Syömisen psykologiaan ja kehosuhteeseen erikoistunut psykoterapeutti, erikoispsykologi, kouluttaja ja valmentaja, tietokirjailija ja mindfulness-ohjaaja.
Tutustu minuun: www.psykat.fi Olen Katarina Meskanen,
kliininen psykologi, joka uskoo vahvasti inhimillisen kohtaamisen voimaan. Intohimoni on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, löytämään oman hyvinvointinsa lähteet ja elämään enemmän omannäköistään elämää. Olen koulutukseltani psykologian maisteri. Psykologian koulutuksen lisäksi minulla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus ja useita muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Positiivinen psykologia ja voimavarakeskeinen ajattelu on johtotähteni elämässä ja työssäni. Erityisasiantuntemukseni ja osaamiseni on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Tarjoan psykologipalveluita, koulutuspalveluita ja valmennuspalveluita - aidolla innolla ja ammattitaidolla. Lue lisää minusta ja tarjoamistani palveluistani kotisivultani: www.psykat.fi
Sain valmiiksi psykofyysisen psykoterapian perusteet 🤩
Olen kouluttautunut sensomotoriseen psykoterapiaan (I ja II), m***a samalla aina janonnut ymmärtää, miten sensomotorinen ja psykofyysinen psykoterapia oikeastaan eroavat toisistaan. Siksi hyppäsin mukaan uteliaisuuttani psykofyysisen perusopintoihin - ja kenenpä muun kuin itse menetelmän kehittäjän George Downingin opetuksessa. Vau mikä matka! 🤩
Sensomotorinen ja psykofyysinen ovat saman kehopsykoterapian sateenvarjokäsitteen alla. ☂️🧞♀️
Kehopsykoterapiassa keho ja mieli ymmärretään erottamattomana kokonaisuutena, jossa erilaiset psyykkiset, keholliset ja emotionaaliset prosessit kietoutuvat saumattomasti toisiinsa. Kokemukset eivät tallennu vain mieleen sanoina ja muistoina, vaan ennen kaikkea kehoon. Keho on kokemusten säilyttäjä, tunteiden näyttämö ja sellaisena monen tärkeän ilmiön maaperä. Siksi kehokeskeisessä työskentelyssä keho on erityisesti läsnä ja työskentelyn keskiössä.
Kehollinen työskentely on myös hyvin konkreettista ja kokemuksellista. Sanoja etsitään vasta sen jälkeen, kun keho on saanut tulla kuulluksi.
Kehopsykoterapeuttinen työskentely ei ole vain tekniikoita tai viitekehys, vaan se on ennen kaikkea tapa olla ja hahmottaa.
Ajattelen, että näissä menetelmissä on valtavasti samaa.
M***a on joitain painotuserojakin: sensomotorinen on ennen kaikkea vahvasti trauman äärellä työskentelemistä, siinä missä psykofyysinen on paljon integratiivisempi ja ikään kuin laajempi. Sensomotorinen traumatyöskentely on rakenteeltaan myös aika paljon strukturoidumpi, tarjoten selkeän etenemisen kartan ja työskentelymallin. Psykofyysinen on vuorostaan aika paljon integratiivisempi, soveltavampi ja tvöskentely siten vähemmän vaiheistettua.
Erityisesti tämä viimeinen psykofyysinen traumaseminaari antoi minulle paljon uutta ajateltavaa, kokeiltavaa ja sulateltavaa traumatyöskentelyyni.
🤩
Oli se sitten sensoa tai psyfyä, näissä kehopsykoterapian koulutuksissa on kyllä aina ihan omanlaisensa tunnelma. Voi toki olla, että nämä koulutukset vetävät puoleensa tietyntyyppisiä ihmisiä… 😅🤣
Haluan vielä vähän jakaa ajatuksia siitä, mitä voimauttava valokuvaus tarkoittaa valokuvauksellisena työotteena. Koska se ei missään nimessä ole pelkkää valokuvaamista tai kuvien katsomista, tai typistettävissä kuvaustilanteeksi tai kuviin liittyväksi rituaaliksi.
