Mielenterveyden keskusliitto

23/11/2025

"Toipumisrauha on tärkeä, jotta meillä jokaisella on lupa sairastaa ja olla tässä hetkessä sellaisena kuin on", sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. "Toipumisella on aina oma mittansa ja syvyytensä."

Vaikka mielenterveysviikko päättyy, niin toipumisrauha jatkuu! 💜

23/11/2025

Suomalaiset ovat huolissaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mielenterveyspalveluista. Suurin osa kuitenkin luottaa mielenterveysjärjestöistä saatavaan apuun. (Mielenterveysbarometri 2025).

Me Mielenterveyden keskusliitossa teemme työtä sairastuneiden arjen tukemiseksi – ettei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin mielenterveyden ongelmien kanssa.

Tällä hetkellä lahjoituksellasi on suurempi vaikutus kuin ehkä koskaan. Lahjoitukset auttavat meitä jatkamaan sitä hyväksi todettua työtä, johon suomalaiset luottavat.

Auta meitä olemaan läsnä heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. 💜

Lahjoita MobilePaylla 24482 tai www.mtkl.fi/lahjoita.

Kiitos tuestasi! ✨

22/11/2025

Tunnelmia mielenterveysviikolta.

Läheisten muistelua Kynttilätapahtumassa, syttyviä kynttilöitä, Mielenterveysbarometrin tuloksia ja paneelikeskustelua eduskunnassa, suurempia ja pienempiä tapahtumia, webinaareja, Hyvän mielen iltamia, musiikkia, haikurunoja, Insta Livejä, lukuisia keskusteluja toipumisrauhasta. Ja aivan valtava osallistuminen ympäri maata omilla tapahtumilla ja tempauksilla.

Lämpimät kiitokset kaikille osallistuneille, ajatuksiaan ja kokemuksiaan toipumisrauhasta jakaneille!

Mielenterveysviikko päättyy sunnuntaina, m***a toipumisrauha kuuluu kaikille vuoden jokaisena päivänä ja me Mielenterveyden keskusliitossa olemme tukenasi mielen muutoksissa koko ajan.

https://bit.ly/TukenasiMielenMuutoksissa

21/11/2025

"Muistan ensimmäisestä masennuskaudesta parhaiten paranemissuunnitelmani. -- En samaistunut lamaantuneeseen ja toimintakyvyttömään masennuksen kuvituskuvaan, joten suoritin paranemisen parhaan kykyni mukaan. -- Paranemiseni deadlineksi annoin kokonaisen kalenterivuoden ja tuumin siinäkin olleen jo vähän liikaa."

Lue Emmi Nuorgamin omakohtainen teksti toipumisrauhasta alla olevasta linkistä. 💜

Toipumiselle on helpompaa antaa tilaa kuin tavoitteelliselle paranemiselle, kirjottaa vaikuttavuustuottaja Emmi Nuorgam.

19/11/2025

Tänään saivat ensi-iltansa seitsemän upeaa lyhytelokuvaa, jotka tehtiin viime keväänä järjestetyissä työpajoissa mielenterveysyhdistyksissä eri puolilla Suomea.

Työpajat olivat osa Mielenterveyden keskusliiton ja tuotantoyhtiö Amazementin Kaikki kuvaa: Mielikuvia -hanketta. Hankkeessa tuotettiin myös kolmen videotutorialin sarja, jota seuraamalla voit järjestää oman videotyöpajan ja tehdä elokuvan.

– Elokuvan kautta voidaan jakaa maailmoja ja kokemuksia, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kulttuurituottaja Nina Tuittu.

Lue lisää, katso elokuvat ja tutustu tutorialiin verkkosivuillamme!

Mielenterveysyhdistysten tekemät lyhytelokuvat saivat ensiesityksensä. Voisitko sinä tehdä oman leffan? Tutustu videotutoriaaliin.

19/11/2025

Psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoittaa verkkosivuillamme toipumisrauhasta. 💜

"Toipuminen etenee usein pitkän aikaa, joskus elämän loppuun saakka. Ei ole maalia, jota tulisi saavuttaa tai aikarajaa, johon mennessä valmistua. Koettu elämä jättää jälkensä. Niin saa olla."

Lue vieraskynä kokonaan alla olevasta linkistä.

Toipuminen etenee usein pitkän aikaa, joskus elämän loppuun saakka, kirjoittaa psykoterapeutti Maaret Kallio.

18/11/2025

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuultiin kansanedustajien paneelikeskustelu siitä, mitä mielenterveyspalveluille pitäisi tulevaisuudessa tehdä.

Vihreiden Bella Forsgrén esitti huolen järjestöjen rahoituksiin kohdistuneista leikkauksista.

”Meillä ei ole käyty rehellistä keskustelua siitä, mitä hyvinvointipalveluja on jo siirretty kolmannelle sektorille. Järjestöjen roolia kokonaisuudessa ei ole tunnistettu. Kun järjestöistä säästetään, voi samalla lähteä merkittäviä palveluja.”

