RNT

13/11/2025

Autourheilijan hyvä fysiikka ei ole sama asia kuin esim. triathlonistin tai cross fittaajan fysiikka

Kilpa- autoilijan ei tarvitse treenata kuin kestävyysurheilija tai crossfit huippu, ollakseen riittävän hyvässä kunnossa ajamiseen. Auton ajaminen on loppujen lopuksi aivan oma maailmansa. Autossa keho ei liiku, m***a siihen kohdistuu jatkuvasti kovia G-voimia, lämpöä, tärinää ja päätöksentekoa sekunnin murto-osissa.

Tämä tekee kuljettajan fysiikasta erityislaatuisen.
Se ei perustu pelkästään siihen, kuinka kauan jaksat juosta, tai kuinka paljon pystyt vetämään raakana rinnalle. Vaan siihen, kuinka kauan pystyt pitämään keskittymisen ja mielen hallittuna kaaoksessa, jossa tilanteet muuttuvat järjettömän nopeasti ja ajovirhe saattaa pahimmillaan johtaa vakavaan loukkaantumiseen, jopa kuolemaan.

Kuljettajan voimaa ei mitata monimutkaisilla liikkeillä, vaan kyvyllä pitää keho stabiilina ja toimia hienomotorisesti väsymyksen keskellä. Tähän riittää voimanpuolesta pitkälti mm. perinteinen voimaharjoittelu: Kuten esim. kyykyt, maastaveto, punnerrukset, vedot, niska – ja kaulan liikkeet jne. jotka rakentavat vahvan ja kestävän rakenteen ilman turhaa kikkailua. Nopeuspäähän mm. Hypyt, loikat, heitot. Liikkeiden yksinkertaisuus on niiden vahvuus.

Kestävyys puolestaan kehittyy parhaiten monipuolisella ärsykkeellä: Kuten esim. pyöräily, juoksu, soutu, hiihto, air bike tai vaikka uinti. Kuljettaja ei tarvitse alle 8 tunnin ironman triathlonkuntoa, vaan hän tarvitsee tasaisen, luotettavan kestävyyskunnon, joka pitää pään kirkkaana ja virheet poissa.

Riittävän kova fyysinen kunto auttaa ajamaan kovaa. M***a se ei tee vielä kenestäkään Sennaa tai Verstappenia. Voima- ja kestävyysharjoittelu rakentavat perustaa, m***a taito ja mieli ratkaisevat lopputuloksen.

12/11/2025

Onko autourheilussa kovemman suhteellisen maksimaalisen hapentoton omaava kuljettaja automaattisesti paremmassa kunnossa?

Kaksi kuljettajaa menee VO₂max-testiin. Molemmat saavat saman absoluuttisen tuloksen: 4 litraa minuutissa. Toinen kuljettaja painaa 60 kiloa, toinen 70 kiloa. Paperilla kevyempi näyttää “paremmalta”, sillä hänen suhteellinen hapenottokykynsä on noin 67 ml/kg/min, kun raskaammalla se on noin 57 ml/kg/min.

Tässä saatetaankin mennä usein harhaan.
Autourheilu ei ole painovoimaa vastaan tehty laji, kuten juoksu, pyöräily, tai maastohiihto.
Kuljettaja ei liikuta ajaessa kehoaan, vaan hän istuu autossa ja hallitsee autoa, josta syntyy liikettä.
Siksi suhteellinen VO₂max ei kerro suoraan, kuka on paremmassa kunnossa ratin takana.

Raskaampi kuljettaja, jolla on enemmän lihasmassaa ja voimaa, saattaa kestää G-voimat, jarrutukset ja tärinät paremmin. Hänen fyysinen “voimareservinsä” on suurempi, vaikka suhteellinen hapenotto olisi pienempi. Jos kuljettaja painaa esim. 70 kg ja sarjan yläraja on 75 kg, hän ei ole myöskään ”liian raskas”, jolloin kierrosajat kärsisivät merkittävästi.

Autourheilussa tärkeämpää on, kuinka pitkään pystyt ajamaan tarkasti ja hallitusti,
ei se, kuinka kovan suhteellisen VO2max tuloksen saa.

Kevyempi ei ole automaattisesti paremmassa kunnossa. Paremmassa kunnossa on se, joka jaksaa ajaa virheettömästi loppuun asti.

03/11/2025

Lähteet:

Sale DG. Neural adaptation to resistance training. Medicine & Science in Sports & Exercise. 1988;20(5 Suppl):S135–45.

Aagaard P et al. Increased rate of force development and neural drive of human skeletal muscle following resistance training. J Appl Physiol. 2002;93(4):1318–26.

Kjaer M et al. From mechanical loading to collagen synthesis, structural changes and function in human tendon. Scand J Med Sci Sports. 2009;19(4):500–10.

Arampatzis A et al. Training-induced adaptations of the human Achilles tendon are related to mechanical loading intensity. J Exp Biol. 2007;210:2743–53.