📸
Voimauttava valokuvaus on paljon enemmän kuin kameran takana olemista. Se on tapa olla läsnä, asettua alttiiksi ja kohdata toinen. Se on ytimeltään hyvin syvästi inhimillinen kohtaamisen tapa, joka perustuu rakastavaan ja arvostavaan katseeseen. Siis niihin lempeästi ja hyväksyvästi toista napittaviin silmiin siellä kameran takana 😍
Arvostava, salliva ja rakastava katse (=kohtaaminen) rakentaa psykologisesti turvallista ympäristöä, jossa uskaltaa tulla näkyväksi juuri sellaisena kuin on. 🤲🏻
📸
Ammattilaisen rooli on kääntää valtasuhde.
Tavallisessa valokuvaustilanteessa kuvaaja usein “omistaa” näkymän ja määrittelee, miltä kuva näyttää. Kuvattavan tehtäväksi jää toteuttaa visioita, useimmiten kuvaajan. Voimauttavassa valokuvauksessa sen sijaan valta käännetään ns. päälaelleen - kuvaajalta kuvauksen päähenkilölle, joka ei olekaan vain kuvattava tai kameran objekti, vaan oman tarinansa ilmaisullinen johtaja.
📸
Ammattilainen luopuu omasta näkemyksestään ja asettuu sen sijaan asiakkaan kokemuksen, toiveiden ja tunteiden palvelukseen. Kuvattava on päähenkilö, ja ammattilaisen tehtävä on vahvistaa asiakkaan kokemusvaltaa ja itseilmaisua. Kuvatkin ovat päähenkilön, eivät kuvaajan. Rakastan tätä ajatusta!
📸
Voimauttava valokuvaus on vuorovaikutteinen ja dialoginen prosessi. Ammattilainen kuuntelee, kysyy, ehdottaa ja peilaa – ei ohjaa tai ulkoisesti arvioi. Hän kuvailee näkemäänsä ja toimii kuvattavan silminä, luoden taianomaista nähdyksi tulemisen ja validoimisen tunnelmaa, ja samalla vahvistaen autonomiaa ja itsemäärittelyä.
📸
Onko voimauttava valokuvaus sinulle jo tuttu menetelmä(tai siis tapa olla)?
Voin myös koko sydämestäni ja *lämpimästi* suositella tätä koulutusta 🙏🏻🤲🏻🤍
Kiitos ja kun olette lempeät silmäni❣️
23/01/2026
Meillä oli taas voimauttavan valokuvauksen ammattililisten perusteiden seminaari ja kuvausretki.
Mitä enemmän tähän menetelmään perehdyn, sitä enemmän se koskettaa ja innostaa (ja voimauttaa!) minua. 📸💫
Puhumme yhdessä paljon arvostavasta, lempeästä ja rakastavasta katseesta. Se ei arvioi, kritisoi, tai vaadi. Päinvastoin, se sallii, myötäelää, antaa ja kannattelee tilaa. 🤲🏻
Katse voi silti olla joskus uhka, se voi edustaa monenlaista kovaa ja vaativaa. Siinä voi olla ollut haavoittavuutta, satuttavuutta. Katseeseen voi liittyä epäilys, tulenko hyväksytyksi itsenäni, olenko riittävä. Näkeekö tuo toinen sen, miten toivoisin tulevani nähdyksi?
Vaatii rohkeutta asettua alttiiksi katseelle - ja kameralle. Voimauttavassa valokuvauksessa korostetaan siksi sitä, että kuvaajan tehtävä on herkistyä päähenkilönsä äärelle. Vaalia turvaa ja rakastavaa katsetta, rakentaa uteliaisuutta ja syventää yhteistä inhimillisyyttä. 🤲🏻📸
Voimauttava valokuvaus on ennen kaikkea kohtaamisen tapa ja siksi kuvaushetki on aina vahvasti dialoginen. Päähenkilön ja kuvaajan vuorovaikutus on kuin herkkää tanssiinkutsua. Mitä sinä näet minussa, uskallanko olla sinulle näkyvä, voinko olla paljaasti itsenäni tässä? ✨
Kun toinen katsoo lempeästi, hyväksyvästi, arvostaen, se saa ujoa vastakaikua sisällämme. Tuo ulkoinen arvostava katse voi alkaa muuttua sisäiseksi tavaksi nähdä myös itseämme – armollisemmin, myötätuntoisemmin, rakastavammin. Se on kuin heijastava pinta, joka vahvistaa olemassaoloamme: sinä olet tässä. Sinulla on lupa olla juuri sellainen kuin olet. Olet ihana sellaisenasi. 🤍
Siksi voimauttavan valokuvan voima ei ole vain valokuvassa, vaan koko sen ympärille rakentuvassa prosessissa - ja ehkä erityisesti siinä, miten se herättää meissä syvästi inhimillisen ja jaetun tarpeen: yhteen liittymisen, näkemisen ja nähdyksi tulemisen.
