Kätilö, th Eeva Itkonen

Kätilö, th Eeva Itkonen Luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa kätilötyötä. Raskaus- synnytys- ja imetyspalvelut se Teoria ja käytäntö kulkevat kätilöllä käsi kädessä.

Olen Eeva Itkonen, kätilö, terveydenhoitaja ja yhteiskuntapolitiikan väitöstutkija sekä kolmen lapsen äiti. Kätilön palveluihini Helsingin seudulla kuuluvat synnytys- ja imetysvalmennus raskausaikana, synnytyksen jälkeinen kotikäynti, synnytyskokemuksen purkaminen ja imetysohjaus vastaanotolla. Lisäksi toimin kouluttajana ammattilaisille ja perheille suunnatuilla kursseilla. Olen myös sertifioitu synnytysdoula (Doulakka, 250 h), Spinning Babies -sertifioitu synnytysvalmentaja sekä Toimiva perhe -ohjaaja. Lapsen syntymä ja kasvatus on aina elämänmuutos, joka vaatii tutustumista omaan itseen, omiin tarpeisiin ja omaan kehoon. Kätilönä haluan olla luotettava tuki, joka auttaa löytämään erilaisiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja. Autan suodattamaan valtavasta informaatiotulvasta sen, mikä on tärkeää juuri sinulle. Vielä laajempi tavoitteeni on kehittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita siten, että hoitokäytännöt perustuvat näyttöön ja perheiden omaa tietoa itsestään, tarpeistaan ja toiveistaan arvostetaan. Kätilön työssä hienointa on, että se on sekä asiantuntija- että käsityöläisammatti. Kätilön ammatin lisäksi olen opiskellut sukupuolentutkimusta ja sosiologiaa. Se on auttanut tarkastelemaan ja ymmärtämään, miten synnyttämisen ja vanhemmuuden käytännöt eivät ole ainoastaan yksilöiden valintoja vaan muotoutuvat tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa elämme. Saatavilla olevan informaation ja kerrottujen tarinoiden runsaus tekee entistä tärkeämmäksi taidon arvioida tiedon luotettavuutta ja sopivuutta jokaisen yksilölliseen tilanteeseen. Miten voin auttaa? Oletko etsimässä ratkaisua imetysongelmaan (ja haluat käytännönläheistä, tutkittuun tietoon perustuvaa imetysohjausta)? Tai valmistautumassa synnytykseen (ja haluat lisätä kehollista tasapainoa ja saada mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen)? Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voin olla avuksi. Synnyttäminen, imettäminen ja lasten kasvattaminen on kovaa työtä. Sitä ei tarvitse jaksaa yksin. Hyvää tarkoittavia neuvoja on tarjolla runsaasti, m***a niiden joukosta on usein vaikea erottaa luotettavaa ja omaan elämäntilanteeseen sekä arvoihin sopivaa tietoa. Silloin ammattilaisesta voi olla apua arvioimaan sopivia keinoja ja ratkaisuja raskausajan, synnytyksen, imetyksen ja vanhemmuuden pulmiin. Minulle on tärkeää, että
- jokainen kohtaaminen on kiireetön
- neuvot ja suositukset perustuvat luotettavaan tietoon
- ei ole olemassa kaikille sopivia ratkaisuja, vaan jokaiseen tilanteeseen etsitään yhdessä sopivat keinot
- kätilönä kunnioitan jokaisen perheen omaa määritelmää siitä, keitä perheeseen kuuluu. Samoin sukupuolen moninaisuus on kätilötyössä arkipäivää. Kenenkään ei tarvitse pelätä tulevansa ohitetuksi ja kohdatuksi oletusten tai odotusten perusteella. Haluatko saada lisätietoa tilauskurssin järjestämisestä omalle ryhmällesi? Olen kouluttanut doulia, kätilöitä ja muita perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Early bird -hinta 31.1. mennessä ilmoittautuneille!Synnytyskokemuksen rakentava kuunteleminen -koulutus synnyttäneitä pe...
17/01/2026

Early bird -hinta 31.1. mennessä ilmoittautuneille!

