Liikkeentila Rosa Ikäheimonen

03/02/2026

Vuosia sitten koin osteopatiassa kenties ensimmäistä kertaa elämässäni rentoutumisen ja rauhoittumisen tunteen kehon tasolla. Tuo kokemus oli minulle hyvin tärkeä, sillä en tiennyt ennen sitä, miltä jännitysten hellittäminen ja tietynlainen ”irti päästäminen” tuntuu kehollisesti.

M***a vuotta ja kokemusta myöhemmin, tästä olotilasta tuli kehollisesti vallitsevampi tila olla.

Mikä tahansa kosketus ei välttämättä saa aikaan turvallista fiilistä vain olla – eikä sitä ihanaa rentoutumisen tilaa.

Tätä on myös tutkittu: manuaalisten hoitomuotojen lopulliseen hoitotulokseen vaikuttaa itseasiassa todella paljon moni muu tekijä, kuin itse hoito tai menetelmä.

Esim. Se, et millaiset vibat saat sinua hoitavasta ihmisestä? Tai millainen sisustus, ääni- tai värimaailma paikassa on, ja mitä fiiliksiä ne herättävät sinussa?

Entä miten juuri kyseisen ihmisen kosketus, rytmi ja tahtisuus vaikuttavat sinun kehossasi? Tunnetko läsnäoloa ja rauhaa vai kiirettä ja poissaoloa kosketuksessa?

Kun sun aivot tulkitsee tilanteen hoitotilanteessa turvalliseksi (oli se sitten tiedostavaa tai tiedostamatonta), voi hermosto hellittää, hyvän olon hormonit alkavat virrata, ja sitä myöten olo alkaa rentoutua ja syväjännitteet purkautua.

Olen hieronut päätyökseni pian 10 vuotta. Olen harjoitellut, mokannut ja oppinut. Tyylini on muuttunut näiden vuosien aikana paljon, kovemmista otteista koko ajan lempeämpään ja sensitiivisempään tyyliin.

Viime aikoina olen tehnyt paljon hermoston resetointi -kehollisia hoitoja stressin purkamiseen kehosta. Tästä haluan kertoa lisää myöhemmin. ✨

Tunnistatko ilmiön, josta kerron postauksessa, että aivojen tulee kokea turvaa, jotta voit kehon tasolla voi hellittää?

12/01/2026

Yhtenä aamuna 8 vuotta sitten, heräsin aivan jäätävään hermokipuun koko kädessä. Käsi oli voimaton ja lapaluu törrötti ulospäin. Puoli vuotta meni ja toimintakyky käteen palasi ja kipukin hellitti.

Tämä muisto kirposi mieleeni kirkkaasti, sillä osallistuin viime viikonloppuna crossfitin peruskurssille. Tiesin, että kurssilla ollaan juuri niiden liikkeiden parissa, joiden siivittämänä loukkaannuin. Tein valakyykkyä, tempausta, rivejä ja työntöjä ensimmäistä kertaa “kunnolla” yli viiteen vuoteen, vaikka se vähän jännittikin.

Se mikä aidosti yllätti ja tuli puun takaa, oli se, että mun hartiat, olkapäät, selkä ja lantio tuntuivat tosi vapailta koko viikonlopun, liikkeestä toiseen.

Liikkeet olivat rentoja, eikä niitä tarvinnut tehdä “hammasta purren”.

Toisin kuin kahdeksan vuotta sitten, jolloin mun systeemi oli jäykkä kuin rautakanki. Näitä jumeja vastaan mä jääräpäisesti treenasin, koska en osannut muutakaan.

Muistan vikan treenin ennen loukkaantumista tosi hyvin. Olin tosi heikosti palautunut ja treenatessa kroppa tuntui poikkeuksellisen jäykältä. Koko treeni itse asiassa tuntui tosi huonolta.

Tämän jälkeen alkoi syväsukellus omaan keho–mieli-systeemiin monella saralla. Se, mitä en kuitenkaan viimeisten vuosien aikana ole mitenkään aktiivisesti tehnyt, on liikkuvuusharjoittelu, jonka tavoitteena on saada nivelet liikkumaan notkeammin.

