Eba Pediatrics Specialty Center

17/02/2026

15/02/2026

11/02/2026

Magaalaa Harar fi naannawa isheef Tajaajila Echocardiogram (Echo) amma dhiyoo keessanitti!

Tajaajila Echocardiogram (Echo) Daa'immanii Ispeeshaalistii Onnee Daa'immaniin (Pediatric Cardiologist) qofaan kan kennamu.

Dhibeen onnee daa'immanii kan namoota gurguddaa irraa adda dha.

Tajaajila kanaan:
Rakkoolee Onnee Dhalootaan Dhufan (CHD): Gadi fageenyaan addaan baasuu fi hordofuu.
Dhibeewwan Onnee Yeroo Keessa Dhufan: Akka dhibee ashaboo (Rheumatic Heart Disease) fi kanneen biroo.
Hordoffii Guutuu: Daa'ima dhalatee kaasee hanga umurii waggaa 18tti.

Yaala sirrii, ogeessa dhimma kanaan leenji’een fi yeroo isaa eeggate argachuun gara fuulduraatti jireenya daa'ima keessanii ni baraara.

Nu Quunnamuuf:
* Bilbila: +251 906 061 212
* Teessoo: Magaalaa Harar
Eba Pediatrics Specialty Center

10/02/2026

Yaalli Waggaatti Birrii Miiliyoona 46 ol Barbaaduu!

Yaalli inzaayimii bakka buusuu (ERT) dhukkubsataa Gaucher disease tokkoof waggaatti hanga doolaara 300,000 (Birrii miiliyoona 46 ol) gaafata. Kun yaala waggaa tokkoo qofaf kennamu osoo hin taane, kan umrii guutuu ti.

Yaalli kun dhukkubicha guutummaatti kan balleessu ta’uu baatus, lubbuu daa’immanii oolchuuf garuu filannoo biroo hin qabu. Yaala kana malee, daa’imman dhukkubbii hammaataa fi miidhaa qaama keessaatiin dhiphachaa, yeroo malee addunyaa kanarraa boqotu.
Seenaa abdii fi milkaa’inaa tokko isiniif qoodnuu barbaadnee.

Giddu-gala Ispeeshaalitii Daa’immanii Eebaa Eba Pediatrics Specialty Center keessatti, daa’imni hordoffii Dr. Oumer Harun jala jiru tokko, qoricha gatii isaa amanuun nama rakkisu kana bilisaan argachaa jira.

Daa’imni kun Itoophiyaa keessatti yaala akkasii kan argate isa jalqabaati! Yaalli kanaan dura biyyoota dureeyyii qofaaf danda’amu kun, sagantaa deeggarsa namoomaa addunyaa waliin qindaa’een giddu-gala keenya keessatti dhukkubsataa keenyaaf kennamaa jira.

Giddu-gala Eebaa keessatti, lubbuu tokko oolchuun akka addunyaa guutuu oolchuutti ilaalla. Nutis kan leenjine lubbuu nu fuldura jirtu hundaaf falmuufi.
Giddu-galli Ispeeshaalitii Eebaa, magaalaa Harar keessatti tajaajila yaala daa’immanii qulqullina olaanaa fi sadarkaa isaa eeggate dhiyeessuuf of kenneera.

Waa’ee dhukkuba Gaucher fi dhibeewwan fayyaa daa’immanii irratti barumsa argachuuf fuula Facebook keenya hordafaa!

10/02/2026

Fedhii Nyaataa Daa’immanii:

Maatiin baay’een, "Ilmi koo nyaata dide" ykn "Homaa nyaachuu hin barbaadu" jedhanii yeroo yaadda’an ni mul’atu. Garuu, daa’imni tokko nyaata filachuu ykn nyaata haaraa mormuun isaa yeroo baay’ee dhibee osoo hin taane, milki guddinaa (developmental milestone) uumamaa ti.

Maaliif?
Saffisa Guddinaa: Waggaa tokko booda saffisni guddina qaama daa'immanii waan hir'atuuf, fedhiin nyaataas walumaan xiqqaata.

