Eba Pediatrics Specialty Center

19/10/2025

12/10/2025

ORS fi Ziinkii Daa'imman Garaa Kaasaniif Fayyada Guddaa Qabata

Daa'imman yeroo garaa kaasaan qabuu, ORS isaaniif kennuun yaala hunda caalaa guddaa fi barbaachiisaa dha. Bulbula ORS kennuu hin dhiisinaa.

Maaliif ORS ?
Bishaan fi minerlaawwan qaama keessaa ba'e guutuudhaan du'a daa'immaa sababa kaasaan dhufu hanbisu danda'aa.

Akataa ORS Fayyadamu:

1. Bishaan qulqulluu (litira 1)keessatti bulbula
2. Yoo ol deebise(Haqisiisee), daqiiqaa 5-10 eegi itti fufi
3. Hanga garaa kaasuun dhaabutti itti fufi.

ORS waliin Ziinkii guyyoota 10 kennuun

Faayidaa: Cimina garaa kaasaa hir'iisa, yeroo isaa gababsa, ittisa qaama cimsa, garaa kaasaa yeroo itti aanu akka hin uumanne taasisaa.

Eba Pediatrics Specialty Center

06/10/2025

Daa'imman yoom ilkaan baasuu?

© Giddu galeessaan umriin daa’imman ilkaan baasuu jalqaban naannoo ji’a 6 yoo ta’u, garuu daa’ima irraa gara daa’imaatti garaagarummaa qabaachuu danda’a.

© Daa’imman tokko tokko ji’a 3 irraa eegalanii ilkaan baasuu kan jalqaban yoo ta’u, kaan ammoo hanga naannoo ji’a 12tti jalqabuu dhiisuu danda’u.

Mallattoolee ilkaan baasuu wajjin walqabatan:-

1. Harma haadhaa Ciniinuu baay'isuu
2. Gororuu
3. Miira jeeqamuu
4. Jijjiirama Akkaataa Nyaataa fi Hirriba.
5. Qaama gubaa gadi aanaa.

Dr. Sabona - Pediatrician
Eba Pediatrics Specialty Center

21/09/2025

FINNIISA -ACNE
**********************************
Gogaan namaa qaawwa(uraa) tittiqqoo of keessaa qaba. Qaawwi kun immoo zaayita qaamni keenya maddisiisuun, baakteeriyaan , seelii gogaa kanneen du'aniin yeroo cufamu finnisni namatti dhufa jechuudha. Finniisni ofitti amanamummaa namaa kan gad buusuu fi yoo namarra bubbule godaannisa ( scar) kan namatti fiduudha!
Maaltu finniisa namatti fida?
• Jijjiirama hormoonii yeroo saala lammeessoo ( puberty) ykn ulfaa
• Qoricha mala ittisa ulfaatiif( birth control pills ) kennamu fayyadamuu
• Maatiin finniisa qabaachuu( sanyuummaa)
NB: Dooktarri keenya tokko hoggaa dargaggeessi finniisaaf jecha yaalamuuf bira dhufe ,fuudhi yoo fuute sirraa badaa jedhaan😁😁 ani ofii harka keessaa hin qabu!!
Akkamitti manatti of gargaarra?
1. Finniisa harkaan tuttuquu dhabuu ykn
2. malaasuu dhabuu. Sababni isaatiis baakteeriyaa akka faffaca'u fi zayitni baayyeen akka oomishamu godha
3. Kalooyta baayye namatti maxxantu uffachuu dhabuu
4. Shaampoon yeroo rifeensa miiccattan fuula akka isin hin tuqne of eegu
5. Saamuna farra baakteeriyaa qabu fayyadamuu
Yeroo itti aanu Akkamitti manatti of yaaltan kan jedhuun isiniif dhiheessaa na eeggadha!
Fayyaa ta'aa
Dr Abdulfetah Ibrahim

09/09/2025

31/08/2025

Aannan Loonii fi Daa’imman Xixiqqoo
Yoo garmalee fudhatame (> 700 mL guyyaatti):
• Mar'uummaan akka dhiiguu taasisaa (occult blood loss)
• Leaky gut syndrome fiduu danda'a (mar'uummaan nyaata irraa qaamni sirnaan hin fayyadamne)

kunis hir'ina dhiigaa(Anemia) fi dhibee pirootiinii hir'isuu (hypoproteinemia) fiduu danda'a.