Liike ja liikkuvuus ohjautuu paljolti sen pohjalta, miten meidän sensorinen järjestelmä (esim tasapainoaisti, silmät, asentotunto jne.) toimii.

Niiden parissa olenkin puuhaillut enemmän ja vähemmän viimeiset kaksi vuotta: refleksityöskentelyä, silmänliikkeitä, tasapainoelimen harjoittamista ja niin edelleen.

Toisaalta en ole yllättynyt, että kroppa toimi näin hyvin. Näin mä olen aihetta opiskellessa oppinut. 🤓

Silti se tuli jotenkin yllärinä, siis se oma kehollinen kokemus, että hittovie – mun keho toimii, liike on vapaata ja rentoa enkä ole jäykkänä kuin rautakanki.

Voin liikkua ilman, et se tuntuu epämukavalta kehossa jäykkyyksien vuoksi. Ja mikä tärkeintä, en loukkaa itseäni. 🙏

05/01/2026

Ootko sä se tyyppi, joka aina repii ihan täysillä ja tekee kaiken kaikki tai ei mitään -mentaliteetilla – myös kehon liikuttamisen?

Se on monelle tosi tuttu tapa tehdä. Silloin aivot toimii pitkälti automaatiolla ja keho tekee niin kuin se on aina ennenkin tehnyt. Ongelma on se, ettei aivot silloin opi mitään uutta.

Kivut, jumit ja kuormitus jää helposti päälle, eikä hermoston kierrokset tai stressi pääse oikeasti laskemaan.

Hidas liike on eri asia ja fiksumpaa hermostolle. Kun liikut rauhassa, aivoilla on aikaa kuunnella kehoa, oppia uutta ja muuttaa vanhoja malleja.

Nimittäin nopeasti tekemällä, äkkii pois alta, niinku aina ennenkin mikään ei muutu – m***a hitaasti tekemällä asia on toisin!

Silloin aivot oppii uusia tapoja liikkua, säädellä lihasjännitystä ja päästää irti vanhoista kipua ja jumitusta ylläpitävistä malleista ja olotilakin rauhoittuu.

Zekkaa uus , jos kaipaat hidasta liikettä joka tasapainottaa sun hermostoa! 🥳

31/12/2025

Jalkaterän ongelmien kuten: jumien, kipujen, penikkavaivojen, plantaarifaskiitin, heikon tasapainon ja koordinaatio-ongelmien taustalla voi vaikuttaa ylimääräiset lihasjännitykset jalkaterien alueella.

Nää ylimääräiset jännitteet voi johtua reflekseistä. Voit arvioida niiden vaikutusta omalla kohdallasi tällä helpolla testillä, minkä videolla näytän.

Voi myös olla, et pidät usein jalkoja ”ilmassa”, istut silleen, et varpaan osuu hädin tuskin maahan ja jalkapohjien kontakti lattiaan on ”hähmänen”. Tällöin voi olla vaikeaa maadoittua ja olla läsnä tässä hetkessä, niin ajatusten ku kropan tasollakin.

29/12/2025

Äkkilähtö tänään klo 12.00 hierontaan, fysioterapiaan tai sensomotoriseen valmennukseen! Tällaiset ”viime hetken ajat” on myös vähän edullisempia ✨😊

Varaa aika:

Varaa aika salonkiin Liikkeentila Timmassa. Katso hinnat ja lue asiakkaiden arvosteluja. Nopea ja helppo tapa varata.

28/12/2025

Hermoston huomioivana fysioterapeuttina ja sensomotorisena valmentajana lähtisin tsekkaamaan joulupukin ja hänen veljensä TLR-, STNR- ja ATNR-refleksit sekä tutkisin ehdottomasti myös pukin ja veljen vestibulaarijärjestelmän toiminnan.

Toivotaan, että pukki ja hänen veljensä pitävät koko seuraavan vuoden huolta kropistaan, jotta saadaan nauttia joulun taiasta jatkossakin! Kyllä me motivoivan vuorovaikutuksen keinoin käytiin näistä teemoista vakavaa keskustelua, ja molemmilla oli selvästi kova tahto jatkaa hommia vielä muutama vuosisata. 🎅✨

26/12/2025

Mä oon ihan hemmetin sinnikäs enkä luovuta hevillä. Jaksan puurtaa yhden ja saman jutun äärellä niin kauan kuin on tarpeen – kuukausia, vuosia tai vuosikymmeniä.

