Syömisen psykologiaan erikoistunut psykologi, kouluttaja ja valmentaja. Tutustu minuun: www.psykat.fi Olen koulutukseltani psykologian maisteri.
Olen Katarina Meskanen,
kliininen psykologi, joka uskoo vahvasti inhimillisen kohtaamisen voimaan. Intohimoni on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, löytämään oman hyvinvointinsa lähteet ja elämään enemmän omannäköistään elämää. Psykologian koulutuksen lisäksi minulla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus ja useita muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Positiivinen psykologia ja voimavarakeskeinen ajattelu on johtotähteni elämässä ja työssäni. Erityisasiantuntemukseni ja osaamiseni on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Tarjoan psykologipalveluita, koulutuspalveluita ja valmennuspalveluita - aidolla innolla ja ammattitaidolla. Lue lisää minusta ja tarjoamistani palveluistani kotisivultani: www.psykat.fi
Olen ihan tosi huolissani laihuutta ihannoivista kehotrendeistä ja niihin liittyvistä (some)ilmiöistä. Ne tuntuvat vain lisääntyvän ja voimistuvan.
Ja siitä, miten vaikea on nykypäivänä välttyä näkemästä näitä triggeröiviä kuvia, videoita ja postauksia. Ne tunkevat silmille ihan joka paikasta, niiltä on tosi vaikeaa suojautua. Ja ei tarvita kuin yksi hetken viivähdys kuvien, videon tai postauksen äärellä, ja johan algoritmit innostuvat tätä sisältöä tuputtamaan. Ja miten salakavalasti se alkaakin vaikuttaa omiin ajatuksiin omasta kehosta, syömisistä ja liikkumisista.
Tällaiset trendit eivät ole pelkästään haitallisia vaan ne ovat suoraan vaarallisia.
Miksi?
Koska ne mm.:
- romantisoivat laihuutta ja alipainoa
- normalisoivat syömishäiriötyyppistä käyttäytymistä
- luovat epärealistisia ihanteita ja illuusioita ja paineita yksilölle muuttaa omaa kehoaan
- typistävät kehojen monimuotoisuutta yhteen kapeaan ideaaliin
- altistavat jatkuvalle vertailulle
- lisäävät tyytymättömyyttä omaan kehoon, ruokkivat huonommuutta ja kehohäpeää
- vahvistavat ajatusta, että laihempi keho = parempi keho, onni, arvo tai hyväksyntä
- jne… jne… jne…
Miksi annamme tälle periksi 😩😩😩
Miksi me emme taistele vastaan enemmän, kovemmin, äänekkäämmin?
03/12/2025
❌ ÄLÄ KOMMENTOI KEHOA ❌
ÄLÄ Linnanjuhlien yhteydessä, joulun pyhinä äläkä muulloinkaan.
ÄLÄ sukulaiselle, ystäville, omille lapsillesi, tuttaville tai tuntemattomille. Kenellekään.
———
❓MIKSI?
❗️Koska et voi koskaan tietää, miten kommentin saaja kuulee tai ottaa vastaan kommenttisi. Etkä koskaan tiedä, mitä taustalla mahtaa olla tai onko asia (esim.ulkonäkö tai kehinmuutos) arka henkilölle itselleen.
❗️Koska toisen ihmisen ulkoisen olemuksen kommentointi on vallankäyttöä, jolloin toinen asetetaan altavastaajan asemaan. Oma keho on jokaisen yksityisomaisuutta eikä toisen kehon kommentointi ilman lupaa ole OK.
❗️Koska hyvääkin tarkoittava kommentti ylittää toisen ihmisen henkilökohtaisen rajan. Älä kommentoi, ellei toinen sitä erikseen pyydä - ja silloinkin harkitsisin erittäin tarkasti, minkälainen kommentti olisi tarpeen.
❗️Koska kommentti voi jättää jopa elinikäiset jäljet. Koskaan ei voi tietää, millaisten asioiden kanssa kommentin saaja kamppailee. Kehuinakin tarkoitetut sanat voivat jättää kehonkuvaan ja mielenterveyteen pysyvän jäljen.
❗️Koska kommentointi ylläpitää ongelmallista keho- ja ulkonäkökeskeisyyttä. Kommenteilla määritellään, millainen ihminen on ylipäätään ulkoisesti suvaittava. Minkä näköinen tai kokoinen pitäisi olla tullakseen hyväksytyksi tai ansaitakseen positiivista huomiota.
———
Annetaan nyt, itsenäisyyspäivänä, joulun pyhinä (ja kaikkina muinakin päivinä!) jokaiselle meistä KEHORAUHA!