✨✨✨
Kiitos Miinalle tästä menetelmästä ja kaikille, joiden kanssa saan jakaa tätä matkaa. Tämä on muuttanut tapaani katsoa maailmaa 🤍
08/01/2026
Tammikuu ja vuoden ensimmäiset päivät. ✨💫
Arjen alkaminen.
Suurten odotusten ja valtavien tavoitteiden ristipaine: ”nyt ryhtiliike ja kerralla kaikki kuntoon.”
Samaan aikaan korvaan kuiskiva epävarmuus: “entä jos epäonnistun taas, entä jos tämäkään ei toimi.”
Ja itsetuntoa nakertava vertailu muihin: ”miksi kaikilla muilla sujuu asiat niin paljon paremmin”
Tekee mieli jo nakata hanskat naulaan ennen kuin on mihinkään edes ryhtynyt. Tai jaksaa kaksi kolme viikkoa ennen kuin uupuu homman mahdottomuuteen.
Entä jos tänä vuonna ei tarvitsisikaan ratkaista koko elämää, syömistä, treeniä, kehonkokoa, lihaskuntoa, rasvaprosenttia, hyvinvointia ja arjen aikatauluja jo heti tammikuussa?
Entä jos…
… voisi voida hyvin ja tavoitella hyvinvointia siinä kehossa, mikä jo on eikä vasta sitten kun se on muuttunut tai mahtuu johonkin kapeaan omaan ihanteeseen?
… rakentaa omaa vointia paaluttamalla sen varaan, mikä jo toimii eikä yrittämällä muuttaa kaikkea kerralla?
… ei tarvitsisikaan suorittaa arkea, syömisiä, liikkumista, kehoa vaan riittävän hyvä riittäisi?
✨
01/01/2026
Kiitos vuosi 2025 kaikista kohtaamisista ja yhteisistä hetkistä. ✨
Tänä vuonna olen ihaillut monet kerrat ihmismielen sinnikkyyttä ja kehon valtavaa viisautta. Meidän herkkää kykyämme säätyä yhdessä. Kohtaamisen voima ja jaettu ihmisyys ylipäätään on tehnyt minut nöyräksi.
Olen nähnyt, minkä kipinän toivo voikaan sytyttää ja miten silmissä voikaan näkyä kerralla koko elämä 🔥 Kuinka isoja askeleita voikaan ottaa, kun uskallus voittaa pelon ja rohkaistuu ylittämään mielensä esteet. 🕊 Ja miten tärkeää on, että tulee kuulluksi, kohdatuksi, kannatelluksi - ja ehdoitta hyväksytyksi. 🤲🏻
Kiitos kun olen saanut olla kanssakulkijana rinnalla, mukana kartoittamassa mielen maastoja ja luomassa uudenlaisia polkuja. Että olen saanut olla läsnä ja yhdessä vaikeidenkin asioiden äärellä. Kiitos myös vilpittömistä heittäytymisen hetkistä, ne ovat tuoneet paljon riemua, oivaltamisen iloa ja uteliasta innostusta.
Kiitos ennen kaikkea luottamuksesta. 🙏🏻
Kiitos myös kaikki muutkin, jotka olette luottaneet minuun. Kutsuneet kouluttamaan, halunneet minut puhumaan, kysyneet mielipidettä, kuunnelleet ajatuksiani ja kirjoittaneet artikkeleita. Kiitos kun olette ottaneet mukaan luomaan uutta ja tekemään muutosta maailmaan. Olen nöyrin mielin siitä, että olen saanut olla mukana monessa. Nämä yhteistyöt ovat minulle syvästi merkityksellisiä ja olen niistä vilpittömän kiitollinen.
Jatketaan yhdessä.
✨✨✨
Kiitos tästä vuodesta 2025.
