Hoitohuone Soljuva

Hoitohuone Soljuva Hoitohuone Soljuva tarjoaa tunnevyöhyketerapiaa, vauvahierontaa ja rentoutushoitoja.

Täällä on hoitola viritetty valmiiksi Tampereelta saakka tulevaa asiakasta varten. Kohta päästään kehon ja rentouden äär...
20/11/2025

Täällä on hoitola viritetty valmiiksi Tampereelta saakka tulevaa asiakasta varten. Kohta päästään kehon ja rentouden äärelle! 🩷 Jos sinunkin kehosi kuiskii - tai jo huutaa - tarpeesta hellittää hetkeksi ja antautua hoidettavaksi, varaa itsellesi aika: www.soljuva.com.

Olen pikkuhiljaa opetellut annostelemaan lepoa ja palauttavia juttuja itselleni pienissä erissä. Mieluummin useita pieni...
11/11/2025

Olen pikkuhiljaa opetellut annostelemaan lepoa ja palauttavia juttuja itselleni pienissä erissä. Mieluummin useita pieniä hengähdyksiä päivän mittaan kuin koko päivä hommia ja sitten lopuksi kiitoksena puurtamisesta vihdoin jalat pöydälle.

”Teen vielä tämän tänään, niin huomenna on vähemmän hommia.”
”Kun saan vielä tämän rutistettua, ehdin maalata/neuloa/joogata.”
”Jaksaa, jaksaa, enää pikkuisen, sitten voin levätä!”

Kun ilta sitten saapuu, huomaan, ettei mun levolle ja palauttelulle jäänytkään aikaa. Käytin jälleen kaiken hereilläoloajan velvollisuuksien – aitojen tai keksittyjen – täyttämiseen. En pysähtynyt kuuntelemaan kehoani. En tehnyt yhtäkään omaa, kivaa juttua.

Tämä kertoo hermostoni ylivireydestä. Ylivireessä ihminen tekee ja touhuaa, suorittaa ja puskee. Silloin on yleensä vaikea tunnistaa, mitä tarvitsee, koska ei pysty pysähtymään itsensä äärelle. Kaikenlaiset mielensisäiset pakot, pitämiset ja täytymiset korostuvat.

Ylivirittyneisyydessä keho on koko ajan valmiustilassa: Sydän tykyttelee, hengitys on pinnallista, hartiat nousee korviin, leuka jännittyy. Olo on levoton, jännittynyt, ahdistunutkin. Myös valot ja äänet voivat tuntua liian kovilta. Ylivirittyneisyys ei kuitenkaan ole vika, vaan hermoston keino pitää minut turvassa. Sehän on sen ydintehtävä: turva. Kyse ei ole tahdonalaisesta toiminnasta, vaan hermoston automaattisesta reaktiosta.

Mun hoidoissa ja sensomotorisessa valmennuksessa tavoitteena on joustava hermosto. Sellainen, joka palautuu vähitellen yhä ketterämmin takaisin hyvään vireeseen, lepoon, turvaan. Pelkkä puhe tai asioiden käsittely älyllisellä tasolla ei riitä, sillä ne aivojen osat, jotka säätelevät vireyttä, reagoivat ensisijaisesti keholliseen ja aistimukselliseen kokemukseen. Niinpä me otetaan kroppa mukaan, se on viisas opas ja kompassi.

Varaukset: www.soljuva.com

RENTOUTTA VAIN PIENISSÄ ERISSÄ, KIITOS!Hengitysten välistä, pitkän uloshengityksen jälkeisestä tauosta löytyi EI. Se EI ...
05/11/2025

RENTOUTTA VAIN PIENISSÄ ERISSÄ, KIITOS!

