastokeskuksen julkaisemissa luvuissa alkavat näkyä Orpon hallituksen perusturvaleikkaukset. Tilastot koskevat kuitenkin vasta vuotta 2024, jolloin monet leikkaukset eivät ehtineet vielä vaikuttaa.

Köyhimmiltä leikkaaminen lisää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja näköalattomuutta. Erityisen kohtuutonta se on, kun hallitus samalla laskee suurituloisten ja suuryritysten verotusta.

Taloustalkoiden pitää olla reilumpia. Hyväosaisilta pitää vaatia enemmän, jotta jo ennestään köyhiltä ihmisiltä ei tarvitse vaatia niin paljon.

08/03/2026

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

En halunnut kirjoittaa someen vain “hyvää naistenpäivää”. Haluan käyttää tämän palstatilan siihen, että nostan esiin yhden Suomen vakavimmista ja samalla häpeällisimmistä ongelmista: naisiin kohdistuvan väkivallan.

Tämän vuoden aikana Suomessa on surmattu kuusi naista ja elämme vasta maaliskuun alkua. Jokainen menetetty henki on liikaa.

Lähisuhdeväkivalta alkaa usein vaivihkaa ja huomaamatta. Se alkaa pelosta, kontrollista, nöyryyttämisestä, uhkailusta tai jatkuvasta henkisestä painostuksesta. Vuosien mittaan väkivalta valitettavan usein pahenee ja pahimmillaan päättyy henkirikokseen.

Suomessa arviolta joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa. Usein tekijä on nykyinen tai entinen kumppani. Tämä tekee ilmiöstä yhden vakavimmista turvallisuusongelmista, joita suomalaiset naiset kohtaavat, usein omassa kodissaan.

Lähisuhdeväkivalta jää liian usein piiloon. Uhrin kokemuksia saatetaan vähätellä tai tilanteeseen ei puututa riittävän ajoissa. Monissa tapauksissa väkivaltaa on jatkunut todella pitkään ennen kuin apua on viimein saatu.

Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn ja uhrien suojeluun on panostettava enemmän. Turvakotien saavutettavuutta on lisättävä, lähestymiskieltojen rikkomiseen on puututtava tehokkaammin ja häirintä sekä uhkailu on otettava vakavasti. Myös henkinen väkivalta on kriminalisoitava lainsäädännössä selkeästi.

M***a tämä ei ole vain viranomaisten asia. Meillä miehillä on tässä erityinen vastuu. Väkivaltaa ei tule hyväksyä, tai katsoa sivusta.

Jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus elää turvassa.