02/04/2026
Helsingin Sanomat kirjoitti 29.3 Euroopan parlamentin päätöksestä kieltää someyhtiöitä tunnistamasta lapsiin verkossa kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa sen torjumiseksi. Jutussa osa päättäjistä kertoi, ettei olisi saanut näyttöä tunnistamisen hyödyllisyydestä lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjunnassa.
on jo vuosien ajan välittänyt tietoa monikanavaisesti päättävässä asemassa oleville tahoille siitä, miten lapsia voisi suojella edes minimitasoisesti verkkovälitteiseltä seksuaaliväkivallalta tässä karummaksi ja karummaksi tamppautuvassa maailmassa.
Emme ole ainoita tiedon välittäjiä, ja tämänkin valossa on surullista huomata, että yhteiskunta jonka tulisi torjua rikollisuutta, sallii osaltaan väkivallan jatkumisen ilman riittävää lainsäädännöllistä kehikkoa.
Koostimme CSA -asetuksen seurantaan ansiokkaasti paneutuneen Nettivihje tiimimme asiantuntijan, Emma Pösön kanssa ajatuksia mielipidekirjoituksen muotoon. Se muuten taisikin olla ainoa kanavista, jonka kautta tietoa ei vielä oltu maailmalle lähetetty. Voit lukea kirjoituksen tämän päivän hesarista.
Lopputulemana tämän niin sanotun "väliaikaisen CSA -asetuksen" päättymisen suhteen on se, että joudumme elämään karussa todellisuudessa: lainsäädäntö, joka on jo vuosia turvannut lapsia verkossa, raukeaa. Konkretian tasolla tämä tarkoittaa, että internetin palveluntarjoajien omatoimiset ilmoitukset poliisille loppuvat tällä viikolla. Lainsäädännön raukeamisesta hinnan maksavat lapset ja nuoret.
Oman kokemukseni mukaan ihmiset alkavat havahtua vasta, kun pahaa on jo tapahtunut, yleensä omalle tai muuten itselle läheiselle lapselle. Meidän aikuisten tulisi ymmärtää, että silloin olemme auttamatta myöhässä!