Synnytyskokemuksen rakentava kuunteleminen -koulutus synnyttäneitä perheitä kohtaaville ammattilaisille järjestetään taas la 7.3.2026 klo 10–16.30 Kätilökulmassa Helsingissä.

Miten kuunnella kertojaa? Mitä kuulen, kun kuuntelen? Koulutuksessa opit, miten keskustella synnytyskokemuksesta niin, että synnyttäjä kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi kokemuksensa kanssa. Sukellamme aktiivista kuuntelua syvemmälle: opit yksinkertaisia keinoja mm. käytännön harjoitusten kautta kuunnella synnytyskokemuksia empaattisesti ja auttaa synnyttänyttä kokemuksen kanssa eteenpäin.

Kouluttajina toimimme me, kätilöt Eeva Itkonen ja Lilli Radice . Vuosien varrella olemme kouluttautuneet Birth Story Medicine®️ -menetelmän käyttöön synnytyskokemusten käsittelyssä. Eeva tekee kätilötyötä Kätilökulmassa ja kirjoittaa väitöskirjaa synnytyskokemuksista. Lilli ohjaa Kätilökulmassa mm. Taakasta tarinaksi -synnytyskeskusteluja ja toimii kätilönä synnyttäneiden osastolla. Olemme molemmat myös sertifioituja doulia.

Paikkoja on rajoitetusti, kannattaa toimia nopeasti!

Aika: Lauantai 7.3.2026 klo 10-16.30
Paikka: Kätilökulma, Topeliuksenkatu 16, 00250 Helsinki

Osallistumismaksu: Early Bird -hinta 209 € 31.1.2026 saakka, jonka jälkeen 239€.
Ilmoittautuminen viimeistään 25.2.2026.

Linkki ilmoittautumiseen löytyy kommenteista!

Disinformaatiosta puhuminen on välttämätöntä. On olemassa haitallista, tarkoitushakuista ja virheellistä tietoa, joka vo...
16/01/2026

Disinformaatiosta puhuminen on välttämätöntä. On olemassa haitallista, tarkoitushakuista ja virheellistä tietoa, joka voi vaarantaa terveyttä. Ongelma syntyy silloin, kun disinformaation käsite alkaa laajeta niin, että se ei enää viittaa selvästi virheelliseen tai harhaanjohtavaan tietoon, vaan kaikkeen, mikä poikkeaa lääketieteellisestä valtavirrasta.

Tästä seuraa kaksi ongelmaa:

1. Luonnontieteellinen ja lääketieteellinen tutkimus on erinomainen väline tietynlaisten kysymysten tarkasteluun. Se on silti rajallinen tapa ymmärrää maailmaa, ei ainoa todellisen tiedon tuottamisen tapa. Moni yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti keskeinen kysymys ei ole helposti tutkittavissa kokeellisesti. Monista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä on yhä varsin rajallisesti kattavaa tutkimusnäyttöä. Jos kokemukseen perustuva tieto sivuutetaan kokonaan, menetetään merkittävä osa käytännöllistä osaamista ja hiljaista tietoa. Myös vertaistuki edistää monissa tilanteissa terveyttä ja hyvinvointia.

2. Jos kaikki ei-lääketieteellinen tieto niputetaan disinformaatioksi tai humpuukiksi, ihmisten on entistä vaikeampi erottaa selvästi haitallinen tieto.

Vahingollisen tiedon ja toiminnan tunnistaminen edellyttää laajempaa ymmärrystä.
Millaisia hyötyjä tai haittoja siihen liittyy?
Kuinka suuri riski on?
Miten vakava se on?
Mitä hyöty ja riski merkitsevät yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan tasolla?
Mitä vaihtoehtoja on tarjolla?
Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä?

Kaikkiin näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Joudumme tekemään päätöksiä epävarman ja osittainen tiedon pohjalta. Osa vastauksista kytkeytyy väistämättä ihmisten arvoihin, elettyihin kokemuksiin ja elämänkatsomukseen.

