12/28/2023
Mallattoolee Namoota Beekaa "Intelligent" 10, Akka Xiin-sammuu "Psychology" tti. (Namoota Qaxalee)
“Sammuu, daangaa madaallii aadaatiin fagoo ta’ee, dandeettiiwwan gama hedduu qaban kan adeemsa hubannoo qofa bira darbee babal’atan of keessaa qaba.” Amaloota bal’aa kan akka dandeettii sababeeffannaa, yaadachuu fi rakkoo furuu kan hammatedha. Sammuun dhugaa garuu daangaawwan kana kan darbee fi qormaata jireenya guyyaa guyyaa keessatti mul’atu to’achuu keessatti sammuu miiraa, kalaqaa fi haala jijjiiramaa kan dabalatudha. Namoota sadarkaa adda addaa irraa dhufan beekuun isaanii bifa qormaataa sadarkaa isaa eeggate irratti muuxannoo adda addaa qabaachuu waan danda’uuf, kunis dandeettii sammuu isaanii isa dhugaa dhoksuu waan danda’uuf sammuu adda baasuuf barbaachisaa dha. Qorannoon akka agarsiisutti namoonni haala akka otizimii qaban sammuu qabxii qormaata sadarkaa caalu qabaachuu danda’u, kunis amala walxaxaa fi roga hedduu dandeettii hubannoo namaa agarsiisa. Kana malees, sammuun safartuuwwan salphaa taʼan ni morma.”
Sammuu gosa adda addaa
Akka Howard Gardner, piroofeesara Yunivarsiitii Harvard fi barreessaan kitaaba Frames of Mind jedhutti, sammuu gosa saddeet kan qabu yoo ta'u, gosti tokkoon tokkoon isaa akkaataa namni tokko odeeffannoo akka gaariitti itti adeemsisu karaa adda addaa bakka bu'a. Gosoonni kunniin kanneen armaan gadii of keessatti qabatu:
Sammuu iddoo (spatial intelligence).
Sammuu qaamaa kinaesthetic
sammuu muuziqaa
Sammuu afaanii
Sammuu loojikii-herregaa
Sammuu namoota gidduu jiru
Sammuu nama keessaa (intrapersonal intelligence).
Sammuu uumamaa
Mallattoolee 10 Namoonni Beekaan Qaban:
1. Ilaalcha namatti toluu fi uumama cimaa:
Namoonni sammuu qaban jireenya dhuunfaa, hawaasummaa fi ogummaa dabalatee gama jireenya isaanii adda addaa irratti ilaalcha gaarii qabaachuu barbaadu. Namoonni kun barumsaaf, yaada kennuu, fi qeeqaaf banaa ta’anii fi amala baay’ee cimanii kan qabanidha. Kanarraa kan hafe namoonni kun yeroo hunda of guddisuuf qophaa’oo waan ta’aniif dinqisiifannaaf osoo hin dhimmamne naannoo adda addaatti guddachuu barbaadu. Namoonni kun qormaata jireenya isaanii hunda haala gaariin ilaaluu fi akka sababa jijjiiramni guddachuuf itti yaadu.
2. Murtee sirrii fi amanamaa ta’e kennuu
Namoonni sammuu qaban dandeettii murtoo kennuu isaaniitiin hubannoo cimaa qaban irratti hundaa’uun baay’ee beekamu. Namni sammuu qabu murtoo gochuu qabu kamiyyuu bu’aa fi miidhaa adda baasuun baay’ee salphaadha. Isaanis osoo hin xumurin dura ilaalcha adda addaa ilaaluun bu’aa saffisaan, sirritti, fi bu’aa qabatamaa irratti hundaa’uun xiinxaluu danda’u.
3. Miira of to’achuu cimaa.
Yaadni of to’achuu yaada miira ofii namoota sammuu qaban ykn of irratti dammaqiinsa olaanaa qaban of keessatti qabata. Namoonni sammuu qaban miira, kaka’umsaa fi amala to’achuu keessatti naamusa olaanaa kan qabaniifi of to’achuu kan danda’anidha. Of to’achuun mallattoo namni tokko bilchaataa ta’uu fi namoota sammuu qaban keessatti qulqullinni of to’achuu yeroo baay’ee mul’ata. Namoonni kun kan hin sochoonee fi miira miira namaa hin tolle kamiif iyyuu tasgabbaa’anii rakkinicha xiyyeeffannoo fi sababa qabeessa ta’een akka furan of hayyamuun miira tasgabbii dhabuu dafanii hir’isuuf. Miirri of to’achuu namoota sammuu guddaa qaban keessatti mul’atu kun akkasumas dhiphina akka dandamatan isaan taasisa.