❤️❤️❤️
———
02/12/2025
Linnan juhlat lähestyvät… 💃🏻🕺🪩🇫🇮
Minussa viriää aina sellainen epämukava tutina, että mitenhän tänä vuonna Linnan juhlien yhteydessä puhutaan erilaisista kehoista, kuinka paljon (nais)vieraiden (juhla-asujen) onnistumista arvioidaan ja miten erilaisia vieraita ja heidän ulkonäköään arvioidaan. Niin televisiossa kuin kotikatsomoissakin. 📺
Tekisi mieli esittää pieni pyyntö… 🙏🏻
Voidaanko kiltit:
- Kiinnittää oikeasti huomiota tapaan, jolla puhumme kutsutuista ja heidän ulkoisesta olemuksestaan - erityisesti jos seurassa on lapsia katsomassa ja kuulemassa!
- Olla kommentoimatta kehoja, niiden ulkoisia piirteitä tai olemusta (vaikka kommentoisitkin vain juhlavieraan kehoa, kommenttisi osuu kaikkiin paikallaolijoihin ja kommentin kuulijoihin)
- Olla ylipäätään arvostelematta tai puuttumatta kenenkään ulkonäköön (jokaisen ulkonäkö on heidän oma asiansa)
- Olla alleviivaamatta, jos jonkun keho onkin muuttunut - suuntaan tai toiseen (emme tiedä, mitä taustalla on, olkaamme siis ihastelematta/kauhistelematta)
- Vaalia kaikkien kehorauhaa, niin omaamme kuin Linnan juhlavieraiden ja televisiossa näkyvien henkilöidenkin
- Olla vertaamatta itseämme, kehoamme, vartalonosiamme tai omaa onnistumistamme muihin
… Ja ihan vain nauttia juhlatunnelmasta, pukuloistosta (jos Linnan juhlia katsoo) ja itsenäisyyspäivästä?
🇫🇮
Mitä ajatuksia herää tästä? 💭
30/11/2025
Pohdin pistoshoitojen psykologista koukuttavuutta ja kehonkuvanhäiriötä artikkelissa 💉
Tarve parannella omaa ulkonäköä ja kohentaa kasvojen ilmettä on kasvanut samalla kun erilaiset pistoshoidot ovat yleistyneet. Kynnys turvautua kasvojen lihaksia lamauttavaan hermomyrkkyyn tai täyteaineisiin on varsin matala ja erilaisia hoitoja on tarjolla jos jonkinmoisia.
M***a onko tässä trendissä jotain riskiä? ⚠️
Näen tietysti monenlaisia riskejä. 🤔 mm.
- Kehokuvaston ja ihanteiden muuttuminen parannellummiksi vääristää näkemystämme siitä, minkälaiset ovat ns. tavalliset kasvot.
- Sosiaalinen suotavuus saattaa nostaa painetta itsekin turvautua erilaisiin toimenpiteisiin.
- Pikkuparantelemiseen ja pistoshoitoihin voi myös jäädä psykologisesti koukkuun.
- Kertautuvissa toimenpiteissä on monenlaisia riskejä.
- Oma kehonkuva ja itsensä näkeminen voi vääristyä, kun silmä tottuu muutoksiin ja tarve hakea lisää ”boostia” kasvaa.
- On aina riski, jos itsearviointi nojautuu vahvasti ulkoisiin perusteisiin.
Pistoshoidot voivat parantaa itsevarmuutta ja itsetuntoa, m***a samat mekanismit voivat myös tehdä niistä koukuttavia. Itsetunnon kohentuminen liittyy ulkonäön muutokseen vastaamaan enemmän omaa toivetta tai ihannetta. Se tuottaa paitsi helpotusta, myös hallinnantunnetta. M***a ns.harmittomasta itsetuntoboostista saattaakin tulla jatkuvaa itsensä korjailemista, jossa tyytyväisyys toimenpiteeseen on vain hetkellinen ja pian alkaakin jo kalvaa tarve kohentaa, parantaa ja muokata.
💔 Toisinaan taustalla voi olla huolta omasta ulkonäöstä, tai syvääkin hätää ja häpeää. Silloin erilaiset toimenpiteet voivat olla yritys muokata ulkonäköä vastaamaan omaa sisäistä käsitystä itsestään. M***a ongelma on se, etteivät kertautuvat toimenpiteet oikeastaan koskaan ns. yllä vastaamaan omia ihanteita - vaan pikemminkin syventävät ydintyytymättömyyttä itsestä.