Haavoittuvassa asemassa olevia tulee suojella ja vältettävissä olevaa haittaa ehkäistä. Selvästi vahingollinen toiminta on tunnistettava ja torjuttava. Tätä tunnistamista kuitenkin vaikeuttaa se, jos kaikki ei-lääketieteellinen esitetään naurettavana, perusteettomana tai haitallisena.

5 vinkkiä Tens-laitteen käyttöön synnytyksessä (ja sen jälkeen!) TENS-laite on monipuolinen apuväline kivunhallintaan sy...
30/12/2025

5 vinkkiä Tens-laitteen käyttöön synnytyksessä (ja sen jälkeen!)

TENS-laite on monipuolinen apuväline kivunhallintaan synnytyksen aikana ja jopa sen jälkeen. Tässä viisi vinkkiä sen tehokkaaseen käyttöön:

1️⃣ Aloita ajoissa
TENS toimii parhaiten, kun otat sen käyttöön synnytyksen alkuvaiheessa. Se auttaa kehoasi tuottamaan endorfiineja ja lievittämään kipua heti alusta alkaen. Ei kannata kuitenkaan ottaa laitetta käyttöön ennen kuin tunnet tarvitsevasi sitä. Aivan alussa tekniseen laitteeseen keskittyminen voi saada supistukset lakkaamaan tai synnytyksen tuntumaan hyvin pitkältä.

2️⃣ Säädä voimakkuutta tarpeen mukaan
Supistusten voimakkuus vaihtelee ja kasvaa synnytyksen edetessä, joten muista säätää laitteen tehoja tuntemustesi mukaan.

3️⃣ Helpota unta alkuvaiheessa
Synnytyksen alkuvaiheessa uni ja lepo tärkeää energiatasojen säilyttämiseksi. Laita lämpöpakkaus alavatsalle ja TENS-laite selkäpuolelle ja koeta torkkua, etenkin jos on yö.

4️⃣ Hyödynnä autossa matkalla sairaalaan
Synnytyksen aikana automatka sairaalaan voi olla haastava. TENS-laite helpottaa matkantekoa.

5️⃣ Käytä jälkisupistuksiin
Synnytyksen jälkeen jälkisupistukset voivat olla kivuliaita, erityisesti monisynnyttäjillä. TENS-laite voi lievittää näitä tuntemuksia, jotka tulevat usein imettäessä.

TENS on turvallinen ja lääkkeetön apu rv 37+ alkaen. Jos sinulla on tahdistin tai epilepsia, neuvottele käytöstä ammattilaisen kanssa.

Kätilökulmassa on vapaana TENS-laitteita vuokrattavaksi! Noutoajan voi varata suoraan sähköisestä varauskalenterista.

Lue lisää: www.tensvuokraus.fi

Kätilökulmassa asiaa aamun Huomenta Suomessa synnytyskokemuksista ja synnytysten keskittämisestä 💔 Katsottavissa MTV Kat...
12/12/2025

Kätilökulmassa asiaa aamun Huomenta Suomessa synnytyskokemuksista ja synnytysten keskittämisestä 💔

Katsottavissa MTV Katsomossa, perjantai 12.12.

The Guardian -lehden selvitys on tuonut esiin tapauksia, joissa vapaasynnytysyhteisöjen vaikutus on yhdistynyt vastasynt...
25/11/2025

The Guardian -lehden selvitys on tuonut esiin tapauksia, joissa vapaasynnytysyhteisöjen vaikutus on yhdistynyt vastasyntyneiden kuolemiin ja vakaviin haittatapahtumiin. Mitä vapaasynnytysideologian nousu kertoo synnytyskulttuurista ja miksi sitä ei pidä ohittaa olankohautuksella tai moralismilla?

Avustamaton kotisynnytys vetoaa itsemääräämisoikeuteen ja esittää synnytyksen riskit uudessa valossa.

16/10/2025

Yhteinen valmistautuminen ei ole uusi trendi. Kätilöt tiesivät sen, minä tutkimus myöhemmin vahvisti: kosketus ja rentoutuminen lievittävät kipua.