Hengitysten välistä, pitkän uloshengityksen jälkeisestä tauosta löytyi EI. Se EI on vahva, se vetää koko kehon jännittyneeksi kurkkua ja lantionpohjaa myöten. EI, viimeiseen asti EI! Raivokas EI! Vielä en ole kärryillä siitä, mille kaikelle se EI sanotaan, m***a ainakin rentoudelle, nautinnolle, huolenpidolle, levolle, palautumiselle. Niitä toki on elämässäni, m***a vain tiettyyn (minulle tiedostamattomaan) rajaan asti. Rentoutuminen syvemmin, nautinnon pidempi ja isompi aalto, pidempään jatkuva rento oleilu tuntuu tuosta osasta turvattomalta. Se osa minua menee herkästi hälytystilaan: nyt pitää ryhtyä ratkaisemaan, nyt pitää toimia, nyt pitää edistää, nyt pitää… Koska on HÄTÄ!

Kyse on luonnollisesti mun hermostosta. Se kokee liian syvän rentouden vaarallisena. Olen kellunut suolavesitankissa, käynyt energiahoidoissa, hengittänyt eri menetelmillä. Olen joogannut, meditoinut, tärissyt. Olen käynyt lukemattomissa kehohoidoissa ja kokenut niissä eri asteista rentoutumista. Olen tehnyt refleksityötä sensomotorisessa valmennuksessa. Ja nyt syvältä sisältäni löytyi osa, joka yhä kannattelee itse itseään. Se, jonka mielestä antautuminen olisi liian vaarallista.

Mun hoidoissa (tunnevyöhyketerapia, moderni vyöhyketerapia, rentoutushoidot) ja sensomotorisessa valmennuksessa olen hyvin tietoinen tästä piirteestä, jonka kanssa en todellakaan ole yksin. Yksi tärkeä asia on opettaa kehoa hiljalleen siihen, että rentoudessa on turvallista. Sinne ei kannata mennä rytinällä, sillä se räpsäyttää hälyt päälle. Joskus asiakkaalla voi olla täysi hönkä päällä ja hirveä hinku päästä eroon kurjasta olosta, minkä vuoksi hänen voi olla haastavaa hyväksyä se, ettei nopea eteneminen välttämättä ole fiksu ratkaisu. Tai asiakas pettyy, kun eteneminen on hidasta. Olkoon hidasta: matka keveämpään elämään ei ole suoritus eikä varsinkaan nopeuskilpailu. Mun kanssa voi edetä rauhassa, lempeästi ja turvassa – silloin hermoston on helpompi suostua.

Varaa aika: www.soljuva.com tai 050 527 8132.

❤️IHMEELLISEN IHANAT KEHOHOIDOT❤️ Kävin eilen ah niin ihanassa hieronnassa. Vaikka teen itsekin kehohoitoja, välillä uno...
31/10/2025

❤️IHMEELLISEN IHANAT KEHOHOIDOT❤️

Kävin eilen ah niin ihanassa hieronnassa. Vaikka teen itsekin kehohoitoja, välillä unohtuu se upea raukeus, rentous ja pehmeys, joka kehoon leviää hoidon aikana. Näen sen toki asiakkaan kasvoilta ja olemuksesta sekä tunnen sormissani. Usein hoidon päätteeksi asiakas kommentoi: ”Saisko tähän jäädä? Voisin jäädä tähän nukkumaan. Onko pakko nousta?”

Kehohoidot, kuten hieronta tai vyöhyketerapia, ovat tunnetusti rentouttavia, mikä auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Kehohoidon aikana kroppa tuottaa serotoniinia ja endorfiinia, jotka ovat kehon luonnollisia, kipua lievittäviä mielihyvähormoneja. Näitten ansiosta rentouden tunne syvenee. Hoidolla on vaikutusta myös tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksiin, mikä osaltaan voi auttaa kivun lievityksessä.