Olkoon vuosi 2026 täynnä merkityksellisiä kohtaamisia, rohkeutta kannatella tilaa ja uskallusta mennä kohti. Olkoon se armollinen ja kasvattakoon se meitä lempeällä kädellä. ✨
31/12/2025
✨Mitä kaikkea olisitkaan, jos energiasi ei valuisi hukkaan kaksintaistelussa itsesi kanssa?
✨Kuinka paljon vapautuisikaan resurssejasi, jos sen sijaan, että kamppailisit kehosi kanssa, suhtautuisitkin siihen kumppanina? Jos lopettaisit vihanpidon ja ystävystyisitkin itsesi kanssa?
✨Jos toimisitkin kehoasi kohtaan arvostuksesta ja kunnioituksesta käsin, etkä sen kurittamiseksi tai kaltoinkohtelemiseksi? Jos kehosi ei olisikaan kohde, projekti, tai oman arvon mittari?
✨ Jos et enää laskisi arvoasi kiloissa tai kaloreissa?
Jos et etsisi hyväksyttävyyttäsi mittanauhasta, vaatekoosta tai vaa’an lukemasta? Jos onnistumisesi ei olisi mitattavissa treenikertoina tai urheilukellon lukemina?
Harmittaa se, miten mediat pullistelevat kaikenmaailman ”kevennyksiä”, kuureja, treenihaasteita ja hyvinvointivalmennuksia. Lööpit huutavat laihtumisen vinkkivitosia vaikka vasta viikko sitten hekumoitiin herkkuresepteillä. Huoh 😔
Tuntuu, että joka kanavalta tuutataan ryhdistäytymistä, dieettejä, kevennysvinkkejä, kehoprojekteja, kuntokampanjoita, uudenvuodenlupauksia…
Aivan kuin jokaisen kunnon kansalaisen ja itseään kunnioittavan ihmisen kuuluisi vahdata haukan lailla omaa painoaan, syömisiään, kehoaan tai treenata hullun lailla heti uudenvuoden päivästä alkaen.
🤯
Laihdutuslimbon kuumin sesonki on nyt tammikuussa kun aletaan taas laihduttaa. Laihduttaminen on kuin lahjapaketti, koka kääritään aina vain uusiin kerroksiin ja kimaltelevampiin kääreisiin. Ja taas kerran saadaan kaupattua ohjeita ja neuvoja siihen, miten se saadaan tällä kertaa onnistumaan. Tämän varjolla myydään lehtiä, nettikursseja, valmennuksia, haasteita ja kampanjoita sun muita.
Nyt tahkotaan isosti rahaa. 💰💸
(Oletko koskaan miettinyt, kuka käärii voitot tästä?)
Vaikka moni valmennus on kääritty hyvinvointikimalteeseen, se tuo silti ja usein pahimmillaan vaivihkaa ruokavalioon ja arkeen suorittamisen, ansaitsemisen, laskemisen, kompensoinnin ja kontrollin — ja niiden myötä vääjäämättä myös syyllisyyden, pettymyksen ja epäonnistumisen.
Ja lopulta aina vain uudelleen heräävän toiveen siitä, että josko tämä ryhdistäytymisen kerta toisi vihdoin mukanaan onnistumisen.
Totuus on, dieettibisnes elää ihmisten tyytymättömyydestä itseensä ja käärii isot rahat siitä, että ihmiset epäonnistuvat ryhtiliikkeissään ja kamppailevat omaa kehoaan vastaan.
🖐🏼🖐🏼🖐🏼
Älä hyvä ihminen haksahda tähän limboon mukaan.
🖐🏼 🖐🏼🖐🏼
Älä rahoita dieetti- ja tyytymättömyysbisnestä.
Älä ala mukaan limboon, jossa sinä itse häviät.
Sinun ei tarvitse rääkätä itseäsi.
Sinulla on lupa olla tekemättä yhtään mitään muutosta uuden vuoden kunniaksi.
Vuodenvaihteessa ei tarvitse aloittaa mitään muuta uutta kuin vuosiluku.
✨
29/12/2025
✨Uusi Vuosi, Uusi Elämä, Uusi Sinä?✨
Uudet kuurit, uudet mullistavat lupaukset?
Uuden Vuoden lupaukset ja suurensuuret odotukset?