Daa’imman waggaa tokkoo gadii aannan loonii kennuun hin barbaachisu.
Fayyaa daa’immaniif Eba Pediatrics Specialty Center hordofaa
Dr. Oumer Harun (Ispeeshaalistii daa'imanii)

31/08/2025

Garaa ciniinnaa daa'immanii! (Infantile colic)

Daa'imman guyyaatti hanga sa'aatii 2 boohuu ni malu. Kuni nagaadha. Daa'imman guyyaa tokkotti osoo adda hin muriin sa'aatii 3 ol yoo boohan Cininnaa garaa kan agarsiisu taha. Innis akka tasaa kan eegaluu fi yeroo hedduu halkan baayyata. Yeroo hedduu dhalatanii baatii 1 irraa eegaluun hanga baatii 4 turuu mala. Daa'imman muraasa irratti hanga baatii 6 turuu mala. Garuu ofumaan dhaabata.

Boohicha garaa ciniinnaa akkamiin adda baasnaa?

☆Booyicha sagalee gar malee olka’aa ta'ee
☆Sossobamanis dafanii hin dhaaban
☆Harka fi miila diriirsuun akkasumas dugda duubatti deebisuun hiixatanii boohu.

Yogguu sanatti maal gochuu qabnaree?

☆Hoosiftuu afaan kaahuun akka tasgabbaa'an gochuu
☆Irree ofii irratti baadhachuun ofitti qabuu
☆Duugdaan ciibsuun garaa isaanii suuta sukkuumuu
☆Bakka callisaa geessuu n sossobuu
☆Bishaan ho'aan qaama dhiquu
☆Uffata furdaan maruun ol fuudhanii sossobuu
☆Yoo sa'aatii lamaa ol tahee fi mallattoolee biraa qabaatan hakiima bira geessuun ilaalchiisudha.

Fayyaan daa'immaniif!
Eba Pediatrics Specialty Center
Dr. Sabona (Ispeeshaalistii Yaala Daa'immanii)

26/08/2025

Laryngomalacia jechuun rakkoo saanduqa sagalee daa'imman reefuu(amma) dhalatan irratti mul'atudha. Kuni kan uumamu, sababaa tishuun saanduqa sagalee gubbaa irra jiru lallaafee ujummoo qilleensa daa'immanii irratti waan gadibu'uufi. Kunis stridor (hafuura baafannaa sagalee guddaa ykn sagalee olka’aa) fida. Laryngomalacia yeroo daa’imni waggaa 1 hanga 2 guutu ofumaan baduu danda'a.

Eba Pediatrics Specialty Center

26/08/2025

17/08/2025

Daa'imman hirriba hangamii barbaadu?
Hammi hirriba daa’imman barbaachisu umurii isaanii irratti hundaa’uun garaagarummaa qaba.
Yeroo rafnuu sammuun sadarkaa hirribaa REM fi REM hin taane jedhaman keessa naanna’a. Hirribni REM barumsaa fi yaadachuuf barbaachisaa dha

Daa’imman reefuu dhalatan (ji’a 0-3): sa’aatii 14-17
Daa’imman ji’a 4-12: sa’aatii 12-16
Waggaa 1-2: sa’aatii 11-14
Waggaa 3-5: sa’aatii 10-13,
Waggaa 6-13: sa’aatii 9-12
Waggaa 14-17): sa’aatii 8-10

Ijollen hirribaa gahaa hin arganne haala kanneeniin beekuu dandeenya:
Guyyaa hirriba rafuu
Rakkoo amala qabu
Hedduu aaruu fi gungumuu
Kan nama aarsu yoo tahe
Xiyyeeffannaaf ni rakkatu
Hojii mana barumsaa wajjin ni rakkatu

Eba Pediatrics Specialty Center