…
❗️P.S. en ottanut kantaa jutussa esiintyvien henkilöiden hoitoihin vaan pohdin yleisesti pistoshoitojen koukuttavuuta ja mahdollisesti taustalla olevaa kehonkuvanhäiriötä. On jokaisen oma asia, miten toimii oman ulkonäkönsä kanssa - eikä ole kenenkään asia sitä kommentoida. ❤️
27/11/2025
Minua ahdistaa se, miten läpeensä syömishäiriöinen meidän yhteiskunta on. Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä normalisoidaan, ihannoidaan, sen haitallisuutta vähätellään ja siihen jopa kannustetaan.
Kuinka paljon vinoutunutta ruoka- ja kehoasennetta ympäristössämme onkaan: kalorikommentit kahvipöydässä, laihdutuspuheet pukuhuoneessa, vaivihkaiset utelut ja kehokommentit sukujuhlissa. Vaikka tunnistammekin ehkä jo jossain määrin suorien kommenttien haitallisuuden, saatamme silti vilkaista ohikulkijaa tai tuijottaa omaa peilikuvaa kriittisesti, antautua haukkumaan itseämme, tai päivitellä omaa kehoamme/ruokavalintoja/tms muiden kuullen. Suhtaudumme kategorisesti ruokaan, kiellämme itseltämme herkut, liikumme kuluttaaksemme tai muokataksemme kehostamme parempaa. Kannamme huolta ja ahdistusta kehomme muutoksista, tuskailemme peilikuvan tai vaatevalintojen kanssa ja haikailemme nuoruudenaikaista kehoamme.
Mietin, vain, että minkälaista asennoitumista kehoon, syömiseen, itseemme mahdammekaan mallintaa omalla toiminnallamme?
Minkälaista mahtaa olla lapsena kasvaa tällaisessa ympäristössä, jossa me aikuiset emme ole lainkaan sinuja omassa kehossamme tai tasapainossa ruokasuhteessamme?
Meidän aikuisten tapa olla itsemme kanssa mallintaa lapsille tapaa suhtautua itseen ja omaan kehoon. Näin kehosta kuuluu ajatella, näin siihen suhtaudutaan, näin ruoan kanssa kuuluu toimia… Lapset ovat erityisen taitavia havainnoimaan aikuisia ja ottamaan vaikutelmia aikuisten esimerkistä. Lapset peilaavat meitä aikuisia - minkälaista keho- ja ruokasuhdetta haluamme tarjota heille?
Miten suhtaudumme itseemme, kehoomme ja syömisiimme/liikkumisiimme?
Miten katsomme itseämme - ja toisiamme?
Onko katse arvioiva ja kriittinen, vai lempeä ja hyväksyvä?
Arvostelemmeko vai arvostammeko?
Meistä jokainen rakentaa omalla tahollaan ympäristöä lapsillemme kasvaa.
Miten voisimme tehdä tästä ympäristöstä mahdollisimman turvallisen tilan kaikille kehoille olla ja elää rauhassa?
Voisimmeko me aikuiset ottaa vastuuta ja rakentaa tästä ympäristöstä turvallisemman tilan olla, meille kaikille?
25/11/2025
Tiesitkö sinä, että:
⚠️ Syömishäiriöt eivät ole harvinaisia tai marginaalisia sairauksia vaan yllättävän yleisiä häiriöitä. Häiriintynyt syöminen on vielä yleisempää, eikä sitä osata tarpeeksi tunnistaa ongelmaksi, koska yhteiskuntamme on niin läpeensä syömishäiriöinen.
⚠️ Syömishäiriö ei myöskään ole yhtä kuin sairaalloinen laihuus: esim.myös isompikokoinen voi kärsiä anoreksian oireista tai hyvin hoikka kärsiä ahmimisesta.
⚠️Syömishäiriö ei näy välttämättä mitenkään ulospäin. Henkilöllä, jolla näyttäisi olevan ulkoisesti ns.kaikki hyvin, voi silti olla suuria haasteita itsensä, syömisensä tai kehonsa kanssa. Et voi päätellä syömishäiriötä pelkän ulkoisen olemuksen perusteella.
⚠️ Syömishäiriöön liittyy hirveästi häpeää. Häpeä saa ihmisen käpertymään sykkyrälle ja piiloutumaan muilta. Se saattaa saada ihmisen peittelemään oireitaan, esittämään, ettei mikään ole hätänä tai vetäytymään itseensä. Häpeä estää usein myös avun hakemisen itselleen tai kertomasta ongelmasta kenellekään.
⚠️ Tuijotamme aivan liikaa diagnostisia kriteerejä vaikka niillä ei tosiasiassa ole merkitystä syömishäiriön kärsimyksellisyyden kannalta. Syömishäiriön oireet aiheuttavat kärsimystä diagnostisista kriteereistä riippumatta.
✨✨✨
Mm.näistä aiheista koulutin Helsingin kaupungin terveydenhuollon lääkäreitä, hoitajia, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja perjantaina.