Kehohoidoilla on totta kai vaikutuksia myös autonomiseen hermostoon. Parasympaattinen – ns. lepohermosto – aktivoituu, sydämen syke ja verenpaine laskevat ja verenkierto paranee. Vyöhyketerapialla vaikutetaan lisäksi hormonitasoihin, jolloin mm. stressihormoni kortisolin määrä alenee. Säännöllisellä hoitamisella saadaan siis stressin vaikutuksia helpotettua. Kukapa ei sitä tässä maailmassa kaipaisi!

On tutkittu, että kehohoitojen terveyshyödyt ovat suurimmat, kun hoidoissa käydään säännöllisesti. Yksittäisen hoitoajan pidentäminen ei tuo samaa vaikutusta. Jatkuvasti kierroksilla käyvä keho ja hermosto täytyy nimittäin ikään kuin opettaa uudestaan palaamaan rauhan tilaan. Tästä syystä suosittelen yleensä asiakkailleni hoitosarjaa.

Tarvitaan lempeä kosketus, hyväksyvä katse, turvaa ja lämpöä, ja sun kroppa pystyy itse tuottamaan cocktailin, joka on menolippu lepoon ja nautintoon tai ainakin kauemmas ahistuksesta ja virittyneisyydestä. Ajattele, miten viisas keho sulla on!

Voisitko sinäkin ottaa omaan hyvinvoinnin työkalupakkiisi mukaan kehohoidon, vaikka kerran kuussa? ❤️

Tutustu Hoitohuone Soljuvan tarjontaan ja varaa aika hyvää tekevään kehohoitoon: www.soljuva.com

Kohtaatko sinä omat tunteesi? Vihainen tai surullinen vanhempi voi olla lapselle pelottava ja ahdistava, m***a vielä ene...
28/10/2025

Kohtaatko sinä omat tunteesi?

Vihainen tai surullinen vanhempi voi olla lapselle pelottava ja ahdistava, m***a vielä enemmän huolta ja epävarmuutta aiheuttaa se, että vanhempi patoaa tunteet sisäänsä. Lapsi nimittäin aistii nuo tunteet, muttei ymmärrä, mistä on kysymys, eikä saa aikuisen selitystä asialle: Nyt olen surullinen, m***a tämä menee ohi, kuten kaikki tunteet. Olen surullinen, koska… Lapsi saattaa alkaa kuvitella, että ikävä tunne ja tunnelma johtuu hänestä. Hän voi alkaa kannatella vanhempaansa ja muuttua kiltiksi ja helpoksi, pienentää itseään ja ohittaa omia tunteitaan ja tarpeitaan – jottei lisäisi vanhemman taakkaa.

Jos aikuinen yrittää saada hankalat tunteet katoamaan tukahduttamalla, sivuuttamalla tai patoamalla, ne varastoituvat kehoon ja alkavat usein nousta pintaan erilaisina fyysisinä tai psyykkisinä oireina. Kohtaamattomat tunteet vaikuttavat siihen, miten koemme itsemme, toiset ihmiset ja elämän yleensä. Padotut tunteet vaikuttavat perheen tunneilmastoon, jonka lapsi aistii ehkä painostavana ja epävakaana – joka tapauksessa turvattomana. Lapsen tuntosarvet suuntautuvat lukemaan ympäröivää tunneilmapiiriä ja sen muutoksia, jotta hän voi mukautua siihen ja olla turvassa. Hän alkaa kantaa hänelle kuulumatonta vastuuta kodin tunneilmastosta. Tuon vastuun alle hautautuvat hänen omat tunteensa ja tarpeensa.

Lapsen on ok nähdä, että aikuisellakin on monenlaisia tunteita: isoja, pieniä, kevyitä ja raskaita. Suuret tunteet ovat luonnollisia aikuisillakin! Ei aikuisuus tai vanhemmuus tarkoita sitä, että olemme koko ajan zen ja kaikki on aina hanskassa! Olennaista on, että lapsi näkee, että vanhempi pystyy kestämään tunteet ja kannattelemaan itseään.