Monissa puheenvuoroissa kuultiin huolta haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden saannista. SDP:n Pinja Perholehto nosti esiin ikääntyvän väestön tilanteen.

”Väestö ikääntyy, m***a ikäihmisten tilanne ei juuri nouse esiin mielenterveyskeskustelussa. Ennakoimalla meillä on vielä mahdollisuus löytää ratkaisuja ikäihmisten tarvitsemiin mielenterveyspalveluihin.”

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kiteytti tässä järjestöjen merkityksen.

”Monet järjestöt tekevät töitä niiden ryhmien parissa, joita julkinen sektori ei tavoita ja jotka jäävät palvelujen väliin. Esimerkiksi päihdetausta saattaa estää avun saamisen mielenterveyspalveluista. Siinä konkreettinen korjausehdotus meille päättäjille.”

Kokoomuksen Paula Risikko puolestaan toi esiin haasteen, joka avun saamiseen liittyy.

”Valitettavasti mielenterveysongelmista kärsivät ovat usein niitä maan hiljaisia. Meillä Suomessa on vallalla desibelidemokratia, jossa se saa [palveluja], joka eniten huutaa.”

Keskustan Markku Siponen toi esiin erot palveluissa eri hyvinvointialueilla.

”Mielenterveyspalveluissa ongelma on, että alueiden välillä ja niiden sisälläkin on suuria eroja siinä, miten palvelut toimivat. Siihen meidän päättäjien pitäisi pystyä vaikuttamaan niin täällä eduskunnassa kuin hyvinvointialueillakin.”

Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen Kristillisdemokraateista kertoi esimerkin hyvinvointialueiden tilanteesta Kymenlaaksosta.

”Meillä Kymenlaaksossa on moninkertaistettu lastenpsykiatrian resursseja lyhyessä ajassa ja saatu perustason palveluja lapsille ja nuorille, m***a raha ei riitä sielläkään.”

18/11/2025

Tänään eduskunnassa järjestetyssä Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuultiin uusia tutkimustuloksia suomalaisten näkemyksistä mielenterveyspalveluista.

Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija Päivi Rissanen ja juristi Oskari Korhonen nostivat esityksessään esille suomalaisten kasvavan huolen haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä. Lisää sote-palveluja kaivataan eniten syrjäytymisvaarassa olevilla nuorille ja aikuisille sekä mielenterveyskuntoutujille.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset myös tunnistavat, että hoito, lääkitys ja kuntoutus eivät yksin riitä mielenterveysongelmista toipumiseen, vaan lisäksi tarvitaan vertaistukea, liikuntaa ja kulttuuria eli arjessa tapahtuvaa tukea.

Psykiatrian professori ja Terapiat etulinjaan hankejohtaja Samuli Saarnin mukaan mielenterveyspalvelujen mallit ja saatavuus vaihtelevat hyvinvointialueilla, eivätkä ole yhdenvertaisesti saatavilla kaikille. Tämän ongelman ratkaisemiseksi palveluja on alettava kehittää valtakunnallisesti ja perustettava alueellisia osaamiskeskuksia.

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FINFAMIn toiminnanjohtaja Tiina Puranen toi esille, että Mielenterveysbarometrin uudet tulokset osoittavat, että suuri osa (81%) vastaajista kokee tärkeäksi, että mielenterveysomaiset tulevat huomioiduksi palveluissa. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan läheiset jäävät usein vaille tarvitsemaansa tukea.

Soteuudistuksen jälkeiseen aikaan tarvitaan uusi mielenterveysstrategia, jonka tulee olla seuraavan hallituksen tärkeimpiä tavoitteita.

18/11/2025

45 prosenttia suomalaisista kokee mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikentyneen viimeisen vuoden aikana, kertoo Mielenterveyden keskusliiton tuottama uunituore Mielenterveysbarometri. Palveluiden saatavuuden näki parantuneen vain 4 prosenttia.

Palveluiden saatavuus on koettu vuosi vuodelta heikommaksi aina vuodesta 2019 asti, jolloin saatavuuden näki heikenneen noin kolmannes (33 %). Vuonna 2023 vastaava luku oli jo 40 prosenttia.

− Erityisesti pitkään sairastaneet tai vaikeita mielenterveyden häiriöistä sairastavat eivät usein saa tarvitsemiaan palveluita, mikä näkyy opintojen keskeyttämisenä ja pitkittyneenä työkyvyttömyytenä. Heidän kohdallaan eivät toteudu kansallisen mielenterveysstrategian mielenterveysoikeudet eikä oikeus hyvään ja vaikuttavaan hoitoon, sanoo Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija, tutkija Päivi Rissanen.

Tuoretta tutkimustulosta on tarjolla myös suomalaisten ajatuksista palveluiden laadusta, avun hakemisesta, erilaisista hoitomuodoista, uskosta riittäviin mielenterveyspalveluihin sekä siitä, kenelle tulisi kohdistaa enemmän sote-resursseja.

Tutustu Mielenterveysbarometriin sivuillamme!

Lähes puolet suomalaisista kokee mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikentyneen viimeisen vuoden aikana, kertoo Mielenterveysbarometri.