Uuden Elämän tavoitteet ja valtavat elämänmuutokset?
Nyt alkaa olla ns prime time uudenvuodenlupauksille, elämänmuutoksille, kuureille ja kiristämiselle, ylipäätään uudelle elämälle. Olet varmaan huomannut…
🛑 Entä jos et lähtisikään mukaan tähän hullutukseen? 🛑
Mitä jos jättäisit tänä vuonna väliin kuurit, dieetit ja “ryhdistäytymisprojektit” — ja kokeilisit sen sijaan jotain ihan tosi radikaalia?
💪🏻
Haastan sinut sellaiseen haasteeseen, jossa ei tarvitse rääkätä itseään, laskea yhtään kaloria tai mitata yhtään grammaa tai senttiä. Siinä ruoka ei ole vihollinen eikä syöminen sellaista, mikä pitää pistää järjestykseen. Liikkuakaan ei tarvitse jonkun ulkoisen tavoitteen vuoksi, vaan siksi että se tekee hyvää. Ja kehoon suhtaudutaan kumppanina eikä kurituskohteena.
💪🏻
Entä jos uuden vuoden tavoitteena olisikin kehon ja mielen hyvinvointi — ei tietty kilo, koko tai numero?
Entä jos et tarttuisikaan kuuriin, dieettiin tai laihduttamiseen?
Entä jos haluaisit hyvää sille keholle, joka sinulla jo on, etkä vasta sitten, kun se on jonkun muotoinen tai kokoinen tai painoinen?
Entä jos ottaisitkin itseäsi kädestä kiinni etkä niskasta?
⚠️ M***a varoituksen sana: sivuvaikutuksia saattaa ilmetä: ⚠️
Saatat nimittäin alkaa hyväksyä itsesi paremmin ja viihtyä omassa kehossasi -apua- ihan sellaisenaan! Siinä on riski, että ruokasuhde vahingossa rentoutuu ja sivuvaikutuksena saattaa ilmetä myös kehosuhteenkin paranemista. Voi myös hyvin olla, että suhde liikkumiseenkin muuttuu joustavammaksi.
❓Oletko valmis ottamaan tämän riskin? ❓
24/12/2025
Kiitos ja tästä artikkelista 🫶🏻🙏🏻
Tämä juttu on vain tilaajille 💎 m***a muutama nosto:
☝🏻 KEHOIHANTEET TUNKEVAT LÄPI KAIKKIALTA, niistä kannattaa olla tietoinen:
- Somessa ja muussa mediassa vallalla oleva laihuuden ihannointi ja muut vääristyneet keho- ja kauneusihanteet vaikuttavat vahvasti kehittyvien lasten kehosuhteeseen.
- Ihanteet ja asenteet tihkuvat läpi lasten ja nuorten tietoisuuteen, vaikka somessa ei juuri viettäisikään aikaa. Ne kuuluvat läpi aikuisten puheissa, näkyvät katseissa, välittyvät rivien väleistä ja hiljaisissa signaaleissa.
- Lapsen kanssa kannattaa keskustella (somessa näkyvistä) epärealistisista kauneusihanteista ja opettaa kriittistä ajattelua.
☝🏻 AIKUISTEN OMA SUHTAUTUMINEN LUO POHJAN LAPSEN RUOKA- JA KEHOSUHTEELLE:
- Vanhempien oma tapa suhtautua syömiseen ja kehoon siirtyy helposti lapsen sisäiseksi ääneksi. Siksi aikuisen kannattaa haastaa omia mahdollisesti ongelmallisia asenteitaan.
- Kannamme repussamme yhteiskunnan ihanteita ja aiempien sukupolvien asenteita. Ei ole aina helppoa tunnistaa omia vinoutuneita ajatuksiaan.
- Koskaan ei ole liian myöhäistä työstää omaa lehosuhdettaan paremmaksi. Oiva motivaattori voi olla oma lapsi.
- Radikaali rakkauden teko omalle lapselleen onkin pitää myös itsestään sellaisena kuin on. Kumppanuussuhde omaan kehoon on riittävän hyvä tavoite.
☝🏻 KEHOA JA SYÖMISIÄ KOSKEVAT KOMMENTIT OVAT HAITALLISIA - ja niiden hiljainen hyväksyntä antaa viestin, että näin tulee suhtautua eikä niistä pidä pahoittaa mieltään.