P.S. Hienot puitteet Kinaporin palvelukeskuksen juhlatilassa - ja eikö vain pähee myös mun läppärin ständi 😅
20/11/2025
❓Tunnistatko sinä STIGMAN eri muodot? ❓
❌ SISÄISTETTY STIGMA
= ulkopuoliset kielteiset asenteet muuttuvat sisäistetyksi käsitykseksi omasta itsestä ja omista mahdollisuuksista ja oikeuksista.
• Sisäistetty stigma vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin.
Miten sisäistetty stigma ”oireilee”? Esim. - häpeä, syyllisyys, huonommuus - leimautumisen tai syrjinnän pelko
- osattomuuden, ei-toimijuuden tai avuttomuuden kokemus
- vaikeus nähdä itsensä hoivan arvoisena - vetäytyminen sosiaalisista kontakteista - eristäytyminen, itsestä vieraantuminen - sairauden edellyttämän hoidon kesken jättäminen - luovuttaminen, ei-yrittäminen, vaikeus nähdä oman toiminnan merkitystä
- Vaikeus sitoutua esim.hoitoon
- Itsetunto-ongelmat, minäkuvan ja minäkäsityksen haasteet
- Kehosuhteen ongelmat
❌ HAVAITTU STIGMA
= Yksilön tietoisuus siitä, että hän kuuluu johonkin stigmatisoituun ryhmään ja odotus, että häntä voidaan kohdella eriarvoisesti tai syrjiä sen perusteella.
- Havaittu stigma syntyy yksilön kokemuksista ja havainnoista ja johtaa siihen, että ihminen alkaa odottaa ja ennakoida negatiivista suhtautumista muilta itseään kohtaan.
❌ TOTEUTETTU STIGMA
= tekoja ja sanoja, jotka kohdistuvat henkilöön, jolla on jokin stigmatisoitu terveysongelma tai elämän olosuhde. Teoilla ja sanoilla vahvistetaan negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja.
Toteutettu stigma on mm.
- Sanoja (myös rivien väleistä!) - Tekoja (myös intentiot!) - Tunteita, esim. pelko, inho, viha
- Epä/suoraa
❌ JULKINEN/SOSIAALINEN STIGMA
= Stigmaa ylläpitävät julkiset ja sosiaaliset toimintamallit, julkinen puhetapa, asenteet, sosiaaliset tilanteet, vuorovaikutussuhteissa tapahtuvat, median toiminta
Miten julkinen/ sosiaalinen stigma näkyy?
Mm.: Asenteet Toiseuttaminen Syrjiminen Ennakkoluulot Kiusaaminen Torjunta Vähätteleminen Leimaaminen Kategoriointi Stereotypiat Puhetapa jne…
❌ RAKENTEELLINEN STIGMA
= Yhteiskunnan rakenteet, käytännöt, toimintatavat, totutut toimintamallit, päätökset, lait, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät stigmaa, stigma aiheuttavat epätasa-arvoa ja syrjintää, joka kohdistuu tiettyihin ryhmiin tai yksilöihin.
17/11/2025
👋🏼👋🏼 AMMATTILAINEN:
Mikään ala ei ole vapaa stigmatisoivaa asenteista ja toimintamalleista. Vain harva ammattilainen on saanut koulutuksensa aikana tarpeeksi tietoa tai ymmärrystä stigmasta, saati konkreettisia keinoja sen purkamiseen. Jopa päinvastoin: erityisesti terveydenhuoltoalan koulutuksessa ennakkoluulot, asenteet ja stigma ovat voineet jopa vahvistua.
☝🏻 M***a vaikka olisimme ammattilaisina ensimmäistä kertaa aiheen äärellä, on silti vastuumme kouluttautua aiheesta ja ihan vähintäänkin olla itse vahvistamatta stigmaa omassa toiminnassamme.
👉🏻 Kutsun sinut tekemään silti enemmän kuin vain olla vahvistamatta stigmaa. Puretaan vahingoittavaa stigmaa yhdessä! Erityisesti terveydenhuollossa on paljon vielä purettavaa - kutsun sinut mukaan talkoisiin! 💪🏻
🫵🏼 Ammattilainen - mitä SINÄ voit tehdä omalta osaltasi?