Xiyyeeffannoo Qorannoo: Daa'imman yeroo kanatti naannoo isaanii qorachuu (exploration) irratti waan xiyyeeffataniif, nyaataaf xiyyeeffannoo gahaa hin laatan.

Gochaalee Gaarii: Bu’a-qabeessa

Obsa Qabaachuu: Nyaata haaraa tokko akka jaallataniif yoo xiqqaate si'a 10-15 dhiyeessuun akka barbaachisu beekamaa dha.

Sagantaa Dhaabbataa: Sa'aatii nyaataa fi iddoo itti nyaatamu murteessaa taasisi. Nyaata gurguddoo gidduutti deddeebisanii affeeruun (snacking) fedhii nyaata guddaa isaanii ajjeesuu danda'a.

Filannoo Madaalawaa: Nyaata madaalawaa dhiyeessiif; garuu hammam akka nyaatu murtee daa'imichaa qofatti dhiisi.

Fakkeenya Ta’uu: Maatiin waliin ta’anii yoo nyaatan, daa’imni namoota biroo ilaaluun nyaata haaraa yaaluuf kaka'umsa argata.

Jajjabeessuu: Nyaata haaraa yoo yaalan, "Baay'ee gaarii dha!" jedhii jajachuun onnee isaanii jabeessi.

Gochaalee Badii: Irraa Fagaachuu kan Qabdu

Dirqisiisuu: Nyaata akka xumuran dhiibbaa gochuun, daa'imman nyaata akka jibban ykn kiyyoo yaaddoo (stress) keessa akka gatan taasisa.
Badhaasa Nyaataa: "Yoo kana nyaatte 'ice cream' siif kenna" jechuun, nyaata fayyaalessa akka "adabbii" tti, nyaata sukkaaraa immoo akka "badhaasaatti" akka ilaalan taasisa.

Mamsiisuu (Distraction): Yeroo nyaataa TV, bilbila ykn taableetii fayyadamuun, daa'imni nyaata nyaachuu isaa akka hin hubanne gochuun miira quufaa isaa akka hin beekne taasisa.
Eba Pediatrics Specialty Center
Dr. Oumer Harun
📍 Teessoo: Magaalaa Harar
📞 Bilbila: +251 906 061 212

07/02/2026

19/01/2026

Nageenya Fayyaa Ijoollee
Ijoolleen hundi tajaajila fayyaa amansiisaa fi qulqulluu argachuu qabu. Sababa guddina isaanii fi guddistoota irratti hirkachuusaaniitiin, tajaajilli fayyaa yoo of-eeggannoon hin qophaayin ijoolleen salphaatti miidhamu danda’u.
Dhimmoota Xiyyeeffannoo Barbaadan:
* 🧸 Umrii fi Ulfaatina
* 🧸 Haala Guddinaa
* 🧸 Fedhii Yaalii fi Ibsannaa
Muddannoon nageenyaa dogoggoraa tokko illee guddina ijoollee irratti miidhaa umrii guutuu fiduu danda’a.
Eba Pediatrics Specialty Center

17/01/2026

🚨💉 “Diclo + Dexa” – Balaa Suuta Nama Ajjeesu!
Waamicha Of-Qabuu Hawaasa Keenyaaf
1️⃣ Seenaa Dhugaa – Barnoota Guddaa Nuuf Ta’u

👨‍🦳 Obbo R, nama ganna 37, furdina qaamaa (obesity) qaba. Qufaa salphaa fi dhukkubbii garaa xiqqoo qabaachuun gara Hospitaala Meelbaa dhufe.
Yeroo dheeraaf kilinika dhuunfaa tokko irraa qorichoota armaan gadii sirinjii tokkoon walitti makanii itti kennamaa ture:

Ceftriaxone
Diclofenac
Dexamethasone

Yeroo sirnaan fayyaa isaa itti dhaga’amu hundatti immoo:
“Lilmoo sana naaf kennaa, inni na fayyisa” jedhee ofii isaatiin gaafata ture.
❗ Kun mallattoo rakkoo guddaa dha — qoricha sirinjii akka qoricha aadaaatti fayyadamuun amala hawaasa keenya keessatti babal’ataa jiraachuu agarsiisa.