- On aikuisen tehtävä puuttua, jos lapsen kehoa tai syömisiä kommentoidaan. Se on meidän vastuu ja velvollisuus. Kun vanhempi puolustaa lapsen rajoja, myös lapsen on helpompi suojata niitä.
- Yllättäviin kommentteihin on vaikea valmistautua etukäteen. Silloin kannattaa käydä läpi tilannetta jälkikäteen lapsen ja kommentteja sanoneen aikuisen kanssa.
- Laihduttaminen, syömiseen liittyvät säännöt tai kehoasenteet eivät ole ruokapöydän small talk -aihe.
- On OK vaatia ruoka- ja kehorauhaa kaikille paikalla olijoille.
👊🏻👊🏻👊🏻
Ruoka- ja kehorauhaa jouluun ❤️
22/12/2025
🎄 Kun jouluna herää huoli läheisen syömisistä
Joulu tuo perheet ja läheiset usein yhteen tiiviimmin kuin arjessa. Samalla voi tulla näkyväksi, jos jonkun perheenjäsenen suhde syömiseen ei ole ihan tasapainossa.
🌚 Haasteet voivat näyttäytyä eri tavoin joulunajan syömisissä, esim. syömisestä syyllistymisenä, ruoan panttaamisena, herkkujen ansainta-ajatuksena tai pakottavana liikkumisena. Ne voivat tuntua erilaisina tunteina ruokapöydässä tai sitä ennen/sen jälkeen, esim. ahdistuksena, pelkona, kiukkuna tai epävarmuutena. Tai ne eivät välttämättä näy mitenkään käytännön syömisissä, m***a kehonkieli kielii ongelmista.
Jos huomaat huolestuvasi läheisesi syömisistä:
✨ Luota vaistoosi. Oikea ihminen nostamaan asia esille on se, jolla huoli herää. Uskalla reagoida.
✨ Valitse hetki viisaasti. Joulupöytä ei ole paras paikka – keskustele mieluummin ruokailutilanteen ulkopuolella, rauhassa ja kahden kesken.
✨ Kysy suoraan, m***a lempeästi. Kysy kuulumisista, elämäntilanteesta, voinnista jne. Kysy harkitusti suoraan myös ajatuksista liittyen syömisiin.
✨ Kerro havainnoistasi konkreettisesti, ilman osoittelua tai syyttelyä. Kerro, mikä sinua huolettaa. Muista, että toinen voi kokea tilanteen täysin eri tavalla kuin sinä.
✨ ÄLÄ kommentoi kehoa tai sen muutoksia. Voit käydä keskustelua ilman kehon kommentointia.
✨Muista erityinen hienovaraisuus! Syömisen oireisiin liittyy häpeää – et halua lisätä sitä entisestään.
✨Tarjoa apuasi. Ota esille vaikka Syömishäiriöliiton some, sivut tai esite ja anna läheisellesi. Tarjoudu puhumaan asiasta. Tarvittaessa varaa aika ammattilaiselle.
✨Varaudu torjuntaan. Läheisesi voi kieltää tai sivuuttaa huolesi. Jos toinen ei ole valmis puhumaan, kunnioita sitä ja kerro että olet aina valmis juttelemaan. Se, että kerrot välittäväsi, voi madaltaa kynnystä hakea apua myöhemmin tai palata asiaan uudelleen.
✨ Ole läsnä ja anna aikaasi. Kuuntele ja ole kuulolla. Kerro, että välität ja että haluat auttaa. Kysy, miten voit parhaiten olla tueksi/avuksi.
✨ Etsi tietoa.
✨ Hae tarvittaessa ammatti-apua tilanteeseen. (Jos tilanne on akuutti, voit joutua varaamaan ajan ammattilaiselle vastustuksesta huolimatta).