Jos sinulla on tämän asian kanssa haasteita, päätä olla se vastuullinen aikuinen talossa ja lähde tutustumaan tunteisiisi turvallisen ammattilaisen kanssa. Huomaat, ettei se olekaan niin pelottavaa kuin ehkä luulit. Teet ison palveluksen itsellesi ja jälkikasvullesi ❤️

MIKÄ IHMEEN KVANTTIHOITO?Uusin juttuni on kvanttihoidot, joiden tekemisestä nautin todella paljon. Ja niin tuntuvat naut...
23/10/2025

MIKÄ IHMEEN KVANTTIHOITO?
Uusin juttuni on kvanttihoidot, joiden tekemisestä nautin todella paljon. Ja niin tuntuvat nauttivan myös hoitojen vastaanottajat! Tule sinäkin ihanan äärelle! ❤️

Kvanttihoito on kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä hoito, jossa pääset syvään rentouden, levollisuuden ja läsnäolon tilaan, niin kutsuttuun nollatilaan. Siinä hetkessä kaikki on hyvin. Arjen huolet ja stressi ovat poissa, aistisi ovat avoinna ja olosi on rauhallinen. Olet turvassa. Kvanttihoidossa kehosi luontainen parantamismekanismi aktivoituu välittömästi. Puhtaan tietoisuuden tilassa voit päästää irti ajatusmalleista ja uskomuksista, jotka eivät palvele sinua enää. Kehon jännitykset ja energiajumit vapautuvat. Kvanttihoito on kuin enkelin siiven lempeä kosketus, joka saa sisäisen mylläkän rauhoittumaan.

Kvanttihoito perustuu kvanttifysiikkaan ja tapahtuu kvanttikentässä (ns. ykseyskentässä), jonka värähtelyn taajuus muuttuu korkeammaksi. Kvanttihoidossa ei kosketeta fyysisesti, joten hoitoa voidaan antaa myös etänä. Kvanttitilassa käyminen jo itsessään puhdistaa ja tasapainottaa kehoasi ja mieltäsi.

Kerron hoidon aikana, missä energia liikkuu ja mitä se tekee, sekä välitän muita mahdollisia viestejä. Hoidon jälkeen olo on yleensä hyvin rento ja levollinen.

Voit valita, haluatko hoidon etänä puhelimitse vai tuletko paikan päälle hoitohuoneelle Helsingin Maunulaan. Hoitolaan voit varata ajan osoitteesta www.soljuva.com, etähoitoon puhelimitse tai WhatsApp-viestinä p. 050 527 8132.

Tällaista palautetta sain eskari-ikäiseltä, joka on käynyt luonani lasten vyöhyketerapiassa. Lapset reagoivat usein keho...
02/10/2025

Tällaista palautetta sain eskari-ikäiseltä, joka on käynyt luonani lasten vyöhyketerapiassa.

Lapset reagoivat usein kehollisesti. Etenkin elämän käännekohdissa lapsi voi alkaa oireilla kehollisesti tai psyykkisesti. Vanhempien ero, koulun alkaminen tai muutto uuteen ympäristöön liikuttaa pientä ihmistä isosti. Asioiden kertomisesta perheen ulkopuoliselle, m***a turvalliselle aikuiselle voi olla iso apu. Hoito tehdään aina lapsen ehdoilla, painostamatta ja pakottamatta, lapsen rajoja kunnioittaen.

Vyöhyketerapiasta voi saada apua esim. levottomuuteen, yökasteluun, tulehduskierteisiin, jännittämiseen ja pelkoihin. Yleensä helpottavat myös ummetus, kasvukivut, päänsärky ja monet muut fyysiset oireilut. Lisäksi immuunipuolustus saa buustia. Hoito parantaa unen laatua, rauhoittaa lapsen hermostoa ja rentouttaa – niinpä hoidon jälkeen voi todellakin tuntea itsensä kevyeksi kuin höyhen!

