RNT

25/01/2026

Heikintorin tunnelmaa ehtii vielä hyvin kokea Runtua salilla ennen ovien sulkemista ja muuttoa! Älä jää tästä paitsi☝️
Laita viestiä, kerromme mielellämme lisää! Nähdään pian🙌

25/01/2026

12/12/2025

Kilpa-autoilija ei ole vain ihminen auton sisällä, vaan hän on osa konetta.

Formuloissa tämä näkyy selkeämmin kuin missään muualla. Kuljettaja ei pelkästään ”aja”, vaan hän ylläpitää järjestelmää, jossa ihminen ja kone sulautuvat yhteen.

Ihmisen hermosto toimii ajaessa kuin anturijärjestelmä koneessa. Keho vastaanottaa G-voimat, tärinän ja äänen. Mieli toimii ohjausyksikkönä, joka tekee päätökset hyvin lyhyessä aikaikkunassa.

Kone kykenee epäinhimilliseen voimaan, reaktiivisuuteen ja tarkkuuteen. Ihmisen tehtävänä on vastata siitä, että tätä voimaa käytetään oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

Kilpa-autoilun huipputaso ei mittaa pelkkää suorituskykyä, vaan kykyä hallita sitä.

11/12/2025

Kun ymmärrät fysiikan peruslainalaisuudet, treenaaminen muuttuu selkeämmäksi ja tehokkaammaksi.

04/12/2025

Ajatuksia manuaalisesta terapiasta, kuppauksesta ja teipeistä: loppujen lopuksi kyse on rituaaleista. Vaikka niistä voidaankin saada apua esim. akuuttiin kipuun.

Bialosky et al. (2009).
“Spinal Manipulation and Placebo: Mechanisms and Clinical Implications.”
The Journal of Manual & Manipulative Therapy
https://doi.org/10.1179/jmt.2009.17.1.43

Bialosky et al. (2011).
“Manual therapies in musculoskeletal medicine: the scientific and clinical evidence.”
Physical Therapy Journal
https://doi.org/10.2522/ptj.20100334

Clarke et al. (2021).
“Manual therapy for chronic primary pain: evidence review.”
National Institute for Health Research (NIHR)

Chaudhry et al. (2008).
“Three-dimensional mathematical model for deformation of human fasciae during manual therapy.”
Journal of the American Osteopathic Association

Williams et al. (2012).
“Effectiveness of Kinesio Taping: Systematic Review and Meta-analysis.” Sports Medicine

Al-Bedah et al. (2019).
“The Medical Perspective of Cupping Therapy: Effects and Mechanisms of Action.”
Journal of Traditional and Complementary Medicine

Vlaeyen & Linton (2000).
“Fear-avoidance and its consequences in chronic musculoskeletal pain.”
Pain Journal

17/11/2025

Somessa on paljon vinkkejä.
Täällä saat ohjausta.

Ei temppuja, ei turhaa kikkailua, ei turhia lupauksia.
Vain selkeää, tutkittuun tietoon perustuvaa voima- ja kestävyyharjoittelua, joka tuottaa oikeita tuloksia oikeille ihmisille.

Jos etsit pysyvää muutosta eikä somesirkusta, olet oikeassa paikassa.

www.runtua.fi

13/11/2025

Autourheilijan hyvä fysiikka ei ole sama asia kuin esim. triathlonistin tai cross fittaajan fysiikka

Kilpa- autoilijan ei tarvitse treenata kuin kestävyysurheilija tai crossfit huippu, ollakseen riittävän hyvässä kunnossa ajamiseen. Auton ajaminen on loppujen lopuksi aivan oma maailmansa. Autossa keho ei liiku, m***a siihen kohdistuu jatkuvasti kovia G-voimia, lämpöä, tärinää ja päätöksentekoa sekunnin murto-osissa.

Tämä tekee kuljettajan fysiikasta erityislaatuisen.
Se ei perustu pelkästään siihen, kuinka kauan jaksat juosta, tai kuinka paljon pystyt vetämään raakana rinnalle. Vaan siihen, kuinka kauan pystyt pitämään keskittymisen ja mielen hallittuna kaaoksessa, jossa tilanteet muuttuvat järjettömän nopeasti ja ajovirhe saattaa pahimmillaan johtaa vakavaan loukkaantumiseen, jopa kuolemaan.

Kuljettajan voimaa ei mitata monimutkaisilla liikkeillä, vaan kyvyllä pitää keho stabiilina ja toimia hienomotorisesti väsymyksen keskellä. Tähän riittää voimanpuolesta pitkälti mm. perinteinen voimaharjoittelu: Kuten esim. kyykyt, maastaveto, punnerrukset, vedot, niska – ja kaulan liikkeet jne. jotka rakentavat vahvan ja kestävän rakenteen ilman turhaa kikkailua. Nopeuspäähän mm. Hypyt, loikat, heitot. Liikkeiden yksinkertaisuus on niiden vahvuus.

Kestävyys puolestaan kehittyy parhaiten monipuolisella ärsykkeellä: Kuten esim. pyöräily, juoksu, soutu, hiihto, air bike tai vaikka uinti. Kuljettaja ei tarvitse alle 8 tunnin ironman triathlonkuntoa, vaan hän tarvitsee tasaisen, luotettavan kestävyyskunnon, joka pitää pään kirkkaana ja virheet poissa.

