06/12/2025
🇫🇮 Hyvää itsenäisyspäivää! 🇫🇮
Luukku 6: "Siitä alkaen, mihin historia ulottuu, mainitaan hevonen aina ihmisen uskolliseksi, voimakkaaksi ja välttämättömäksi seuralaiseksi. Hevonen vetää auraa läpi karujen kivikkomaiden ja auttaa ihmistä saamaan satonsa korjatuksi, jommoinen hänelle ei koskaan onnistuisi ilman tämän hyödyllisen ja kestävän eläimen apua.
Hevonen paras vetoeläimemme. Se ei tyydytä ainoastaan maanviljelyksen, vaan myöskin teollisuuden tarpeita. Se jakaa ihmisen kanssa sodankin vaarat palvellen herraansa uskollisena kuolemaan asti.
Suuri on hevosen uhrautuvaisuus, ja rohkeudellaan ja viisaudellaan se on monasti pelastanut herransa hengen. Aleksanteri suuren kuuluisa hevonen Bukefalos ei antanut kenenkään muun kuin herransa ratsastaa seljässään, m***a kerrotaan, että se auttaakseen hänet selkäänsä, lankesi polvilleen. Kun sama hevonen verisessä kahakassa oli kuolettavasti haavoittunut, vei se herransa varmaan turvapaikkaan. Taivutettuaan polvensa ja kuninkaan laskeuduttua seljästä kaatui hevonen maahan ja - kuoli.
Hevosella on erittäin hyvä muisti, ja monasti on tapahtunut, että se on kostanut pahantekijälleen. Moni hevonen, jota isäntä on pidellyt pahoin, on sopivassa tilaisuudessa hyökännyt hänen kimppuunsa ja rangaissut häntä niin ankarasti, että hän on hengellään saanut maksaa armottomuutensa.
Samoin kuin on olemassa onnellisia ja onnettomia ihmisiä, on myöskin olemassa hevosia, jotka viettävät miellyttävää elämää, ja toisia, jotka joka päivä saavat kärsiä lyöntejä ja iskuja. Etenkin on sääli vanhoja hevosia, jotka ovat omistajansa hyväksi vuosikaudet uurtaneet ja puurtaneet ja jotka sitten myydään ja joutuvat huonoille päiville. On nähty hevosten vuodattavan kyyneliä, kun ne pitkän ajan jälkeen ovat jälleen äkkiä nähneet jonkun aikaisemman tuttunsa, joka on ollut niille ystävällinen. On myöskin nähty toisia pieksettyjä ja kidutettuja hevosia, jotka nähdessään jälleen sen, joka on niitä pahoin pidellyt, ovat siinä määrin joutuneet suunniltaan kauhusta, että ovat potkineet rikki vetämänsä ajopelit ja pillastuneet.
Jos lapsilla on hyvä tahto, niin he aina saattavat tehdä jotakin lieventääkseen hevosen usein raskasta ja vaikeaa osaa. On hyvinkin surullinen totuus, että ihmiset usein ovat kovia ja julmia, m***a oikeaan aikaan lausuttu ystävällinen sana saattaa monasti tehdä ihmeitä.
Muista, että ystävällinen sana tahi hyväily on jo hevoselle hyvä työ.
Joka lapsuudestaan asti pyrkii siihen, ettei anna yhdenkään päivän kulua koettamatta lieventää tahi torjua toisten elävien olentojen kärsimyksiä, sen sydämessä pulpahtaa aina ehtymättömän tyydytyksen ja onnen lähde."
(Emäntälehti 1/1917, tekstiä lyhennetty, kuva Enso-Gutzeitin henkilökunnan lehdestä 1952)