Onneksi nykyään on saatavilla myös tehokasta kivunlievitystä synnytykseen, sille on paikkansa. Jokainen synnyttäjä hyötyy kuitenkin myös siitä, että on omia keinoja lievittää kipua.

Moni kumppani haluaisi osata olla paremmin tukena, m***a ei tiedä, miten. Yhdessä valmistautuminen on tärkeää myös kumppanille.

Miten nykyään synnytysvalmennus voisi vahvistaa yhteyttä omaan kehoon? Ja puolisoon tai kumppaniin, jos hänkin on mukana?

15/10/2025

Jumppapallo ei ole vain istumista varten. Oikein käytettynä se tukee vauvan laskeutumista, helpottaa jännityksiä ja valmistaa kehoa synnytykseen.

🪩 Lantion keinuttelu puolelta toiselle ja edestä taakse lisää liikkuvuutta, parantaa verenkiertoa ja auttaa vauvaa kiinnittymään lantioon.

🪩 Lantion pyöritykset saavat olla nopeita ja liike laaja.

🪩 Etunoja pallon päällä rentouttaa ja vie painetta pois raskausaikana.

🪩 Pystyasennossa vauva painaa kohdunsuuta ja tehostaa supistuksia.

🪩 Epäsymmetriset asennot tekevät tilaa lantioon synnytyksessä, myös ponnistusvaiheessa.

❣️ Koolla on väliä: pallolla istuessa lantion tulee olla korkeammalla kuin polvet.

Spinning Babies® -pienryhmävalmennuksessa opit, miten liike, painovoima ja kehotietoisuus tukevat kehoa ja vauvaa synnytyksen eri vaiheissa.

📅 Seuraava pienryhmä su 23.11.25 klo 13.30-17 Vantaalla

Miksi yksityisille kätilöpalveluille on tarvetta?Meillä on huippuluokan alhainen kuolleisuus pitkälti toimivan äitiyshuo...
13/09/2025

Miksi yksityisille kätilöpalveluille on tarvetta?

Meillä on huippuluokan alhainen kuolleisuus pitkälti toimivan äitiyshuollon ansiosta. Silti kohtaan jatkuvasti perheitä, jotka kaipaavat jotakin muuta ja enemmän.

Moni perhe kertoo, että suurin epävarmuus raskauden aikana ei liity pelkästään synnytykseen, vaan siihen, miten järjestelmä toimii. Neuvolassa ammattilainen vaihtuu usein, eikä synnytyksen hetkellä ei voi tietää, mihin sairaalaan joutuu. Epävarmuus ruokkii huolia, joka värittää koko raskautta. Se ei ole pelkkää synnytyspelkoa vaan jatkuvaa, määrittelemätöntä stressiä.

Tilastot kertovat samaa: joka neljäs synnyttäjä Helsingissä kokee saaneensa liian vähän tukea synnytykseen valmistautumiseen, ja joka seitsemäs sanoo, että neuvolakäynneillä ammattilainen vaihtui liian usein.* Tämä ei ole yksittäisten työntekijöiden vika, vaan järjestelmän rakenteellinen ongelma.

Julkinen terveydenhuolto ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan kaikille sitä aikaa ja jatkuvuutta, jota he tarvitsisivat. Samalla odotusten horisontti kapenee.

Yksityisille kätilöpalveluille on tarvetta, koska perheet tarvitsevat enemmän kuin pelkän teknisen seurannan ja informaation. He tarvitsevat aikaa, tilaa ja kuuntelevan ihmisen, jolla on asiantuntemusta vastata moninaisiin tarpeisiin. Jos nämä tarpeet jäävät täyttymättä, ne nousevat uudestaan esiin myöhemmin. Siksi haluan omassa työssäni varmistaa, että kukaan ei jää yksin epävarmuutensa kanssa.

On vaikea vaatia enempää, jos ei ole kokemusta siitä, mikä voi olla mahdollista. Muutos ja uudet tuulet harvoin puhaltavat suoraan järjestelmän sisältä, kun resursseja pyritään säästämään ja korvaamaan sosiaalisia kohtaamisia etäpalveluilla ja teknologialla.