- Reflektoi omia asenteita
- Tunnista mahdolliset asenteet ja ennakkoluulot
- Kouluttaudu – tieto lisää ymmärrystä ja vähentää stigmaa
- Ota asioista selvää - älä antaudu vain nopeisiin olettamuksiin
- Pyri purkamaan stigmaa siellä, missä sitä tunnistat tai havaitset
- Puutu stigmatisoivaan puheeseen tai kommentointiin
- Kiinnitä huomiota kielenkäyttöösi (kieli luo mieltä)
- Varmista turvallinen ja tasa-arvoinen kohtaaminen
- Muista omissa kohtaamisissasi turvallisen tilan periaatteet
- Kaikessa kommunikaatiossasi muista sensitiivisyys
- Anna tietoa (ja osaa itse!) stigman vaikutuksista
- Valmistaudu puhumaan stigmasta ja kohtaamaan
tunteita
- Osoita itse ja mallinna omalla olemuksellasi, että olet tietoinen stigmasta ja haluat auttaa purkamaan sitä
- Anna potilaallesi tilaa kertoa omista kokemuksista, älä tiedä paremmin
- Vahvista potilaan omaa toimijuutta
- Älä lyö häpeäleimaa kollegoiden kesken tai kahvipöytäkeskusteluissa
- Vältä leimaavia, kategorisoivia tai arvottavia termejä
- Tee yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa
- Vaihda ajatuksia ja keskustele
- Tunnista rakenteelliset esteet ja puutu niihin
- Osallistu itse ja järjestä työyhteisössäsi tietoiskuja, koulutuksia ja työpajoja
… miten muuten voisimme ammattilaisina purkaa stigmaa?
Jaa ajatuksiasi alle 👇🏻👇🏻
15/11/2025
❌ LIHAVUUDEN STIGMA ❌
- miksi siitä pitää olla tietoinen?
⚠️ Stigma ilmiönä ei ole pelkästään yksilön ongelma tai kohdistu vain vähemmistöihin, vaan se koskettaa meitä kaikkia ja enemmistöä. Ja ihan erityisesti se koskettaa meitä, jotka työksemme tapaamme ihmisiä, joita lihavuuden stigma koskettaa (riippumatta kehon koosta!!). Ja vielä ihan erityisesti, jos haksahdamme ammattilaisina olevamme jollain lailla suojassa stigmalta.
⚠️ Me ammattilaiset olemme ihan yhtä lailla alttiita stigmalle. Emme ole suojassa yhteiskunnan asenteilta, stereotypioilta ja ennakkoluuloilta, olemmehan ihmisinä osa sen rakenteita.
❗️ Stigmaa ilmenee ihan yhtä lailla kaikilla terveydenhuollon aloilla ja ammattilaisilla: lääkäreillä, sairaanhoitajilla, ravitsemusterapeuteilla, fysioterapeuteilla, psykologeilla, psykoterapeuteilla, toimintaterapeuteilla, jne. Mikään ammattiryhmä ei ole suojassa stigman kognitiiviselta harhalta.
‼️ Ja valitettavasti, lihavuuden stigma on yhtä laajalle levinnyt terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa kuin yleisessä väestössä (!!!).
———
❌ Siksi emme vain voi pistää päätämme pensaaseen.
Ei, meidän ammattilaisten pitää katsoa peiliin.
❌ Koska me emme voi osaltamme vahvistaa stigmaa.
Ei, meidän pitää aktiivisesti toimia työssämme sitä vastaan ja purkaa sitä.
———
⚠️ Stigma vaikuttaa salakavalasti mm.
* Kaikissa kohtaamisissa
* Yhteistyösuhteeseen ja luottamukseen
* Hoitoon hakeutumiseen ja sitoutumiseen
* Hoidon toteutumiseen ja hoidon laatuun
* Terveystekoihin ja käyttäytymiseen
* Terveyseroihin ja tasa-arvoon
——
‼️ Jos ammattilaisina uskallamme katsoa peiliin ja tunnistaa omat mahdolliset ennakkoluulomme ja asenteelliset uskomuksemme, ja toimimaan aktiivisesti niitä vastaan, pystymme paremmin taistelemaan kehorauhan puolesta ja stigmaa vastaan - sekä toteuttamaan laadultaan ja vaikuttavuudeltaan parempaa hoitoa.
——— Uskallatko sinä? 💪🏻
14/11/2025
🔥 LIHAVUUDEN STIGMA 🔥
🔥Lihavuuteen liittyy paljon sosiaalisia ilmiöitä, joista suurin osa ilmenee vaivihkaa, asenteissa, suhtautumisessa, kohtelussa ja toimintatavoissa. Lihavuuteen assosioituu voimakas negatiivinen leima, sosiaalinen stigma. Meidän kulttuurissa se on jotain häpeällistä, hävettävää.
🔥Jos kehon koko sattuu olemaan yli sen, mitä yhteiskunnassamme on totuttu pitämään ”normaalina”, on kuin olisi saanut julkisen polttomerkin. Sellaisen polttomerkin, joka näyttäisi kertovan muiden silmissä epähyväksyttävän kehonmuodon lisäksi jostain sisäisestä epäkelpoudesta ja joka siksi oikeuttaisi ylenkatsomisen.