Varaa aika: https://www.soljuva.com/book-online

ÄIDIN TUNTEET – pärjäätkö niitten kanssa? Oletko pienen lapsen äiti? Koetko ajoittain – tai joka päivä – haastavia tunte...
16/09/2025

ÄIDIN TUNTEET – pärjäätkö niitten kanssa?

Oletko pienen lapsen äiti? Koetko ajoittain – tai joka päivä – haastavia tunteita lapsen kanssa? Tuleeko huudettua ja tiuskittua? Nouseeko raivo? 🤬Hävettääkö oma käytös? Oletko pettynyt itseesi äitinä? Tunnetko syyllisyyttä?

Mä haluaisin haastatella just sua! Olen nimittäin suunnittelemassa ryhmää pienten lasten äideille työnimellä ÄIDIN TUNTEET. Moni äiti on kertonut olevansa aika yksin, neuvolassa tuijotetaan lähinnä lukuja ja äitiys nostaa pintaan haastavia tunteita, joiden kanssa ei oikein tiedä, mitä tehdä. Mulla on ajatuksena ryhmä, joka kokoontuisi säännöllisesti ja jossa voisimme luottamuksellisesti keskustella äitiyteen liittyvistä tunteista, KAIKISTA tunteista, kohdata tunteita kannatellusti, saada vertaistukea ja tulla nähdyksi & kuulluksi kaiken sen kanssa, mitä just sillä hetkellä on meneillään. Just niin räjähtäneinä & epätäydellisinä kuin olemme.

Haluaisin kuulla, mikä sua haastaa, millaista tukea tarvitsisit ja mitä ylipäänsä teet tunteiden kanssa, kun ne nousee pintaan. Haastatteluiden pohjalta pystyn paremmin kokoamaan ryhmätapaamisiin sellaista sisältöä, mitä ihan oikeasti tarvitaan, enkä joudu vain arvailemaan. Tästä syystä apusi on kullanarvoista!

Haastattelut toteutetaan puhelimitse. Aikaa menee n. 30-45 min. Haastattelut ovat luottamuksellisia. Kiitokseksi haastattelusta saat 30 min rentoutushoidon hoitohuoneellani Helsingin Maunulassa tai 30 min kvanttienergiahoidon etänä.
Jos haluat haastateltavaksi, lähetä mulle sähköpostia hoitohuonesoljuva@gmail.com tai kilauta/tekstaa 050 527 8132. Tarvitsen haastateltavaksi 4-7 henkilöä, joten ole sukkela, jos haluat mukaan!

Ja hei, jos haastattelu ei kutsu, tule käymään rentoutushoidossa tai tunnevyöhyketerapiassa, niin saat purkaa mieltäsi, kehosi saa rentoutua ja hermosto rauhoittua. ❤️ Varaa oma lepohetkesi www.soljuva.com.

Tunnevyöhyketerapia – mitä se on? Tunnevyöhyketerapian ytimessä on ajatus kehon tunnemuistista. Kehon muistissa ovat kai...
01/09/2025

Tunnevyöhyketerapia – mitä se on?

Tunnevyöhyketerapian ytimessä on ajatus kehon tunnemuistista. Kehon muistissa ovat kaikki elämänkaaremme tapahtumat: ilot ja surut, pelottavat ja nolot tilanteet, kauhut ja traumat. Lisäksi kannamme kehossamme ylisukupolvisia asioita eli tunneperimää, siis vanhempiemme, isovanhempiemme jne. käsittelemättä jääneitä tunneasioita. Jokaisella on repussa jotakin. Käsittelemättömät tunneasiat voivat jossakin vaiheessa nousta esiin fyysisinä ja/tai psyykkisinä oireina, sairauksina tai haitallisina ajatus- ja toimintamalleina. Jumituksen, ahdistuksen, jähmettymisen, identiteettiongelmien, hermoston yli- tai alivirittyneisyyden tai vaikka tapaturma-alttiuden taustalta löytyy aina tunnesyy.