17/11/2025

Hyvää mielenterveysviikkoa! 💜✨ Tänä vuonna mielenterveysviikkoa vietetään toipumisrauhan merkeissä.

Toipumisrauha tarkoittaa sitä, että meillä on lupa sairastaa ja lupa olla keskeneräisiä sen asian kanssa.

Toipumisella ei ole deadlinea, eikä sitä voi kiirehtiä, vaikka ulkopuolelta yritettäisiin sellaista viestittää. Toipuminen tapahtuu ajan kanssa, kulkemalla läpi vaikeiden kokemusten. Sitä ei voi suorittaa.

Toipumista on myös opetella elämään sellaisen sairauden kanssa, joka kulkee rinnalla läpi elämän.

Eikä toipuminen tarkoita paluuta entiseen, vaan usein toipumisen myötä syntyy jotain ihan uutta.

Toipumisrauha kuuluu kaikille. 💜

16/11/2025

Kenelle sinä sytytät kynttilän? 🕯💜

Tänään vietetään itsemurhan tehneiden muistopäivää. Kynttilät syttyvät ympäri Suomen menehtyneiden läheisten muistoksi. Vaikka aika kuluu, ikävä ja suru menetyksestä eivät katoa.

Haluamme valaista myös sosiaalisen median kanavat itsemurhan tehneiden muistoksi. Voit halutessasi jakaa kuvan sytyttämästäsi kynttilästä sosiaaliseen mediaan tunnisteilla

Kynttilätapahtuman juontaa tänä vuonna näyttelijä Riku Nieminen.

"Kynttilätapahtuman teema on minulle erityisen tärkeä äitini itsemurhan vuoksi. On hyvin tärkeää keskustella turvallisesti myös kipeistä aiheista.

Läheisten ja yhteiskunnan tuki ovat ehdottomasti sellaisia asioita, jotka ovat auttaneet minua menetyksen jälkeen. Ilman hyvinvointiyhteiskuntaa ja rakkaimpieni läsnäoloa en varmastikaan olisi tässä.”

Nieminen keskustelee kokemusasiantuntijoiden kanssa läheisen kuolemasta, menetyksen vaikutuksista sekä vertaistuen merkityksestä.

Valtakunnallinen kynttilätapahtuma järjestetään tänään Helsingissä Lapinlahden Lähteellä ja striimataan verkkoon klo 17. alkaen. Illan musiikista vastaa muusikko Laura Närhi. ✨

Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan verkkolähetystä tai paikan päälle Helsinkiin. Verkkolähetys | mtkl.fi/mielenterveysviikko

Kynttilätapahtumia järjestetään yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla. Tutustu paikallisiin tapahtumiin Surunauhan verkkosivuilla | surunauha.net/kynttilatapahtuma

15/11/2025

”Ota itseäsi niskasta kiinni! Nyt vaan ylös, ulos ja lenkille!” Tai sitten ei todellakaan näin! Moni on varmaan joutunut nuo lannistuslauseet kuulemaan. Mitkä sanat kannustaisivat sinua?

Kun mielen sairaus, vaikkapa masennus, hiipi elämään ja vei kaikki voimat, ei itseä oteta niskasta kiinni. Elämänpiiri kaventuu: ei jaksa harrastaa, ei nähdä ystäviä, lopulta sängystä nouseminenkin voi tuntua mahdottomalta.

Ahdistukseen taas liittyy epämääräistä, hankalaa oloa, jota on usein vaikea ennakoida. Koskaan ei tiedä, milloin ahdistus iskee. Jos se on läsnä koko ajan, voi se viedä kaiken tilan elämästä. Silloin ei pysty tapaamaan ystäviä normaaliin tapaan tai lähtemään ulos.

Elämän pienentyessä uudenlaiseksi myös liikkuminen usein jää. Ehkä ei enää uskalla lähteä tai usko omiin taitoihin on murentunut. Tai ehkä rahat eivät enää riitä vanhan harrastuksen jatkamiseen.
Koska liikkeelle lähteminen voi todella olla hyvin vaikeaa, moni kaipaa arjen kannustusta tai motivaation herättelyä. Syyllistämättä, lempeästi, sen hetkiseen tilanteeseen sopivasti.

Millainen kannustus saisi sinut liikkeelle? Mitä olisit halunnut itse kuulla kaikkein synkimmällä ja mustimmalla hetkellä? Mikä todella auttaa ja mikä taas ei?

Vastaa kyselyyn – samalla autat toisia omilla kokemuksillasi!
Kysely on auki 20.11. asti.
Kyselyyn pääset tästä: https://bit.ly/LiikuntaKyselyyn

Tavoitteenamme on kerätä kokemuksia kivasta kannustuksesta ja innostaa ihmisiä liikkeelle. Kannustuslauseista tehdään lempeä kannustuskalenteri toisten tueksi.

Virkeyttä väkeen -hankkeessa kerätään tietoa siitä, mikä vaikeina aikoina todella auttaa liikkeelle. Millainen kannustus motivoi parhaiten?