09/10/2025
Jokainen meistä tuntee tuttavapiiristään tai työpaikaltaan henkilön, jolle aina käy kaikki, hän on käsi pystyssä valmiina ilmoittautumaan lisätöihin, hän haluaa auttaa ja miellyttää, hänen kanssaan et koskaan joudu erimielisyyksiin. Joku voi tunnistaa myös itsessään nämä piirteet. Kiltteys, avuliaisuus ja joustavuus ovat hienoja piirteitä ihmisessä, näillä ominaisuuksilla varmistamme osaltaan sen, että saamme kuulua laumaan, emmekä joudu ulkopuolisiksi. M***a vähempikin riittää.
Liika miellyttäminen voidaan kokea joskus ärsyttävänä, eritoten jos käytöksestä huokuu mielistely. Ihminen ilman säröjä tuntuu feikiltä. Voi tulla tunne, että toinen on kuin kameleontti, joka muuttuu aina toisten tarpeiden mukaan. Ei pääse perille siitä, millainen toinen on aidosti.
Liiallinen miellyttäjä voi sen sijaan kokea itsensä sosiaalisesti taitavaksi ja empaattiseksi, vaikka tosiasiassa kysymys onkin manipuloimisesta. Miellyttäjä miellyttää sinut tyytyväiseksi, ei synny vastakkainasettelua ja näin ollen hän ei joudu kohtaamaan myöskään sinun epämukavia tunteitasi.
Mielistelyä ja ystävällisyyttä voi olla joskus vaikea erottaa. Mielistely tuntuu kuitenkin usein tahmealta ja sen motivaattorina toimii mm. häpeä ja syyllisyys, aito ystävällisyys tuntuu raikkaalta ja kevyeltä, se kumpuaa rakkaudesta ja välittämisestä.
Mistä liiallinen miellyttämisen tarve sitten tulee? Se voi johtua lapsuuden hyvinkin vaativasta kasvatuksesta, sait hyväksyntää vain olemalla kiltti. Se voi kummuta heikosta itsetunnosta, et koe itsenäsi olevasi tarpeeksi, tunnet kuuluvasi joukkoon vain mukautumalla toisten tarpeisiin. Graavimmillaan liiallinen miellyttäminen voi olla posttraumaattista oireilua. On ehkä lapsuudessa joutunut hoivaajansa ohittamaksi tai kaltoinkohtelemaksi. On oppinut mukautumaan tämän mielialoihin, jotta välttyisi väkivallalta, tai käyttäytymään miellyttävästi, jotta ei kohtaisi laiminlyöntiä.
Pitkään jatkuesssaan liiallinen miellyttämisen tarve sairastuttaa. Se voi näkyä uupumuksena, masennuksena tai jopa dissosiatiivisena oireiluna. Miellyttäjä kaipaa hyväksyntää ja rakkautta, m***a etsii sitä haitallisilla ja uuvuttavilla keinoilla.
Miten kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa hoidetaan liiallista miellyttämistä? Esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa. Opit huomaamaan missä tilanteessa sanot kyllä, vaikka mieli huutaa eitä. Mitä siinä tilanteessa ajattelit, tunsit ja miten toimit? Kkt:ssa haastetaan myös ydinuskomuksia ja automaattisia ajatuksia: ”jos kieltäydyn, minusta ei pidetä”. Siellä harjoitellaan minä-viestintää, opetellaan kieltäytymään ja kohtaamaan pelkoja näihin liittyen. Jos miellyttämisen tarpeen voi jäljittää lapsuuteen, voidaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan liittää myös skeematerapian elementtejä.