Yksityiset palvelut näyttävät, mikä on mahdollista. Perheet huomaavat kyllä, miltä tuntuu, kun saa tarvitsemansa henkilökohtaisen kohtaamisen, tuen ja jatkuvuuden. Paine muutokseen valuu myös julkisen terveydenhuollon suuntaan.



*Lähdet: THL FinLapset-kyselytutkimus 2020

Öppnar plånboken för mer trygghet • ”Förlossningen skapar osäkerhet”

Voiko helle aiheuttaa supistuksia? Muista nesteytys ja elektrolyytit! Hellepäivinä moni odottaja huomaa kehonsa reagoiva...
18/07/2025

Voiko helle aiheuttaa supistuksia? Muista nesteytys ja elektrolyytit!

Hellepäivinä moni odottaja huomaa kehonsa reagoivan eri tavalla kuin viileässä. Väsymys, huimaus ja päänsärky ovat tuttuja, m***a kohdun supistelu voi yllättää.

Kuuma sää kuormittaa elimistöä. Kehon täytyy tehdä enemmän töitä pitääkseen lämpötilansa vakaana, mikä näkyy lisääntyneenä hikoiluna. Se voi johtaa nopeasti nestehukkaan, ellei nesteytyksestä huolehdita. Kun keho kuivuu, myös kohtu voi reagoida.

Kuumuus voi laskea verenpainetta ja aiheuttaa huimausta, pahoinvointia ja heikotusta. Lapsiveden määrä voi vähentyä tilapäisesti. Turvotus lisääntyy.

Kaikk tämä altistaa kehon stressitilalle. Supistukset voivat lisääntyä, m***a useinkaan kyse ei ole varsinaisista synnytyssupistuksista.

Paras tapa ehkäistä turhia supistuksia kuumalla säällä on riittävä nesteytys ja kehon elektrolyyttitasapainon ylläpitäminen. Pelkkä vesi ei aina riitä, varsinkaan jos hikoilee paljon tai olo on vetämätön.

Elektrolyytit, kuten natrium, kalium, magnesium ja kalsium, ovat kivennäisaineita, joita tarvitaan kehon nestetasapainon ja lihastoiminnan säätelyyn.

✅️ Muista syödä säännöllisesti. Nestettä on hyvä saada myös ruoan mukana, joten helteellä toimivat etenkin keitot, kasvikset, hedelmät, puurot, jugurtit ym. nestepitoiset ruoat.

✅️ Lisää ripaus suolaa juomaveteen, erityisesti jos hikoilet paljon. Urheilujuomat ja elekrolyyttijauheet voivat auttaa, samoin magnesiumlisä kramppeihin (magnesiumoksidi voi kuitenkin löystyttää vatsan).

✅️ Vältä kofeiinipitoisia juomia ja runsasta sokerin käyttöä, sillä ne voivat pahentaa nestehukkaa.

🚩Jos tunnet säännöllisiä kivuliaita supistuksia, vaikka olet levännyt ja juonut hyvin, on hyvä olla matalalla kynnyksellä yhteydessä synnytyssairaalaan erityisesti ennen raskausviikkoa 37.

🚩 Jos vauva liikkuu tavallista vähemmän, on vikalla kolmanneksella syytä olla yhteydessä sairaalaan.

🚩 Turvotus ja päänsärky voivat liittyä helteeseen, m***a jo verenpaine on korkea, ne voivat olla myös raskausmyrkytyksen oireita.

Helle voi tuntua raskaalta, m***a lempeällä huolenpidolla kehosta voi ehkäistä sen haittoja 💛

Matkasynnytyksen pelko ei ole marginaalinen huoli 😟Kun sairaaloita keskitetään, puhutaan usein kustannuksista, tehokkuud...
17/07/2025

Matkasynnytyksen pelko ei ole marginaalinen huoli 😟

Kun sairaaloita keskitetään, puhutaan usein kustannuksista, tehokkuudesta ja hoidon laadusta. M***a yhtä tärkeää on kysyä: miltä synnytyksen turvallisuus lasta odottavista perheistä tuntuu?

