Terapiapalvelut Kirsi Oras

16/04/2026

Maanantaina ja tiistaina huristelin taas Turkuun, missä tällä kertaa opiskeltiin neurokirjolla olevien psykoterapiaa, sekä akuutin stressireaktion hoitoa kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin. Samalla kertailtiin tärkeimpiä trauma-asioita, joista opiskelimme jo viime vuonna.

Psykologi-kouluttajapsykoterapeutti Kalle Partanen luennoi neurokirjo-asioista. Kallen luennoista jäi päällimmäisenä mieleen se, että me kaikki olemme itse asiassa neuromoninaisia. Jokaisella on enemmän tai vähemmän esim. tarkkaavaisuuden häiriöitä, aistiyliherkkyyttä tai muuta neuroerityisyyttä. Pohdittiin yhdessä myös sitä, miksi ADHD-diagnoosien määrä on kasvanut niin valtavasti? Onko niin, että neurokirjolla olevat pärjäsivät ennen vanhaan paremmin, koska maailma oli rauhallisempi?

Pääkouluttajamme luennoilla käsiteltiin uudelleen traumaa, ja sieltä yhtenä anekdoottina mainittakoon, että stressioireet ovat kehon viestipyyntö saattaa asiat järjestykseen. Keholla on pyrkimys tasapainoon, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Miten neroa!

Ylläoleva kuva ilmentää sitä, miten hippokampuksen ”tyypit” tallentaa neutraalin tapahtuman ”integroitunut tapahtuma” -arkistoon. Jos mantelitumakkeen ja prefrontaalisen korteksin välinen jana jää traumassa luupille, hippokampuksen tyypit ei tallennakaan tapahtumaa, koska tiedonkäsittely traumassa romahtaa. Hoidossa traumamuisto on saatava aktiiviseksi, tapahtumalle  aika ja paikka, jonka jälkeen hippokampushemmot voivat todeta: ”tänne näin sieltä senkin ikävä tapahtuma, et olekaan enää akuutti, vaan sinut tallennetaan muistojen arkistoon”.

Aistiradat johtavat ensin talamukseen, paitsi haju, mikä menee ensin hajukäämiin, ja se tapahtuu nopeasti. Siksikö hajumuistot ovat usein niin vahvoja ja triggeröivät nopeasti?

Tiesitkö muuten, että tetristä käytetään akuuteissa stressireaktioissa? Esim.  poliisi, joka saattaa tutkia lapsipornomateriaalia työkseen m***a tuntia päivässä, voi lopettaa työpäivänsä tetrikseen, ja saada ajatukset uusille radoille. Itse en ole koskaan pelannut tetristä, m***a kokeilepa, jos siitä olisi sinulle hyötyä stressaavassa tilanteessa😊

06/04/2026

Hei! Huomiseen (tiistaille) vapautui aikoja. Laita viestiä tai varaa :

Terapiapalvelut Kirsi Oras - Book your appointment easily with Vello. No need to register. Vello is the easiest Online Appointment Scheduling Calendar for You.

22/03/2026

Se, miten suhtaudumme vieraaseen henkilöön, ei itse asiassa kerro meistä ihmisenä kovinkaan paljon. Sosiaalinen koodisto ohjaa kohtelemaan satunnaisesti kohtaamiamme henkilöitä korrektisti. Hymyilet kassalla. Kiität bussikuskia. Puhut kohteliaasti ventovieraille. Meillä on pyrkimys pitää julkinen minäkuvamme miellyttävänä, m***a kotona voi ääni kiristyä, kärsivällisyys kadota ja sanat satuttaa.
 
Se, miten kohtelemme kaikkein lähimpiämme, kertoo meistä enemmän. Sosiaaliset suodattimemme voivat kotona tyystin kadota. Paradoksaalista kyllä, puoliso, tuo ehkä kaikkein rakkain ja turvallisin ihminen, voi saada sylkykuppiroolin osakseen.

Joskus tällainen käyttäytyminen liittyy opittuihin malleihin lapsuudesta, joskus se toimii suojana hylkäämisen pelkoa vastaan. Pitkässä suhteessa toinen voi myös alkaa tuntua itsestäänselvyydeltä. Huono käytös ja töykeys hiipivät usein vähitellen, lähes huomaamatta – ja siihen voi sokeutua.

Parisuhteessa hetkelliset haasteet ja etääntymiset ovat täysin normaaleja. Kuitenkin se, miten kohtelet kumppaniasi, rakentaa (tai rikkoo) suhdettanne joka päivä. Kukaan ei ansaitse tulla satutetuksi tai nöyryytetyksi – ei edes silloin, kun olet väsynyt, kuormittunut tai turhautunut. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen.
 