Riittävän kova fyysinen kunto auttaa ajamaan kovaa. M***a se ei tee vielä kenestäkään Sennaa tai Verstappenia. Voima- ja kestävyysharjoittelu rakentavat perustaa, m***a taito ja mieli ratkaisevat lopputuloksen.

12/11/2025

Onko autourheilussa kovemman suhteellisen maksimaalisen hapentoton omaava kuljettaja automaattisesti paremmassa kunnossa?

Kaksi kuljettajaa menee VO₂max-testiin. Molemmat saavat saman absoluuttisen tuloksen: 4 litraa minuutissa. Toinen kuljettaja painaa 60 kiloa, toinen 70 kiloa. Paperilla kevyempi näyttää “paremmalta”, sillä hänen suhteellinen hapenottokykynsä on noin 67 ml/kg/min, kun raskaammalla se on noin 57 ml/kg/min.

Tässä saatetaankin mennä usein harhaan.
Autourheilu ei ole painovoimaa vastaan tehty laji, kuten juoksu, pyöräily, tai maastohiihto.
Kuljettaja ei liikuta ajaessa kehoaan, vaan hän istuu autossa ja hallitsee autoa, josta syntyy liikettä.
Siksi suhteellinen VO₂max ei kerro suoraan, kuka on paremmassa kunnossa ratin takana.

Raskaampi kuljettaja, jolla on enemmän lihasmassaa ja voimaa, saattaa kestää G-voimat, jarrutukset ja tärinät paremmin. Hänen fyysinen “voimareservinsä” on suurempi, vaikka suhteellinen hapenotto olisi pienempi. Jos kuljettaja painaa esim. 70 kg ja sarjan yläraja on 75 kg, hän ei ole myöskään ”liian raskas”, jolloin kierrosajat kärsisivät merkittävästi.

Autourheilussa tärkeämpää on, kuinka pitkään pystyt ajamaan tarkasti ja hallitusti,
ei se, kuinka kovan suhteellisen VO2max tuloksen saa.

Kevyempi ei ole automaattisesti paremmassa kunnossa. Paremmassa kunnossa on se, joka jaksaa ajaa virheettömästi loppuun asti.

03/11/2025

Lähteet:

Sale DG. Neural adaptation to resistance training. Medicine & Science in Sports & Exercise. 1988;20(5 Suppl):S135–45.

Aagaard P et al. Increased rate of force development and neural drive of human skeletal muscle following resistance training. J Appl Physiol. 2002;93(4):1318–26.

Kjaer M et al. From mechanical loading to collagen synthesis, structural changes and function in human tendon. Scand J Med Sci Sports. 2009;19(4):500–10.

Arampatzis A et al. Training-induced adaptations of the human Achilles tendon are related to mechanical loading intensity. J Exp Biol. 2007;210:2743–53.

Schoenfeld BJ. The mechanisms of muscle hypertrophy and their application to resistance training. J Strength Cond Res. 2010;24(10):2857–72.

Nikander R et al. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med. 2010;8:47.

Holloszy JO, Coyle EF. Adaptations of skeletal muscle to endurance exercise and their metabolic consequences. J Appl Physiol. 1984;56(4):831–8.

Lauersen JB, Bertelsen DM, Andersen LB. The effectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Sports Med. 2018;52(6):356–63.

16/09/2025

Kun urheiljan fysiikkaharjoittelussa rauta jää syrjään ja treeni alkaa perustua kuminauhakikkailuun, käy käytännössä näin:

•Kehon todellinen kapasiteetti ei enää kasva, koska kuormitus ei riitä stimuloimaan voimaa, lihasmassaa tai sidekudosten kestävyyttä.

•Hermosto ei saa oikeaa ärsykettä: staattiset, kevyet liikkeet eivät kehitä maksimivoimaa, räjähtävyyttä, tai koordinaatiota samalla tavalla kuin painot ja koko kehon liikkeet.

* Kuminauhoilla syntyy Illuusio kovasta tekemisestä. Urheilija tuntee näennäisen poltteen lihaksissa m***a oikea kehitys pysähtyy.

12/09/2025

Hieronnan käytännön hyödyt urheilijalle ja liikkujalle:

•rentouttaa → sympaattinen hermosto rauhoittuu, parasympaattinen aktivoituu

•antaa keholle ja mielelle “tauon” treenien välissä

•voi parantaa unen laatua ja palautumisen kokemusta

•toimii myös rituaalina ja psykologisena tukena → “tulen huolletuksi, olen valmis taas treeniin”

Miksi moni huippu-urheilija käy hieronnassa?

•Heillä on usein varaa käyttää kaikkea, mikä vähänkään helpottaa oloa.

•Hieronta tuntuu hyvältä, antaa hetken lepoa ja tuo fiiliksen, että kehosta huolehditaan.

•Ammattiurheilijalle tämä on ihan sama kuin tavalliselle kuntoliikkujalle saunassa käynti lenkin jälkeen. Rentoudutaan, jotta taas jaksetaan paremmin.

Hieronta antaa hetken aikaa, jolloin urheilija voi vain olla, ilman treeniä ja painetta.

Mitä hieronta ei tee:

Hieronta ei siirrä nikamia paikoilleen, poista kuona-aineita tai korjaa kudosta.