Vaikka matkasynnytyksiä tapahtuu harvoin, niiden mahdollisuus herättää huolta valtaosassa perheistä. Jokainen uutinen sairaalan ulkopuolella vahingossa syntyneestä vauvasta jää mieleen.

Aiemmin perheet huolehtivat siitä, miten synnytyssairaaloiden karsitut tutustumiskäynnit tekivät sairaaloista etäisiä. Nyt HUS-alueen synnyttäjät pelkäävät joutuvansa lähtemään jopa viereisiin maakuntiin synnyttämään.

Tuntemattoman pelko ei ole vähäpätöinen asia. Huoli, epävarmuus ja stressi vaikuttavat kehoon synnytyksen aikana. Ne voimistavat kipua ja voivat heikentää supistusten voimaa, mikä hidastaa synnytystä. Turvaton olo käynnistää kehossa taistele tai pakene -reaktion, jossa synnytyshormonit jäävät taka-alalle. Pelko ei siis ole vain tunne, vaan se muuttaa synnytyksen fysiologiaa.

Turvallisuus syntyy luottamuksesta siihen, että apua on saatavilla, omat tarpeet otetaan vakavasti, ja että järjestelmä kantaa, kun synnytys alkaa.

On kohtuutonta siirtää vastuu yksittäiselle synnyttäjälle: pitäisi tunnistaa juuri oikea hetki lähteä, sopeuttaa kehon aikataulu synnytyssairaaloiden resursseihin ja hyväksyä synnytyspaikan epävarmuus osaksi jo valmiiksi intensiivistä elämänvaihetta. Synnyttäminen on elämän suuri käännekohta. Siihen ei tarvita järjestelmän luomia lisäriskejä.

Siksi tavoitteen on oltava yksiselitteinen: synnyttäjän on voitava luottaa siihen, että sairaalaan pääsee. Se on osa turvallista ja tasa-arvoista hoitoa.

Kun synnytyssairaalaverkkoa ja palveluja kehitetään, on turvattava myös synnytyksen alkuvaiheen hoito. Perheen tulee itse voida päättää sairaalaan lähtemisestä yhdessä kätilön kanssa keskustellen. Tiloja ja henkilökuntaa on oltava riittävästi ja sairaalaan siirtymisen kynnys tulee pitää matalana, jotta perheiden luottamus hoitojärjestelmään voi palautua.

Ei hyväksytä tätä tilannetta uutena normaalina, eihän?

Mitä tehdä, jos synnytys etenee niin vauhdilla, ettei sairaalaan ehditä? Tilanne voi tuntua hurjalta, m***a tällaiset äk...
16/07/2025

Mitä tehdä, jos synnytys etenee niin vauhdilla, ettei sairaalaan ehditä? Tilanne voi tuntua hurjalta, m***a tällaiset äkilliset synnytykset sujuvat usein hyvin. 💛

Jos näyttää siltä, että vauva on tulossa nyt heti, toimi näin:

✅ Soita hätänumeroon 112 ja laita puhelin kaiuttimelle.

✅ Rauhoitu. Vedä muutama syvä hengitys. Myös tukihenkilö!

✅ Jos olette autossa, pysäyttäkää auto turvallisesti.

✅ Anna vauvan syntyä, älä yritä estää ponnistusta. Voit synnyttää kyljellään, polvillaan, taaksepäin nojaten, puolikyykyssä tai mikä asento tuntuu parhaalta.

✅ Vauvaan ei tarvitse koskea, hän syntyy omaan tahtiinsa. Synnyttäjä voi itse koskettaa vauvan päätä, sillä se saattaa helpottaa ponnistamista.

✅ Usein pää syntyy ensin ja vartalo vasta seuraavalla supistuksella. Älä hätäänny!

