12/01/2026
Yhtenä aamuna 8 vuotta sitten, heräsin aivan jäätävään hermokipuun koko kädessä. Käsi oli voimaton ja lapaluu törrötti ulospäin. Puoli vuotta meni ja toimintakyky käteen palasi ja kipukin hellitti.
Tämä muisto kirposi mieleeni kirkkaasti, sillä osallistuin viime viikonloppuna crossfitin peruskurssille. Tiesin, että kurssilla ollaan juuri niiden liikkeiden parissa, joiden siivittämänä loukkaannuin. Tein valakyykkyä, tempausta, rivejä ja työntöjä ensimmäistä kertaa “kunnolla” yli viiteen vuoteen, vaikka se vähän jännittikin.
Se mikä aidosti yllätti ja tuli puun takaa, oli se, että mun hartiat, olkapäät, selkä ja lantio tuntuivat tosi vapailta koko viikonlopun, liikkeestä toiseen.
Liikkeet olivat rentoja, eikä niitä tarvinnut tehdä “hammasta purren”.
Toisin kuin kahdeksan vuotta sitten, jolloin mun systeemi oli jäykkä kuin rautakanki. Näitä jumeja vastaan mä jääräpäisesti treenasin, koska en osannut muutakaan.
Muistan vikan treenin ennen loukkaantumista tosi hyvin. Olin tosi heikosti palautunut ja treenatessa kroppa tuntui poikkeuksellisen jäykältä. Koko treeni itse asiassa tuntui tosi huonolta.
Tämän jälkeen alkoi syväsukellus omaan keho–mieli-systeemiin monella saralla. Se, mitä en kuitenkaan viimeisten vuosien aikana ole mitenkään aktiivisesti tehnyt, on liikkuvuusharjoittelu, jonka tavoitteena on saada nivelet liikkumaan notkeammin.
Liike ja liikkuvuus ohjautuu paljolti sen pohjalta, miten meidän sensorinen järjestelmä (esim tasapainoaisti, silmät, asentotunto jne.) toimii.
Niiden parissa olenkin puuhaillut enemmän ja vähemmän viimeiset kaksi vuotta: refleksityöskentelyä, silmänliikkeitä, tasapainoelimen harjoittamista ja niin edelleen.
Toisaalta en ole yllättynyt, että kroppa toimi näin hyvin. Näin mä olen aihetta opiskellessa oppinut. 🤓
Silti se tuli jotenkin yllärinä, siis se oma kehollinen kokemus, että hittovie – mun keho toimii, liike on vapaata ja rentoa enkä ole jäykkänä kuin rautakanki.
Voin liikkua ilman, et se tuntuu epämukavalta kehossa jäykkyyksien vuoksi. Ja mikä tärkeintä, en loukkaa itseäni. 🙏