Schoenfeld BJ. The mechanisms of muscle hypertrophy and their application to resistance training. J Strength Cond Res. 2010;24(10):2857–72.

Nikander R et al. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med. 2010;8:47.

Holloszy JO, Coyle EF. Adaptations of skeletal muscle to endurance exercise and their metabolic consequences. J Appl Physiol. 1984;56(4):831–8.

Lauersen JB, Bertelsen DM, Andersen LB. The effectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Sports Med. 2018;52(6):356–63.

20/10/2025

16/09/2025

Kun urheiljan fysiikkaharjoittelussa rauta jää syrjään ja treeni alkaa perustua kuminauhakikkailuun, käy käytännössä näin:

•Kehon todellinen kapasiteetti ei enää kasva, koska kuormitus ei riitä stimuloimaan voimaa, lihasmassaa tai sidekudosten kestävyyttä.

•Hermosto ei saa oikeaa ärsykettä: staattiset, kevyet liikkeet eivät kehitä maksimivoimaa, räjähtävyyttä, tai koordinaatiota samalla tavalla kuin painot ja koko kehon liikkeet.

* Kuminauhoilla syntyy Illuusio kovasta tekemisestä. Urheilija tuntee näennäisen poltteen lihaksissa m***a oikea kehitys pysähtyy.

12/09/2025

Hieronnan käytännön hyödyt urheilijalle ja liikkujalle:

•rentouttaa → sympaattinen hermosto rauhoittuu, parasympaattinen aktivoituu

•antaa keholle ja mielelle “tauon” treenien välissä

•voi parantaa unen laatua ja palautumisen kokemusta

•toimii myös rituaalina ja psykologisena tukena → “tulen huolletuksi, olen valmis taas treeniin”

Miksi moni huippu-urheilija käy hieronnassa?

•Heillä on usein varaa käyttää kaikkea, mikä vähänkään helpottaa oloa.

•Hieronta tuntuu hyvältä, antaa hetken lepoa ja tuo fiiliksen, että kehosta huolehditaan.

•Ammattiurheilijalle tämä on ihan sama kuin tavalliselle kuntoliikkujalle saunassa käynti lenkin jälkeen. Rentoudutaan, jotta taas jaksetaan paremmin.

Hieronta antaa hetken aikaa, jolloin urheilija voi vain olla, ilman treeniä ja painetta.

Mitä hieronta ei tee:

Hieronta ei siirrä nikamia paikoilleen, poista kuona-aineita tai korjaa kudosta.

07/09/2025

Voimaharjoittelu on paras vakuutus, m***a ei kuitenkaan luodinkestävä haarniska

28/08/2025

Scifi- ja huumoripostaus osa 2.

Maastavedon nykyinen maailmanennätys on täysin järjetön 505kg nosto. Tähän on vaadittu paitsi huippulahjakas nostaja, myös järjetön määrä harjoittelua ja monen muunkin osa-alueen täydellinen hallinta.

Biomekaniikan ja urheilufysiologian tutkijoiden arvioiden mukaan:

Täysin biologisen ihmisen absoluuttinen TEOREETTINEN raja on jossain ~550–580 kg maastavedossa. Nimittäin näiden lukemien yläpuolella mm. välilevyt, sidekudokset ja verenkierto pettävät, vaikka henkilö olisi kuinka vahva ja omaisi järjettömän määrän lihasmassaa.

Käytännössä siis jo nykyiset 500kg ja hieman päälle nostot ovat olleet jo melko vaarallisia temppuja (esim. Eddie Hall pyörtyi ja verisuonia räjähteli silmissä).

Millaisia tuunauksia ja kyborgiratkaisuja tulisi tehdä, jotta tätä suurempia rautoja voidaan nostaa? Slaideissa käyty läpi puhtaasti huumorimielessä yli 600kg, 700-1000kg, 1000-2000kg ja 2000kg ->

Missä loppuu ihminen ja missä alkaa konemaailman raaka voima?

27/08/2025

Maraton juoksun (42.195km) epävirallinen maailmanennätys on 1h59min 40sek, jonka on juossut geneettisesti huippuyksilö, vuosikymmenten harjoitustaustalla, huippuvalmennuksessa, huippuolosuhteissa ja vetoavulla.

Mitä vaatisi maratonin juokseminen alle tuntiin? Realistisesti tällainen on ihmiseltä täysin mahdoton suoritus ja nykybiologia asettaa kattorajan jonnekkin 1h55m-1h57min tienoille?

M***A jos mennään puhtaasti scifin ja huumorin puolelle, slaideissa on listattu joitain ominaisuuksia joita tällainen kyborgisuoritus vaatisi 😄

19/08/2025

Harjoittelun säännöllisyys on kaikki kaikessa

16/08/2025

Muutamia ajatuksia voimaharjoittelusta

17/07/2025

Huipputason urheilussa perimällä on tärkeä roolinsa. Ilman määrätietoista harjoittelua ei tapahdu juuri mitään, m***a huippusuorituksiin on liki mahdotonta päästä ilman lahjakkuusominaisuuksia