Jos joku asia ei onnistu ekalla, tokalla tai kolmannellakaan, jatkan niin kauan, että se onnistuu.

En oo koskaan halunnut tehdä sitä, mitä muut multa odottaa tai mitä valtavirta sanoo. Oon aina halunnut tehdä asiat omalla tavallani = hankala lapsi.

Oon joutunut pärjäämään tosi pienestä asti yksin, ja se on luonut muhun perusasetuksen: jos haluan, että joku asia tapahtuu, onnistuu tai ratkeaa, se on musta kiinni.

Onneksi vuosien varrella oon oppinut myös tukeutumaan muihin, koska onhan siinä ero, että “mähän teen tän vaikka yhdessä muiden kanssa” kuin että “mun on pakko vaan pärjätä yksin”.

Kysyin mun mieheltä, miten tää sinnikkyys m***a näkyy, ja hän sanoi: “Ihan kaikessa, mikä on sulle tärkeetä.” Se on totta.

Harrastin lähes 15 vuotta agilitya ja käytin viikosta kymmeniä tunteja koiriin. Kun lapset tuli, agility jäi, ja sama intohimo ja tuntimäärä siirtyi “lasten kasvatukseen” 😄

Oon kehittänyt mun yritystoimintaa kohta 11 vuotta: etsinyt, kokeillut ja hionut omaa suuntaa. En tarjoa vain sitä mun asiantuntijuutta tai ammattitaitoa, vaan yrittäjyyteen liittyy paljon kaikkea sen ympärillä – tuotteistamisesta markkinointiin.

On ollut tietenkin hetkiä, jolloin oon hakannut päätä seinään isojen ongelmien edessä ja miettinyt, miten tää ratkeaa. Silti mun sisällä on aina ollut pieni kipinä ja usko: ON oltava joku keino.

En purista maailmaa mailaa enkä (itse 🤣) kärsi tästä piirteestä. Pohjimmiltaan tää piirre kumpuaa innostuksesta, uteliaisuudesta ja uskosta siihen, että jos jokin ei ole rikki, sen voi korjata. Jos on ongelma, sen voi jotenkin ratkaista!

Tää joulu oli ensimmäinen yli 20 vuoteen, kun en saanut psykosomaattisia oireita, en kokenut yksinäisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta, vaan nautin aidosti lomasta mun ihanan perheen kanssa. Vielä 10 vuotta sitten en olisi arvannut todella sanovani näin, m***a joku sinnikäs kipinä mun sisällä uskoi, että se voisi olla mahdollista. 🎄✨❤️

22/12/2025

Onko sulle tuttua, ettet tunnista helposti perustarpeitasi, kuten tarvetta pitää taukoja työpäivän aikana, juoda tai syödä?

Saatat huomata nälän tai väsymyksen vasta siinä vaiheessa, kun oot jo aivan tiltissä ja räjähtelet ympärillä oleville ihmisille.

Taustalla voi vaikuttaa heikko interoseptio eli kehoaisti. Kehoaisti tarkoittaa kykyä tunnistaa kehon sisältä tulevia tuntemuksia, ihan perusjuttuja esim. sydämen sykettä, pissahätää, nälkää tai janon tunnetta.

Moni ajattelee, että jos kehoaisti on heikko, tilanne ei voi muuttua. Oot saatttanut saada neuvoksi “vain” luoda rutiineja ja ennakoida. Ne auttaa todellakin arjessa, oli heikko kehoaisti tai ei, m***a ne eivät aina korjaa varsinaista juurisyytä.

Aivoissa on nimittäin alue nimeltä insula eli aivosaareke, joka on keskeinen just tän kehoaistin kannalta. Insulaa harjoittamalla kehoaisti voi vahvistua.