✅ Kun vauva syntyy:
• Nosta vauva ihokontaktiin (synnyttäjän) vatsalle.
• Vauva on liukas, joten nostaessasi ota tukeva ote esim. kainaloiden alta.
• Kuivaa ja peittele vauva hyvin, m***a pidä kasvot näkyvillä.
• Anna napanuoran olla rauhassa. Vaihda asentoa varovasti, ettei napanuora kiristy ja katkea.

👶 Vastasyntynyt on aluksi sinertävä, m***a hengitys käynnistyy tavallisesti 30–60 sekunnissa. Voit puhua vauvalle, hieroa selkää tai jalkoja ja puhallella kasvoihin.

💡 Tärkeää: Pidä vauva lämpimänä! Paras paikka on masu masua vasten. Kuiva pyyhe on hyvä peitto.

⏰️ Bonus: Katso kellosta vauvan syntymäaika!

ℹ️ Maksuton Synnytys - tukihenkilön opas löytyy nettisivuiltani www.jaga.fi ja bion linkkipuusta!

❓️Mitä vielä haluaisit tietää tai lisätä?

Kohtaaminen ei ole lisäpalvelu, vaan olennainen osa turvallista hoitoa. Turvallinen synnytys tarkoittaa oikeutta olla om...
28/06/2025

Kohtaaminen ei ole lisäpalvelu, vaan olennainen osa turvallista hoitoa. Turvallinen synnytys tarkoittaa oikeutta olla oma itsensä, tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.
Raskaus ja synnytys kuuluvat kaikille, jotka ne käyvät läpi riippumatta siitä, mikä heidän sukupuolensa on tai millä sanoilla he itseään kuvaavat.

Silti suuri osa suomalaisesta lainsäädännöstä, terveyspalveluista ja puheesta perustuu oletukseen:
synnyttäjä = nainen = äiti.

Tämä rajaa ulos ihmisiä, jotka ovat raskaana ja synnyttävät, m***a joiden sukupuoli ei ole nainen.

Raskaus ja synnytys eivät ole vain kehollisia tapahtumia. Ne ovat myös haavoittuvuuden ja voiman intiimejä hetkiä, joihin liittyy perustavanlaatuisia kysymyksiä identiteetistä.

Siksi sillä, miten sinut kohdataan, on väliä: millä nimellä sinua kutsutaan, mitä sinulta kysytään, mitä sinusta ja perheestäsi oletetaan.

Kun identiteetti sivuutetaan tai tulkitaan väärin, syntyy epävarmuutta ja turvattomuutta. Monet trans- ja ei-binääriset synnyttäjät kokevat juuri tätä: nimettömyyttä, väärinsukupuolittamista, hiljennystä.

Kehollisuus ja sukupuoli eivät ole sama asia.
Naiset synnyttävät. Transmiehet voivat synnyttää. Ei-binääriset ihmiset voivat synnyttää.
Silti hoitokäytännöissä oletetaan usein, että kehonosat määrittävät sukupuolen. Tai sukupuoli sen, miten sinua puhutellaan ja mitä sinulle tarjotaan.

Yksikään hoitojärjestelmä ei ole neutraali.
Se heijastaa sitä, kenen kehoja ja kokemuksia pidetään normina ja kenen ei.
Meidät on opetettu uskomaan, että synnytys kuuluu vain naisille. M***a se on kulttuurinen normi, ei biologinen totuus.

Naisten oikeudet ovat historiallisesti olleet taistelun arvoisia, ja ovat yhä.
M***a se ei oikeuta ohittamaan transihmisten oikeuksia, kun puhutaan raskaudesta, synnytyksestä tai vanhemmuudesta.

Tosiasiassa synnytyksen turvallisuus ja inhimillisyys vahvistuvat, kun kenenkään ei tarvitse piilottaa identiteettiään.

Nyt on aika tehdä tämä näkyväksi.
Moninaisuus ei ole häiriö, vaan todellisuus, jonka on aika mahtua mukaan hoitokulttuuriin.

🌈 Kohdataan jokainen synnyttäjä omana itsenään.
⚧️ Puolustetaan jokaisen oikeutta tulla nähdyksi, kuulluksi ja tuetuksi.