2️⃣ Haala Fayyaa Isaa – Dhugaa Dhoksaa Hin Jiru
Qorannoon Hospitaala Meelbaatti taasifame akka agarsiisutti:
🩸 Dhiibbaa dhiigaa: 180/90 mmHg (Hypertension cimaa)
🩸 Sukkaara dhiigaa (HbA1c): 10.3% (Sukkaara to’annaa ala)
🤕 Dhukkubbii garaachaa cimaa – mallattoo madaa garaachaa (peptic ulcer)

➡️ Xiinxalli ogeeyyii:
Isteeroyidii (Dexamethasone) yeroo dheeraaf fayyadamuun
Diclofenac waliin walitti makuun ➡️ miidhaa garaachaa, sukkaaraa fi dhiibbaa dhiigaa hammeesseera.
Kanaaf:
Fayyaa saffisaa argachuuf, balaa yeroo dheeraa of irratti uumeera.

3️⃣ “Diclo + Dexa” – Maaliif Hawaasa Keenya Keessatti Beekkamaa Ta’e?
Hawaasni keenya bakka hedduutti lilmoo kana:
dhukkubbii lafee
dhukkubbii dugda
hargansuu
qufaa
alerjii furuuf ni fayyadama.

Maqaa adda addaan waamama:
💬 “መድሀኒት ንፋስ”
💬 “መድሀኒት መገጣጠሚ”
💬 “መውገብ ማንኪያ”
❗ Garuu kun hundi maqaa dhokataa dha — dhugaan isaa isteeroyidii fi NSAID dha!

4️⃣ Dhugaa Saayinsii – Maaliif Hin Hayyamamne?
🚫 Diclofenac + Dexamethasone sirinjii tokko keessatti walitti makuun:
Qajeelfama FDA hin eegne
Qajeelfama EMA hin eegne
Ragaa nageenyaa hin qabne
Balaa fayyaa guddaa qaba
🚫 Qorichi wal makame akkanaa:
dhibeewwan hin barbaachifne ni uuma
mallattoo dhukkubaa dhoksa
dhukkubsataa fayyaa fakkeessa

5️⃣ Ragaa Qorannoo – Rakkoon Kun Hammam Bal’ataa?
📊 Qorannoo 2024 (Finfinnee):
Namoota 5 keessaa 1 👉 lilmoo ajaja ogeessaa malee fayyadama
Isaan keessaa hedduun isteeroyidii of keessaa qabu
📊 Qorannoo 2023:
Dhaabbilee fayyaa sadarkaa duraa 37% keessatti 👉 lilmoo nageenya hin qabne kennamaa jira
➡️ Kun rakkoo nama dhuunfaa osoo hin taane rakkoo sirnaa (systemic problem) dha!

6️⃣ Miidhaa Dexamethasone – Kan Hunda Caalaa Balaa Qaba
💢 Isteeroyidii (Dexamethasone): 1️⃣ Sukkaara dhiigaa olkaasa → DM uuma/ykn hammeessa
2️⃣ Dhiibbaa dhiigaa ni dabala
3️⃣ Dhangala’aa qaamaa (moon face, edema)
4️⃣ Lafeen ni laaffata → osteoporosis
5️⃣ Humna qaamaa ni hir’isa → sarkoopeeniyaa
6️⃣ Garaachaa ni miidha
7️⃣ Miira jijjiira → yaaddoo, hirriba dhabuu, aarii

7️⃣ Miidhaa Diclofenac – Kan Yeroo Dheeraa Sodaachisaa
💢 Diclofenac:
1️⃣ Madaa garaachaa fi dhiiguu
2️⃣ Miidhaa kalee (AKI / CKD)
3️⃣ Rakkoo onnee (heart attack, stroke)
4️⃣ Dhiibbaa dhiigaa dabala
😣 Yoo lamaanuu walitti makamani: ➡️ Miidhaan isaanii wal dabaluu qofaa osoo hin taane wal hammeessuu (synergistic toxicity) qaba!