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa pyritään löytämään pariskunnan vahingolliset vuorovaikutusmallit, tutkitaan millaiset ajatukset ja uskomukset laukaisevat kumppanin huonoa kohtelua ja tavoitellaan uusia, toimivampia ja toista kunnioittavia tapoja olla suhteessa.

👉 Jos tunnistat arjessanne tämän, on hyvä hetki tehdä muutos.

💛 Varaa aika – yksin, tai yhdessä kumppanisi kanssa.
📸pixels

21/03/2026

Opiskelen Tampereen yliopistossa kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja valmistun psykoterapeutiksi ensi vuonna. Olen pitkän työkokemuksen omaava terveydenhuollon ammattilainen, ja koulutustaustani on laaja. Olen koulutukseltani kätilö, terveydenhoitaja sekä sairaanhoitaja, erikoistuen mielenterveys- ja päihdetyöhön. Lisäksi olen seksuaalineuvoja, erityistason seksuaaliterapeutti, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti sekä suorittanut paripsykoterapian täydennyskoulutuksen.

Työssäni pidän keskeisenä turvallisen ja luottamuksellisen terapiasuhteen rakentamista. Kohtaan asiakkaani yksilöllisesti, arvostavasti ja lempeästi. Saamani palautteen mukaan olen helposti lähestyttävä, empaattinen, suvaitseva ja sopivalla tavalla myös huumorintajuinen.

Olen päivätyössä julkisella sektorilla seksuaaliterveysneuvolassa. Yksitystä terapiavastaanottoa pidän Raumalla Vanhassa Verotalossa Valtakadulla, jossa tarjoan vastaanottoaikoja iltaisin.

Ajanvaraus ja hinnasto löytyvät osoitteesta:
https://pro.vello.fi/terapiapalvelut-kirsi-oras/

Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi vastaanotolleni❤️

16/03/2026

Maaliskuun erittäin mielenkiintoiset lähipäivät ohi. Tällä kertaa opiskeltiin persoonallisuushäiriöitä ja niitten hoitoa kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin.

Persoonallisuushäiriöitten hoito ei ole sieltä helpoimmasta päästä, sillä ongelmia voi olla paljon ja ne voivat olla pitkäkestoisia. Esimerkiksi huomionhakuisessa persoonallisuushäiriössä uhan välttäminen, eli sen että ei tule huomatuksi, voi täyttää koko elämän. Hoitomenetelmänä voidaan käyttää korjaavaa mielikuvatyöskentelyä, matkustetaan mielikuvissa pitkin tunnesiltaa takaisin lapsuuden samankaltaiseen haastavaan tunnetilaan.

Eilen sain käydä kertomassa naisryhmälle vaihdevuosista ja seksuaalisuudesta tähän ikävaiheeseen liittyen. Kiitos tästä mahdollisuudesta ja mielenkiinnosta🙏❣️

03/03/2026

Tälle illalle klo 18 vapautui yksi aika. Varaukset Vello.fi tai 0413275098. Tervetuloa❣️

15/02/2026

14/02/2026

Ystävänpäivänä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, millainen ystävä sitä onkaan. Haluaisinko olla ystävä itsenikaltaiselle?

Ystävyydeltä toivotaan monenlaisia asioita. Ykköseksi nousee usein luottamus. Voiko minulle kertoa asioita, mitä ystäväni ei halua jakaa muille? Vaikka tarina olisi kuinka herkullinen, pystynkö pitämään sen itselläni, vuosien jälkeenkin?

Entäpä aito kuuntelu ja läsnäolo? Osaanko ottaa vastaan ystäväni surua tai haasteita ilman, että tarjoan heti ratkaisua? Kuunnella ja kuulla. Ja jos ystäväni romahtaa, yritänkö pitää häntä kasassa vaikka viimeisillä voimillani? Onko hänen taistelunsa myös minun taisteluni?

Voiko ystävä olla seurassani keskeneräinen, omanlaisensa, tarvitseva tai heikko? Entäpä vahva, menestyvä, suosittu tai onnellinen ilman, että tunnen kateutta? Onko hänen heikko hetkensä minulle empatiamyrsky, hänen onnensa myös minun onneni?

Väestöliiton tuoreimman Perhebarometrin mukaan suomalaisella on keskimäärin neljä läheistä ystävää. Tämän enempään ei nykyihmisellä rahkeet yleensä riitäkään, sillä ystävyyden säilymiseen tarvitaan myös yhteistä aikaa ja jaettuja kokemuksia.