21/12/2025
❤️ ANNA LAHJAKSI RUOKARAUHA JOULUNA ❤️
👉🏻👉🏻 katso koko kuvakaruselli 👉🏻👉🏻
20/12/2025
🎄 Joulupöytään kuuluu ruokarauha 🎄
Jouluna saattaa lipsahtaa tahaton kommentti ähkystä, kielletyistä herkuista, jouluruokien energiatiheydestä tai syömisestä ”nyt kun on tarjolla”. Tai suusta saattaa tulla toteamus jouluruokien ”sulattelulenkistä”, herkkujen ansaitsemisesta etukäteen tai ähkyn nollaamisesta jälkikäteen. Kommentti saattaa koskea myös kehoa, sen kokoa, muotoa tai muutoksia.
❌ M***a älä hyvä ihminen kommentoi – älä edes omia syömisiäsi, liikkumisiasi tai kehoasi.
🍽️ Jokaisella on oikeus syödä ja nauttia ruoasta ilman katseita, arviointia tai selittelyä. Ruokarauhaan ei kuulu ruokavalintojen, -määrien tai niiden ”kiellettyyden” tai ”epäterveellisyyden” kommentointi. Jouluna ei tarvitse ajatella kaloreita, kiloja, energiatiheyksiä tai sallittavuutta – kuten ei koskaan muulloinkaan.
❌ Eikä joulun ajan (kuten ei muulloinkaan) herkutteluja tarvitse ansaita liikkumalla, keventämällä tai kaupankäynnillä itsesi kanssa. Eikä varsinkaan näistä asioista tarvitse keskustella tai niitä kommentoida jouluna - kuten ei muulloinkaan.
💡 Miksi tämä on tärkeää?
Et voi koskaan tietää, miten toinen ottaa kommenttisi vastaan. Vaikka puhuisit vain itsestäsi ja omista ruokavalinnoistasi tai kommentoisit omia liikkumisia / kehoasi, kommentoit samalla myös kaikkien muiden pöydässä ja paikalla olevien syömistä, liikkumista ja/tai kehoa. Sanat jäävät mieleen – ja jo yksittäinenkin kommentti saattaa haavoittaa suhdettamme ruokaan ja kehoon.
💡 Vinkki joulupöytään:
Jos et ole henkilön oma lääkäri, fysioterapeutti tai ravitsemusterapeutti – älä kommentoi syömisiä tai liikkumisia. Ja vaikka olisitkin, tee se vain pyydettäessä ja hoidon yhteydessä, sensitiivisesti. Eli ei silloinkaan kommentin paikka ole joulupöydässä.
✨ Annetaan toisillemme (ja itsellemme) lahjaksi ruokarauha. 🎁
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita PsyKat :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Olen Katarina Meskanen,
psykologi, valmentaja, kouluttaja, psykoterapeuttiopiskelija ja tietokirjailija.
Koulutukseltani olen psykologian maisteri. Psykologian maisterikoulutuksen lisäksi minulla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus (2,5 vuotta, Helsingin yliopisto) ja useita muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Olen mm. opiskellut laajan sivuaineen (cum laude) psykiatriaa ja sivuaineen sosiaalipsykologiaa sekä lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Olen myös kouluttautunut ulkomailla terapeuttiseen tutkimukseen Therapeutic Assessment (Therapeutic Assessement Institute, USA). Opiskelen kognitiivista lyhytpsykoterapiaa (Integrum) ja olen pitkässä kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiakoulutuksessa (Integrum, Helsingin yliopisto), josta valmistun aikanaan psykoterapeutiksi. Tällä hetkellä opiskelen positiivisen psykologian täydennyskoulutusta (Joylla). Olen myös kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi (LCF life coach, Valmentamo). Koska teen töitä syömishäiriöiden ja syömisen psykologian parissa, olen lisäksi opiskellut ravintovalmentajaksi (FIHF Terveysverkko) ja lukenut ravitsemustieteen perusopinnot (Helsingin yliopisto).
Psykologina asiantuntijuuteni perustuu vahvaan osaamiskompetenssiin, kriittiseen tieteelliseen ajatteluun, teoreettiseen tuntemukseen, sekä ennen kaikkea kliiniseen kokemukseen ja osaamiseen. Uskon vahvasti paitsi tieteellisesti koeteltuun tietoon, myös inhimillisen kohtaamisen voimaan. Työskentelyni pohjautuu siksi aitoon läsnäoloon, vastavuoroisuuteen ja tasa-arvoiseen yhteistyösuhteeseen. Uskon, että jokainen on oman itsensä paras asiantuntija. Positiivinen psykologia ja voimavarakeskeinen ajattelu ovat johtotähteni kaikessa työssäni.Uskon, että mahdollisuus muutokseen on aina olemassa. Muutoksen askeleet on kuitenkin useimmiten helpointa ottaa jonkun toisen kanssa. Toivon voivani kulkea kanssasi, jos kaipaat apuani. Samoin, toivon voivani olla apuna, jos tunnet jonkun, joka kaipaa asiantuntemustani.