8️⃣ Ergaa Guddaa – Hawaasaaf
🚫 “Diclo + Dexa”
➡️ Qoricha fayyaa osoo hin taane
➡️ Qoricha miidhaa suuta jechuudha!
Yeroo gabaabaa: ✔ dhukkubbii ni balleessa
Yeroo dheeraa: ❌ jireenya ni miidha
❌ dhukkuba cimaa uuma
❌ baasii fayyaa ni dabala

9️⃣ Furmaata – Maaliin Itti Fayyadamuu Qabna?
✅ Lilmoon ajaja ogeessaa qofaan
✅ Dhukkubsataa waliin marii bal’aa gochuu
✅ Qoricha afaaniin fudhatamu filachuu
✅ Fiiziyooteraapii, boqonnaa fi jijjiirama jireenya fayyaa fayyadamuu
✅ Dhukkubsataa hordofuu fi to’achuun murteessaa dha
✅ Kilinika fi farmasii keessatti:
odiitii
leenjii
to’annoo cimaa

🔟 Waamicha Ogeeyyii Fayyaa!
🙌 Ogummaa keenya haa kabajnu!
🙌 Ragaa saayinsii irratti haa hundaaynu!
🙌 Maamila gammachiisuuf fayyaa hin gurgurru!
Fayyaa yeroo gabaabaa osoo hin taane
Jireenya guutuu haa eegnu! ❤️‍🩹

16/01/2026

Aannan daa'immanii Nestlé NAN Special Pro HA 0-12 (Batch: 51660742F3) keessatti summiin 'cereulide' waan argameef, EFDA'n fayyadamtoonni akka hin fayyadamne akeekkachiiseera. Summiin kun fayyaa daa'immanii irratti miidhaa jabaa waan geessisuuf, hatattamaan itti fayyadama dhaabuun barbaachisaa dha.
Eba Pediatrics Specialty Center

04/01/2026

Daa'imman ji'a 4n dura harma hoosisuun rakkoo miiraa fi amalaa gadi buusa.

Qorannoon daa'imman waggaa 4 ta'an irratti gaggeeffame, daa'imman ji'a 1-4 keessatti harma hoodhan isaan harma hin hoodhin irraa rakkoo miiraa, amala aggaammii, fi mallattoolee mallattoolee dhibee otizimii ispeektarmii (ASD) fi dhibee xiyyeeffannoo- hanqina/sochii garmalee (ADHD) xiqqaa qabaachuun mul'ate.

Madda: Vargas-Pérez et al. Eur J Pediatr.Decenber 24, 2025

Eba Pediatrics Specialty Center

12/10/2025

ORS fi Ziinkii Daa'imman Garaa Kaasaniif Fayyada Guddaa Qabata

Daa'imman yeroo garaa kaasaan qabuu, ORS isaaniif kennuun yaala hunda caalaa guddaa fi barbaachiisaa dha. Bulbula ORS kennuu hin dhiisinaa.

Maaliif ORS ?
Bishaan fi minerlaawwan qaama keessaa ba'e guutuudhaan du'a daa'immaa sababa kaasaan dhufu hanbisu danda'aa.

Akataa ORS Fayyadamu:

1. Bishaan qulqulluu (litira 1)keessatti bulbula
2. Yoo ol deebise(Haqisiisee), daqiiqaa 5-10 eegi itti fufi
3. Hanga garaa kaasuun dhaabutti itti fufi.

ORS waliin Ziinkii guyyoota 10 kennuun

Faayidaa: Cimina garaa kaasaa hir'iisa, yeroo isaa gababsa, ittisa qaama cimsa, garaa kaasaa yeroo itti aanu akka hin uumanne taasisaa.

Eba Pediatrics Specialty Center