📷: Timur Shakerzianov /Unsplash

Osoite

TopeliuksenKatu 16
Helsinki
00250

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Kätilö, th Eeva Itkonen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Kätilö, th Eeva Itkonen :lle:

Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn
Share on Pinterest Share on Reddit Share via Email
Share on WhatsApp Share on Instagram Share on Telegram

Kategoria

Tarina

Olen Eeva Itkonen, kätilö, terveydenhoitaja ja valtiotieteiden maisteri sekä kahden koululaisen äiti. Kätilön palveluihini Helsingin seudulla kuuluvat synnytys- ja imetysvalmennus raskausaikana, synnytyksen jälkeinen kotikäynti ja imetysohjaus vastaanotolla. Lisäksi toimin kouluttajana ammattilaisille ja perheille suunnatuilla kursseilla. Olen myös sertifioitu synnytysdoula (Doulakka, 250 h) sekä Toimiva perhe -ohjaaja. Lapsen syntymä ja kasvatus on aina elämänmuutos, joka vaatii tutustumista omaan itseen, omiin tarpeisiin ja omaan kehoon. Kätilönä haluan olla luotettava tuki, joka auttaa löytämään erilaisiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja. Autan suodattamaan valtavasta informaatiotulvasta sen, mikä on tärkeää juuri sinulle. Vielä laajempi tavoitteeni on kehittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita siten, että hoitokäytännöt perustuvat näyttöön ja perheiden omaa tietoa itsestään, tarpeistaan ja toiveistaan arvostetaan. Kätilön työssä hienointa on, että se on sekä asiantuntija- että käsityöläisammatti. Teoria ja käytäntö kulkevat kätilöllä käsi kädessä. Kätilön ammatin lisäksi olen opiskellut sukupuolentutkimusta ja sosiologiaa. Se on auttanut tarkastelemaan ja ymmärtämään, miten synnyttämisen ja vanhemmuuden käytännöt eivät ole ainoastaan yksilöiden valintoja vaan muotoutuvat tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa elämme. Saatavilla olevan informaation ja kerrottujen tarinoiden runsaus tekee entistä tärkeämmäksi taidon arvioida tiedon luotettavuutta ja sopivuutta jokaisen yksilölliseen tilanteeseen. Miten voin auttaa? Oletko etsimässä ratkaisua imetysongelmaan (ja haluat käytännönläheistä, tutkittuun tietoon perustuvaa imetysohjausta)? Tai valmistautumassa synnytykseen (ja haluat lisätä kehollista tasapainoa ja saada mahdollisimman hyvän synnytyskokemuksen)? Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voin olla avuksi. Synnyttäminen, imettäminen ja lasten kasvattaminen on kovaa työtä. Sitä ei tarvitse jaksaa yksin. Hyvää tarkoittavia neuvoja on tarjolla runsaasti, m***a niiden joukosta on usein vaikea erottaa luotettavaa ja omaan elämäntilanteeseen sekä arvoihin sopivaa tietoa. Silloin ammattilaisesta voi olla apua arvioimaan sopivia keinoja ja ratkaisuja raskausajan, synnytyksen, imetyksen ja vanhemmuuden pulmiin. Minulle on tärkeää, että - jokainen kohtaaminen on kiireetön - neuvot ja suositukset perustuvat luotettavaan tietoon - ei ole olemassa kaikille sopivia ratkaisuja, vaan jokaiseen tilanteeseen etsitään yhdessä sopivat keinot - kätilönä kunnioitan jokaisen perheen omaa määritelmää siitä, keitä perheeseen kuuluu. Samoin sukupuolen moninaisuus on kätilötyössä arkipäivää. Kenenkään ei tarvitse pelätä tulevansa ohitetuksi ja kohdatuksi oletusten tai odotusten perusteella. Haluatko saada lisätietoa tilauskurssin järjestämisestä omalle ryhmällesi? Olen kouluttanut doulia, kätilöitä ja muita perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!