Asioita lähdetään purkamaan kysymällä, mitä on meneillään juuri nyt. Keskustelemme elämänkaaren tapahtumista, haasteista ja elämäntilanteesta yleensäkin. Sitten siirrytään keholle. Kehoa hoidetaan lempeästi hieromalla ja painelemalla ja siten houkutellaan kehomuistista esiin asioita, jotka ovat siellä tiedostamattomalla tasolla. Kehohoidoissa hermosto rauhoittuu, kehoyhteys paranee, omat fyysiset rajat tarkentuvat ja sisäinen turva alkaa vahvistua. Hoito on pehmeää ja avaavaa, ei väkinäistä lihasten leipomista. Siitä huolimatta esim. niska-hartiaseudun jännitykset yleensä helpottuvat. Kehohoito tukee samalla kehon omaa tasapainoa, elinvoimaa ja terveyttä.

Tunnevyöhyketerapia ei ole ihmepilleri, joka muuttaa elämäsi auvoisaksi suitsait ekan hoidon jälkeen. Se on menetelmä, joka vaatii sitoutumista ja halua kohdata itsensä ja omat tunteensa, katsoa omaa elämää rehellisesti ja antautua sille, mikä on tapahtunut ja mikä on nyt. Kun asiat ja tunteet tulevat nähdyiksi ja koetuiksi, vapautuu energiaa ja elämään tulee tilaa uudelle. Voit tehdä parempia valintoja, koska vanhat taakat eivät enää ohjaa ajatuksiasi. Olet enemmän oma itsesi ja voit luoda elämää, joka on aidommin sinua.

Sekä terapeuttina että ihmisenä luotan lempeän kosketuksen ja hyväksyvän katseen voimaan. Minulla on erittäin vahva luotto myös siihen, että SINÄ PYSTYT ottamaan oman elämäsi haltuun. Haluatko tulla kokemaan sen?

Turkulainen väitöskirja osoittaa, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen kuormitus ja isän lapsuusajan vaikeat kokemuks...
18/08/2025

Turkulainen väitöskirja osoittaa, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen kuormitus ja isän lapsuusajan vaikeat kokemukset voivat liittyä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen.

Tässä ollaan aika ytimessä: Tunnevyöhyketerapiassa yksi tärkeä kysymys on, mitä tapahtui ennen kuin sairastuit/oireilu alkoi? Se tapahtuma voi olla kauempanakin, kuten vaikkapa äidin tai isän elämäntaipaleella.

On hienoa, että tiedekin pystyy näyttämään todeksi tämän!

Turkulainen väitöskirja osoittaa, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen kuormitus ja isän lapsuusajan vaikeat kokemukset voivat liittyä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen.

Tässä hyvä kuvaus taakkasiirtymästä. Emme ole uhreja, joille taakka noin vain siirtyy, vaan otamme taakan kannettavaksem...
02/08/2025

Tässä hyvä kuvaus taakkasiirtymästä. Emme ole uhreja, joille taakka noin vain siirtyy, vaan otamme taakan kannettavaksemme - rakkaudesta.

30/07/2025

Soljuva nyt myös Instassa: soljuva_tunneterapia

Siirryin siis vihdoin kivikaudelta nykyaikaan😁

Tarkoitus on jakaa asioita, jotka liittyvät vyöhyketerapiaan, sensomotoriseen valmennukseen, tunnetyöskentelyyn, kehoon. Omia pohdintoja, ajankohtaisia asioita, hajatuksia. Tule seuraajaksi, tutustutaan!

Osoite

Pakilantie 17
Helsinki
00630

Aukioloajat

Keskiviikko 08:00 - 21:00
Torstai 08:00 - 21:00
Perjantai 09:00 - 18:00

Puhelin

+358505278132

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Hoitohuone Soljuva :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Hoitohuone Soljuva :lle:

Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn
Share on Pinterest Share on Reddit Share via Email
Share on WhatsApp Share on Instagram Share on Telegram