Kun kehon sisäisten tuntemusten tunnistaminen paranee, pystyt vastaamaan perustarpeisiisi luonnollisemmin, ilman että joudut koko ajan ikään kuin ulkoapäin ponnistelemaan ja tietoisesti säätelemään arkeasi joka hetki muistuttamalla itseäsi siitä, milloin pitäisi syödä, juoda tai pitää taukoa.






valmennus #

14/12/2025

Fysioterapeutti, osteopaatti, toimintaterapeutti tai alan opiskelija. Sensomotorisesta valmennuksesta on apua moniin oireisiin ja vaivoihin, joiden vuoksi asiakkaat hakeutuvat sinunkin vastaanotolle.

Mun vastaanotolle tulee pääasiassa aikuisia, joilla hermoston säätelyn problematiikka, kuten vireystilan säätelyn haasteita, tuki-ja liikuntaelinoireita kuten pitkittyneitä ja toistuvia kiputiloja, jatkuvaa ja laaja-alaista lihasten jännittyneisyyttä ja jumeja erityisesti purentalihaksissa, niska-hartiaseudun alueella, selässä, lantion alueella ja pohkeissa. Myös huimaus, tasapainohaasteet, epävakauden tunne, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriötaipumus ovat oireita, joiden kanssa työskentelen.

Lasten osalta sensomotoriseen valmennukseen tullaan pääasiallisesti puolestaan silloin, kun lapsen karkea- tai hienomotoriikassa on problematiikka, oppimisessa on pulmaa esimerkiksi lukivaikeutta tai kirjoittaminen on sotkuista ja jollain tavalla hankalaa. Lapsi saattaa olla myös esimerkiksi motorisesti levoton tai hänen tunnesäätelyssään on haasteita, vaikka lapsen tunnetaitoja, kasvua ja kehitystä onkin pyritty tukemaan parhain mahdollisin keinoin.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutukseen löytyvät profiilin linkistä. Tai jos on jotain kysyttävää ni aina saa laittaa viestiä 😊

07/12/2025

Viimeiset kuukaudet on ollut aikamoisia: ihania juttuja, m***a myös sitä toistakin puolta.

“Kriiseistä” päällimmäisenä on ollut valmistuminen fyssariksi ja sen ympärillä kytenyt ammatillinen identiteettikriisi.

Oon tosi pitkään, lähes kymmenen vuotta, halunnut fysioterapeutiksi, ja nyt kun sain paprut, niin mikään ei tietyllä tavalla “muuttunut”. Heräsin ihan samanlaisena uuteen päivään.

Opin ihanalta kollegalta Susannalta , että tätä vaihetta voi kutsua liminaalitilaksi.

Ihanat kokeneet kollegat ja kävivät myös valamassa muhun ”rauhaa” kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Olen niin kärsimätön, ja haluaisin että kaikki tulisi tänne heti! Onneksi tän osalta ollaan jo menty eteenpäin.

M***a uutta ammatillista identiteettiä ja tulevaisuutta on täytynyt sulatella. Oli niin tärkeää tehdä syventävä harjoittelu psykiatrialla psykofyysisen fysioterapian parissa. Sekin vahvisti minulle suuntaa, mitä kohti kuljen pidemmällä aikavälillä.

M***a kaiken tämän keskellä superihanaa on ollut se, että oon saanut viettää mun valmistujaisia mun perheen, ystävien ja kollegoiden kanssa moneen kertaan.

Oon myös kuluneen syksyn aikana saanut verkostoitua uusien innostavien kollegoiden kanssa niin sensomotorisella kentällä kuin
kuntoutuksen kentällä.

Oon ehtinyt jatkaa toiminnallisen neurologian koulutuksia Eetun KNT-koulutuksissa sekä syventänyt primitiivirefleksiosaamista puolestaan maailmalla toimivien kollegoiden opissa. Ehtinyt myös kouluttaa ja tehdä töitäkin!

Uusimpana juttuna sensomotoriikan ympärillä lähden nyt tammikuussa opiskelemaan manuaalista terapiamuotoa, joka liittyy hermostoon ja primitiivirefleksien integroimiseen nimeltä NeuroLize. (Harkka-asiakkaaksi saa muuten ilmoittautua, teen hoitoja muutamille vähän huokeammin kuin mitä se tulee olemaan sitten myöhemmin.)

Kaiken tämän lisäksi mulla on ollut ihan superihania asiakaskohtaamisia Liikeentilassa: monisyisiäkin tilanteita, m***a paljon toivoa ja uskoa tulevaan.