Laillistettuna terveydenhuollon ammattilaisena minulla on pitkä työkokemus syömishäiriöiden hoidosta. Erityisasiantuntemukseni ja osaamiseni on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Näistä aiheista minulta useimmiten pyydetäänkin kannanottoja esim. mediassa. Olen esiintynyt asiantuntijana mm. Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Aamulehdessä, Hyvä Terveydessä, monissa naistenlehdissä, YLE Akuutissa, Ajankohtaisessa kakkosessa, YLEn Aamu-TV:ssä, MTV3:n iltauutisissa, Radio Suomessa, Radio Aallossa, jne. jne. Olen myös toiminut laajalti erilaisissa asiantuntijatehtävissä, mm. syömishäiriöiden käypä hoito-suosituksen työryhmän jäsenenä sekä vetänyt suomenkielisen syömishäiriökyselyn käännös- ja normeerausprojektia. Kliinisen psykologin työssäni syömishäiriöiden parissa tapaan syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään, sekä erilaisten syömis-, kehonkuva- ja paino-ongelmien kanssa kamppailevia. Haluan auttaa heitä, jotka kamppailevat syömistensä painonsa, kehonkuvansa ja itsetuntonsa kanssa.
Valmentajana olen kannustavan ratkaisukeskeinen ja pyrin löytämään yhteistyössä asiakkaani kanssaan parhaan tavan toteuttaa olennaiset muutokset. Olen haka tunnistamaan olemassa olevia voimavaroja ja voimauttamaan valmennettavat itsensä ottamaan ne käyttöönsä. Valmennuksessa pyrin yhdessä valmennettavan kanssa kirkastamaan tavoitteita ja löytämään erilaisia toimivia keinoja ratkaista ongelmia, ylittää esteitä ja saavuttaa omia unelmia. Kaiken yhteistyön ytimessä on olennaisen oivaltaminen ja siihen keskittyminen - näin saa vipuvoimaa muuttaa muitakin elämän osa-alueita.
Kouluttajana minulla on psykologi-kouluttajakoulutus (Train the Trainers ja kouluttajan jatkokoulutus) ja olen perehtynyt oppimisen psykologiaan. Toteutan paljon erilaisia koulutuksia, työpajoja ja luentoja erikoisasiantuntemukseni aihe-alueista, ja käyn puhumassa eri alojen ammattilaisille esim. tunnesyömisestä, syömishäiriöistä, syömisen psykologiasta, psykologisesta painonhallinnasta jne. Uskon, että kouluttamisen kautta voin parhaiten jakaa omaa psykologista tietotaitoani laajemmalle ihmisryhmälle. Koulutusteni rakentamisessa ja niiden toteuttamisessa hyödynnän parasta mahdollista psykologista tietotaitoani, jotta koulutukseni olisivat osallistavia, oivalluttavia ja innostavia.
Kirjailijana minulta on ilmestynyt kaksi kirjaa: Pysäytä tunnesyöminen ja Irti ahminnasta. Pysäytä tunnesyöminen (Tuuma-kustannus, 2018) on ensimmäinen psykologin suomeksi kirjoittama kirja tunnesyömisestä. Olen myös yksi Irti ahminnasta -kirjan (Duodecim, 2013) kirjoittajista. Syksyllä 2019 ilmestyy valokuvaaja Heidi Strengellin kanssa toteuttamamme yhteistyökirjamme Rakas keho.
Siviilissä olen auringolla käyvä ihminen, suhtaudun intohimoisesti Leonard Cohenin musiikkiin ja rakastan kunnon kahvihetkiä sekä luonnossa samoilua. Lempiruokani on itsetehty ja kiviuunissa paistettu aito-italialainen pizza. Minulla on kaksi basenjia ja harrastan ratsastusta. Haaveilen joskus voivani yhdistää hevoset ja ammattini.