4. Sammuu miiraa ol’aanaa
Sammuu loojikii wajjin namoonni sammuu qaban miiraa fi murtoo namoota biroo wajjin wal qunnamuuf hubannoo gaarii qabaachuu, gara laafina fi gara laafina agarsiisuu fi yeroo hunda sababa sammuu miiraa ol’aanaa isaaniitiin jecha sirrii dubbatan waan beekan fakkaatu. Namoonni akkasii ta’us ta’uu baatus, namoota biroo miira isaanii akka bulchan gargaaruu qofa kan danda’an yoo ta’u, garuu miira ofii isaaniis adda baasuu fi bulchuuf dandeettii qabu. Sammuu miiraa sadarkaa olaanaa qabaachuun haala dhuunfaa qofaaf barbaachisaa osoo hin taane hariiroo ogummaa keessattis gargaaraa ta’uu mirkaneessa.
5. Kalaqa sadarkaa olaanaa
Sammuu kalaqaa mallattoo biraa namoota sammuu qabaniiti. Kunis carraaqqii tokko malee yaada haaraa fi ilaalcha haaraa uumuu fi yaadota kana hojiitti hiikuu danda’uu dabalata. Sadarkaan kalaqaa olaanaan bu’uura sammuu baay’ee cimaa ta’e akkasumas rakkoo furuu, xiinxala, yaaduu, xiyyeeffannoo bal’inaan kennuu, ilaalcha, dandeettii fi yaada sochii qabu irratti qabachuu fooyya’aa barbaada. Namoonni sammuu qaban dandeettii guddaa kan qaban saanduqa keessaa ba’anii yaaduu kan qaban yoo ta’u kunis kalaqa akka qabaatan gochuu qofa osoo hin taane akka madaqfamuu danda’anii fi hojii baay’ee kan hojjetan isaan taasisa.
6. Fedhii beekuu fi muuxannoo haaraadhaaf banaa
Namoonni sammuu qaban haasawa fedhii isaanii ijaaru irratti kan bobba’an yoo ta’u, yeroo baay’ee gaaffilee akka eenyu, maal, yoom, eessa, akkamitti, maal yoo ta’e ni gaafatu. Namoonni akkasii fedhii beekuu uumamaa fi dheebuu beekumsaa qabu. Namoota, aadaa, bineensota, seenaa fi addunyaa dabalatee kutaalee jireenyaa adda addaa baruuf fedhii guddaa qabu. Namoonni sammuu qaban namoonni biroo odeeffannoo fi hubannoo qooddachuu danda’an kan guddina, ogummaa isaanii babal’isuu fi sammuu isaanii guddisuuf isaan gargaaru akka qaban ni hubatu.
7. Haala olaanaadhaan kan walmadaaluu danda’u
Madaqfamuun qulqullina yuunitii tokkoo fi qaama ijoo sammuuti. Innis dandeettii haala haaraa fi taateewwan jijjiiramaa wajjin walsimsiisuudha. Namoonni sammuu qaban haalawwan haaraa, naannoo fi qormaata haaraa, agarsiisa, socho’uu fi dandamachuu danda’u salphaatti madaquu danda’u. Haala konkolaachiftootaa mudachuu keessattis, yoom hojii idilee isaaniitti maxxanuu fi carraa haaraa hammachuu akka qaban beekuu, walsimannaa fi jijjiirama madaaluudha.
8. Shakkii
Namoonni sammuu banaa ta’uu isaanii irraa kan hafe, namoonni sammuu banaa ta’uu isaaniitiin alatti, odeeffannoo fi yaada ija jaamsanii fudhachuu caalaa, yaada hunda, qeequudhaan, madaaluudhaan gaaffii kaasuu barbaadu, kunis yaada akka gaariitti uumame uumuuf gargaara. Dandeettiin shakkii qabaachuun odeeffannoo hunda gaaffii keessa galchuu fi xiinxaluudhaan ilaalcha isaanii guddisuu cinatti beekumsa horachaa jiran hunda akka hubatan isaan dandeessisa.
9. Ilaalcha
Ilaalchi ogummaawwan barbaachisoo namoota sammuu olaanaa qaban odeeffannoo gurguddaa adeemsisuuf, bal’ina xixiqqoo illee hubachuuf qaban keessaa isa tokkodha. Namoonni sammuu olaanaa qaban dogoggora wal-hin simne warri kaan dhabuu danda’an salphaatti adda baasuu danda’aniiru, kunis garee ykn pirojektichaaf gumaacha gatii guddaa qabu taasiseera. Namoota sammuu qabaniif murtoo odeeffannoo gaarii qabu murteessuuf naannoo isaanii xiinxaluu fi hubachuu filachuu mannaa hojii sana hubachuuf ariifachuun hin jiru.
10. Sammuu banaa
Namoonni sammuu qaban yaada haaraa barachuu fi carraa haaraa irratti hirmaachuu irraa of hin dhorkan. Yaadota adda addaa dinqisiifachuun, hubannoo bal’aa addunyaa kanaa guddisuudhaan, ilaalcha namoota biroo gatii fi sammuu bal’aatiin fudhachuu fi ilaaluuf fedhii qabu. Sammuu banaa ta’uun namoonni sammuu qaban jijjiirama ilaalcha isaanii keessatti itti fufiinsaan mul’atu irraa kan ka’e yeroo hunda fooyya’iinsa akka argatan salphaa taasisa.
Barreessaan: Emran The Psychologist Galatooma, horaa bulaa deebanaa!