Olo on kaikin puolin kuiteski rauhallinen. Täytyy vaan antaa aikaa ja luottaa siihen, että tää mun uusi ammatillinen puoleni kasvaa ja kehittyy juuri oikeaan suuntaan! ✨❤️

04/12/2025

Ammattilainen – syvennä hermosto-osaamistasi ja tue asiakkaitasi entistä paremmin.

Onko sinulla asiakkaita, joilla on monimutkaisia oireita, eikä perinteisistä menetelmistä tai hoitokeinoista tunnu olevan riittävästi apua?

Olette ehkä kokeilleet useita lähestymistapoja, m***a silti jokin hermoston toiminnassa tuntuu jumittavan, eikä edistystä tapahdu toivotulla tavalla.

Tuntuuko joskus, että vaihtoehdot alkavat olla vähissä ja mietit, pitäisikö ohjata asiakas eteenpäin?

Entä jos sen sijaan voisit itse arvioida hermoston toimintaa, tunnistaa mahdollisesti aktiiviset primitiivirefleksit ja ymmärtää tarkemmin, mikä asiakkaan säätelyssä ei toimi?

Näin voisitte keskittyä varsinaiseen juurisyyhyn sen sijaan, että etenette arvailun kautta.

Näitä asioita käsittelemme huhtikuussa alkavassa Refleksivalmentaja™-koulutuksessa.

Koulutus sisältää ennakkotehtävät sekä neljä lähikoulutuspäivää. Ilmoittautuminen on nyt avoinna, ja osa paikoista on jo varattu.

Työskentely tapahtuu pienryhmässä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyvät profiilin linkistä. ✨

01/12/2025

Tapahtuuko sulle koskaan niin, että jäät jumiin johonkin tunteeseen tai inhottavaan olotilaan, etkä pääse siitä yli?

Tai että ajaudut stressilooppiin, etkä pysty katkaisemaan kierrettä vaikka haluaisit? Tunne ottaa vallan ja kierrokset hirttävät kaasun kiinni.

Tällaisessa tilanteessa reagoit herkemmin ja saatat tehdä päätöksiä, joita kadut myöhemmin. Se ei johdu siitä, ettei sulla olisi itsehillintää tai itsekuria olla aina skarppina.
Se johtuu siitä, että sun aivot on siirtynyt selviytymistilaan — ja silloin korkeammat aivotoiminnot hiljenee.

Aivot alkaa toimia kapealla kaistalla, jolloin resursseja ei ole enää siihen, että punnitset vaihtoehtoja, teet järkipäätöksiä tai säätelet tunteita. Sen sijaan reagoit nopeasti ja saatat sanoa tai tehdä jotain, mitä et oikeasti haluaisi.

Mitä sä yleensä teet tässä tilanteessa?

Usein ihminen yrittää ratkaista tunnejumin tavoilla, jotka vain pahentavat sitä:

Keho jännittyy ja jää paikoilleen, kaikki liike häviää. Jäät kyyhöttämään sohvannurkkaan tai selaamaan somea liikkumattomana.

Tai uppoudut omiin ajatuksiisi ja yliajattelet tilannettasi — jälleen liikkumattomana. Lopulta yrität pakottaa itsesi “skarpiksi”, mikä on vain feikkiä todelliselle hermoston moodille.

Keho ja aivot ovat siis jumissa. Mitä vähemmän liikut, hengität tai ylität kehon keskilinjaa, sitä syvemmälle tunnejumi tai stressilooppi usein menee.

Mitä sitten oikeasti tarvitsisit?

Et lisää ylianalysointia tai itsekuria, vaan aivojen aktivointia ja sen avulla loopin katkaisua.

Ja se ei tapahdu ajattelemalla, vaan tekemällä.

Kun teet rauhallisia, ristikkäisiä liikkeitä – eli viet käsiä kehon keskilinjan yli, kuten videolla teen – aivot aktivoivat molempia puoliskoja yhtä aikaa.

Juuri se yhteys heikkenee tunnejumissa ja voi palautua. Silloin aivot pääsevät selviytymismoodista pois, ajattelu kirkastuu ja tunnejumit tai stressiloopit katkeavat.