🔥 Ulospäin näkyvänä lihavuus on useimmiten se ominaisuus, jonka perusteella muut muodostavat (asenteellisen, virheellisen, tosiasioihin perustumattoman) vaikutelman hlöstä, päätellen esim. sisäisiä ominaisuuksia ulkoisen olemuksen perusteella.
🔥M***a vaikka lihavuus on näkyvä osa yksilöä (ja siksi siihen liittyvältä stigmalta on mahdoton suojautua), osa ulkoista olemusta, se ei silti oikeuta sen enempää julkista kommentointia, asenteellista suhtautumista, syrjimistä, sivuuttamista, kiusaamista, sheimaamista, mustamaalaamista kuin kenenkään muunkaan keho.
🔥Monet isommassa kehossa elävät kokevat jo lähtökohtaisesti joutuvansa ponnistelemaan kaksin verroin ankarammin ansaitakseen paikkansa muiden silmissä ja tässä yhteiskunnassa. Saavuttaakseen hyväksynnän muilta, lihavalta edellytetään useimmiten paljon enemmän kuin muilta. Tai oikeastaan, valitettavan usein hyväksytyksi tulemisen mahdollisuus suljetaan kokonaan pois. Aivan kuin hlö olisi itse ansainnut oman huonon kohtelunsa muiden taholta - ihan vain olemalla lihava.
🔥Ja mikä kaikista pahinta, usein hlö itse sisäistää tämän stigman - ja alkaa itsekin uskoa olevansa kakkosluokan kansalainen eikä oikeutettu hyvään muiden saati lopulta enää itsensäkään taholta. Vaikka vika ei ole hänessä vaan näissä sairaassa asenteissa!!
💣 Olisiko jo aika murtaa tätä stigmaa?!
💣 Tule mukaan talkoisiin murtamaan näitä viallisia asenteita!
12/11/2025
MITEN RAKENTAA KEHORAUHAA? 💪🏻
🫶🏻 Kehorauha tarkoittaa tilaa, jossa kehot voivat olla olemassa ilman arvottamista, vertailua tai häpeää. Se ei synny itsestään, vaan sitä rakennetaan yhdessä ja yhteisöllisesti – sanoin, teoin ja asentein.
👉🏻 Jokainen meistä voi omalta osaltaan edistää kehorauhaa. Kehorauhan rakentaminen on jokaisen meistä vastuulla. Ja jokainen voi tehdä paljonkin rakentaakseen kehorauhaa.
☝🏻 Kehorauhaa voi rakentaa mm.
- Kiinnittämällä huomiota kielenkäyttöön (kieli luo mieltä) ja puhumalla kaikista kehoista kunnioittavasti – myös omasta
- Olemalla kommentoimatta kehoa ilman lupaa – ei painoa, kehonkokoa, olemusta tai muutoksia. Ei toisten kehoja eikä omaakaan.
- Irrottamalla kehon ulkomuodosta, koosta tai painosta kaikenlaiset arvo- ja identiteettipohdinnat tai päätelmät terveydestä, arjen valinnoista tai elämäntavoista.
- Keskittymällä siihen, mitä keho mahdollistaa eikä siihen, miltä se näyttää tai minkä kokoinen se on.
- Tunnistamalla omia kehoon, kokoon ja painoon liittyviä ennakkoluuloja ja pyrkimällä aktiivisesti haastamaan omia asenteitaan.
- Tunnistamalla painoon ja lihavuuteen liittyvän stigman ja pyrkimällä purkamaan stigmaa siellä, missä sitä havaitsen.
- Olemalla arvottamatta ihmisiä kehon koon, muodon tai ulkonäön perusteella. Myöskään itseämme.
- Olemalla tekemättä oletuksia kehon perusteella.
- Suhtautumalla kriittisesti paino- ja kehokeskeiseen uutisointiin.
- Tunnistamalla kapean kehonormiston haitallisen vaikutuksen ihanteisiin ja asenteisiin.
- Vaalimalla ja arvostamalla kehojen moninaisuutta, edistämällä kehodiversiteettiä ja arvostamalla erilaisuutta.
- Sallimalla sekä itselleni että muille kehorauhan, ja vaalimalla jokaisen oikeutta olla omassa kehossaan – juuri sellaisena kuin on.
❣️Kurkkaa kehorauha-kampanjasivut sydan.fi/kehorauha ❤️ jossa valtavasti materiaalia, artikkeleita ja asiaa aiheesta. Kiitos Sydänliitto huippuarvokkaasta työstänne tämän eteen 🙏🏼🫶🏻❤️
❣️ Vink vink ammattilainen: ota haltuun ammattilaisosio jossa PALJON tietoa ja ansiokasta materiaalia ammattilaisen tueksi.