Hyvää ystävänpäivää sinulle 💝 Hyvää ystävänpäivää myös omille ystävilleni, olette rakkaita ja niin tärkeitä 💓

10/02/2026

Eilen taas kohti Turkua ja helmikuun opiskelupäiviä. Mielenkiintoisista aiheista kuten eroahdistus, selektiivinen mutismi ja impulssikontrolli-, sekä tapahäiriöt luennoi . Detaljeja luennoilta:
- Jos lapsi kärsii yöllisistä kauhukohtauksista, laita kello soimaan yöllä 15 min. ennen(kauhukohtauksilla on tapana toistua samaan aikaan)ja kerro lapselle:”kaikki hyvin, voit jatkaa unia”.
- Selektiivistä mutismia esiintyy kaksikielisissä ja maahanmuuttajaperheissä keskivertoa enemmän. Lapsi ei vastusta puhumista, vaan ei pysty puhumaan. Ympäristö usein vahvistaa ongelmaa päättämällä puolesta tai tulkkaamalla
- Impulssikontrollin häiriöihin nopea hoito juurikin impulssikontrollin puutteen vuoksi. Pyromaniassa yleisestä luulosta huolimatta harvoin kyse seksuaalisesta kiihottumisesta/nautinnosta. Siitä puuttuu myös rikollinen motiivi. Kleptomaniassa ei ole kyse taloudellisista tarkoitusperistä, vaan usein molemmissa edellämainituissa eskapismia.
- Tapahäiriöissä käytetään yhtenä hoitomuotona kilpailevaa reaktiota. Esim. hiusten nyppiminen -> istu käsien päällä. Poskien pureskelu -> puhalla posket täyteen.
Onneksi on nuo muistiinpanot ja luennot, koska ajoittain mieleen jää, kuten huomaatte, melko erikoiset asiat😅

01/02/2026

Tervetuloa maksuttomalle tutustumiskäynnille torstai illalla! Keitän sulle kupposen kahvia ja jutellaan. Ajanvaraus joko Vellon kautta tai voit laittaa viestiä Whatsappissa, messengerissä, tekstiviestillä tai sähköpostitse ja sovitaan aika. Puh. 041 327 5098, s-posti terapia.kirsioras@outlook.com. Lämpimästi tervetuloa❤️

27/01/2026

Obsessive-compulsive disorder eli suomeksi pakko-oireinen häiriö. Häiriön myötä asiakkaalla ilmenee pakko-oireilua ajatuksina ja toimintoina. Ajatukset voivat liittyä pelkoon sairastumisesta tai likaisuudesta, pelkoon siitä että hellan levy on jäänyt päälle, ovi jäänyt lukitsematta tai on ajanut autolla jonkun yli. Ajatukset voivat liittyä myös pakonomaiseen symmetrian tarpeeseen. Pakkoajatukset voivat olla myös seksuaalisia tai väkivaltaisia. Näihin ajatuksiin voi liittyä pelko siitä, että on pedofiili, tai että puukottaa jonkun läheisen.

Pakkotoiminnoilla pyritään vähentämään ajatuksiin liittyvää ahdistusta. Se näkyy esimerkiksi käsien jatkuvana pesemisenä, ovenkahvojen koskemisen välttelynä, loputtomana asioitten tarkastamisena tai esineiden järjestelynä symmetriaan. Pakkotoiminnot voivat olla myös mielen sisäisiä, kuten laskutoimituksia tai mielessä hoettuja lauseita.

Pakko-oirehäiriö aiheuttaa tuskaa ja ahdistusta, se kapeuttaa elämää viemällä vuorokaudesta paljon aikaa. Kognitiivisella käyttäytymisterapialla on todettu olevan hyvä vaste sairauden hoidossa.

Voit varata aikaa maksuttomalle tutustumiskäynnille whatsappin/messengerin tai sähköpostin kautta. Puh. 041 327 5098/terapia.kirsioras@outlook.com. Tervetuloa❤️

22/01/2026

Taas alkoi uusi lukukausi ja miten ihanalta tuntuukaan sanoa, että ensi vuonna sitä sitten valmistutaan psykoterapeuteiksi.

Maanantai vierähti etätyönohjauksessa pohtien omien ja ryhmäläisten koulutusasiakkaiden haasteita ja keinoja auttaa niissä. Aina niin oivalluttavaa!

Tiistaina kokoonnuttiin taas Turkuun ja opiskelimme päihdeasiakkaiden auttamista kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin. Luennoitsijana kognitiivinen psykoterapeutti, kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Liisa Suomela. Liisalla on vankka kokemus päihdeasiakkaiden hoidossa ja häntä olisi kuunnellut paljon pidempään. M***a koska se ei ollut mahdollista, ostin sensijaan hänen tuoreen kirjansa ”Varjoista valoon”, työkirjan päihdeongelmien työstämiseen psykoterapiassa🤗