📷: Sydänliiton sivut (paitsi viimeisen kuvan diat omia)
11/11/2025
LIHAVUUS - häpeästä kehorauhaan ❤️🔥
⚠️Lihavuuden stigma ei ole vain vähemmistön ongelma, vaan se koskettaa meitä kaikkia. Lihavuuden stigma elää vahvana kulttuurissamme, mediassa, sosiaalisissa viitekehyksissämme, terveyspuheessa, ympäristömme rakenteissa, vuorovaikutustilanteissa ja sisäisissä monologeissamme.
💔 Stigmaa tuottavat julkiset asenteet, ennakkoluulot, ihanteet, erilaiset rakenteet ja normit aiheuttavat häpeää, mikä lankeaa yksilön kannettavaksi. Häpeä saa ihmisen piiloutumaan ja vetäytymään, pienentämään itseään - ja lopulta luopumaan omasta toimijuudestaan.
💔 Sisäistetty stigma tarkoittaa sitä, että ihminen alkaa uskoa ja omaksua itseensä kohdistuvat kielteiset asenteet ja ennakkoluulot, jolloin ulkopuolelta tulevasta häpeästä kasvaakin sisäinen ääni.
💔 Sisäistetty häpeä voi näkyä ja tuntua mm.:
•Syyllisyyden, huonommuuden ja pettymyksen tunteina
•Vaikeutena nähdä oma keho huolenpidon arvoisena
•Keho- ja ruokasuhteen ongelmina
•Itsetunto-ongelmina
•Vetäytymisenä sosiaalisista kontakteista
•Leimautumisen, kiusaamisen tai syrjinnän pelkona
•Vaikeutena hakea apua tai hoitoa, vaikeutena ottaa vastaan tai sallia itselleen tukea
———
❤️🩹 Miten hälventää sisäistettyä häpeää?
❤️🩹 Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi niistä sisäisistä äänistä, jotka toistavat yhteiskunnan viestejä. Ne ovat opittuja ja stigmatisoivia mantroja, jotka eivät pidä paikkaansa. Tietoisuus tarjoaa mahdollisuuden valita toisin, vastustaa stigmaa tai olla toistamatta näitä ummehtuneita uskomuksia.
❤️ Myötätunto on häpeän väkevä vastavoima. Siinä missä häpeä katkaisee yhteyden itseen ja omaan kehoon ja saa vetäytymään, myötätunto voi korjata yhteyden ja rakentaa sillan takaisin – itseen, omaan kehoon ja muihin ihmisiin.
❤️🤍❤️🤍❤️
Sydänliiton järjestämässä webinaarissa oli tänään puhetta isoista aiheista, mm.lihavuudesta, stigmasta, häpeästä ja kehorauhasta. Ja minulla oli suuri kunnia olla keskustelemassa näistä Raisa Omaheimon kanssa ❣️ Nämä hetket ovat ehdottomasti oman työn huippuhetkiä 🙏🏻
P.S. Olitko linjoilla kuuntelemassa, tai aiotko katsoa tallenteen?
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita PsyKat :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Olen Katarina Meskanen,
psykologi, valmentaja, kouluttaja, psykoterapeuttiopiskelija ja tietokirjailija.
Koulutukseltani olen psykologian maisteri. Psykologian maisterikoulutuksen lisäksi minulla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus (2,5 vuotta, Helsingin yliopisto) ja useita muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Olen mm. opiskellut laajan sivuaineen (cum laude) psykiatriaa ja sivuaineen sosiaalipsykologiaa sekä lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Olen myös kouluttautunut ulkomailla terapeuttiseen tutkimukseen Therapeutic Assessment (Therapeutic Assessement Institute, USA). Opiskelen kognitiivista lyhytpsykoterapiaa (Integrum) ja olen pitkässä kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiakoulutuksessa (Integrum, Helsingin yliopisto), josta valmistun aikanaan psykoterapeutiksi. Tällä hetkellä opiskelen positiivisen psykologian täydennyskoulutusta (Joylla). Olen myös kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi (LCF life coach, Valmentamo). Koska teen töitä syömishäiriöiden ja syömisen psykologian parissa, olen lisäksi opiskellut ravintovalmentajaksi (FIHF Terveysverkko) ja lukenut ravitsemustieteen perusopinnot (Helsingin yliopisto).
Psykologina asiantuntijuuteni perustuu vahvaan osaamiskompetenssiin, kriittiseen tieteelliseen ajatteluun, teoreettiseen tuntemukseen, sekä ennen kaikkea kliiniseen kokemukseen ja osaamiseen. Uskon vahvasti paitsi tieteellisesti koeteltuun tietoon, myös inhimillisen kohtaamisen voimaan. Työskentelyni pohjautuu siksi aitoon läsnäoloon, vastavuoroisuuteen ja tasa-arvoiseen yhteistyösuhteeseen. Uskon, että jokainen on oman itsensä paras asiantuntija. Positiivinen psykologia ja voimavarakeskeinen ajattelu ovat johtotähteni kaikessa työssäni.Uskon, että mahdollisuus muutokseen on aina olemassa. Muutoksen askeleet on kuitenkin useimmiten helpointa ottaa jonkun toisen kanssa. Toivon voivani kulkea kanssasi, jos kaipaat apuani. Samoin, toivon voivani olla apuna, jos tunnet jonkun, joka kaipaa asiantuntemustani.
Laillistettuna terveydenhuollon ammattilaisena minulla on pitkä työkokemus syömishäiriöiden hoidosta. Erityisasiantuntemukseni ja osaamiseni on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Näistä aiheista minulta useimmiten pyydetäänkin kannanottoja esim. mediassa. Olen esiintynyt asiantuntijana mm. Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Aamulehdessä, Hyvä Terveydessä, monissa naistenlehdissä, YLE Akuutissa, Ajankohtaisessa kakkosessa, YLEn Aamu-TV:ssä, MTV3:n iltauutisissa, Radio Suomessa, Radio Aallossa, jne. jne. Olen myös toiminut laajalti erilaisissa asiantuntijatehtävissä, mm. syömishäiriöiden käypä hoito-suosituksen työryhmän jäsenenä sekä vetänyt suomenkielisen syömishäiriökyselyn käännös- ja normeerausprojektia. Kliinisen psykologin työssäni syömishäiriöiden parissa tapaan syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään, sekä erilaisten syömis-, kehonkuva- ja paino-ongelmien kanssa kamppailevia. Haluan auttaa heitä, jotka kamppailevat syömistensä painonsa, kehonkuvansa ja itsetuntonsa kanssa.
Valmentajana olen kannustavan ratkaisukeskeinen ja pyrin löytämään yhteistyössä asiakkaani kanssaan parhaan tavan toteuttaa olennaiset muutokset. Olen haka tunnistamaan olemassa olevia voimavaroja ja voimauttamaan valmennettavat itsensä ottamaan ne käyttöönsä. Valmennuksessa pyrin yhdessä valmennettavan kanssa kirkastamaan tavoitteita ja löytämään erilaisia toimivia keinoja ratkaista ongelmia, ylittää esteitä ja saavuttaa omia unelmia. Kaiken yhteistyön ytimessä on olennaisen oivaltaminen ja siihen keskittyminen - näin saa vipuvoimaa muuttaa muitakin elämän osa-alueita.
Kouluttajana minulla on psykologi-kouluttajakoulutus (Train the Trainers ja kouluttajan jatkokoulutus) ja olen perehtynyt oppimisen psykologiaan. Toteutan paljon erilaisia koulutuksia, työpajoja ja luentoja erikoisasiantuntemukseni aihe-alueista, ja käyn puhumassa eri alojen ammattilaisille esim. tunnesyömisestä, syömishäiriöistä, syömisen psykologiasta, psykologisesta painonhallinnasta jne. Uskon, että kouluttamisen kautta voin parhaiten jakaa omaa psykologista tietotaitoani laajemmalle ihmisryhmälle. Koulutusteni rakentamisessa ja niiden toteuttamisessa hyödynnän parasta mahdollista psykologista tietotaitoani, jotta koulutukseni olisivat osallistavia, oivalluttavia ja innostavia.
Kirjailijana minulta on ilmestynyt kaksi kirjaa: Pysäytä tunnesyöminen ja Irti ahminnasta. Pysäytä tunnesyöminen (Tuuma-kustannus, 2018) on ensimmäinen psykologin suomeksi kirjoittama kirja tunnesyömisestä. Olen myös yksi Irti ahminnasta -kirjan (Duodecim, 2013) kirjoittajista. Syksyllä 2019 ilmestyy valokuvaaja Heidi Strengellin kanssa toteuttamamme yhteistyökirjamme Rakas keho.
Siviilissä olen auringolla käyvä ihminen, suhtaudun intohimoisesti Leonard Cohenin musiikkiin ja rakastan kunnon kahvihetkiä sekä luonnossa samoilua. Lempiruokani on itsetehty ja kiviuunissa paistettu aito-italialainen pizza. Minulla on kaksi basenjia ja harrastan ratsastusta. Haaveilen joskus voivani yhdistää hevoset ja ammattini.
