Mitkä ovat aukioloajat?

Maanantai 10:00 - 20:00 Tiistai 10:00 - 20:00 Keskiviikko 10:00 - 20:00 Torstai 10:00 - 20:00 Perjantai 10:00 - 20:00 Lauantai 10:00 - 20:00 Sunnuntai 10:00 - 20:00

Liikkeentila Rosa Ikäheimonen, Hakalantie 4, Kerava (2025)

09/11/2025

Tasan 20 vuotta sitten muutin avohuollon tukitoimena pois kotoa, ysiluokalla vain 15-vuotiaana.

Tukiasumiseni mahdollisti kolmannen sektorin toiminta sekä valtio. Kiitos SPR sekä meidän Suomi.

Mediassa ja keskustelussa nousee koko ajan enemmän ja enemmän esiin mt- ja päihdeongelmat sekä se, miten kaikki on niin hiton retuperällä.

Ja onkin, monella tasolla. Leikkaukset, jotka nyt kohdistuu isosti myös kolmanteen sektoriin on kestämätöntä.

Ilman turvista sekä niitä äärimmäisen ihania, ammattitaitoisia ja suurella sydämellä työtä tekeviä turvallisia aikuisia tuskin olisin tässä! Kiitos te ❤️ You know who you are!

Ilman sosiaalitoimen tukia, ei mulla olisi ollut mitään mahdollisuuksia maksaa vuokraa ysiluokkalaisena. Vuoden jälkeen sain sinnikkäällä asenteella töitä ja sittemmin saanut laittaa hyvän kiertämään verojen muodossa.

Kiitollinen olen myös tasavertaisesta mahdollisuudesta opiskella yliopistotutkintoon asti, se on kaikille mahdollista -lähtökohdista riippumatta. Vaikka tunsinkin ulkopuolisuutta akateemisessa maailmassa.

Vaikka en ole saanut valtiolta aina sellaista ”inhimillistä” tukea, turvaa ja kannattelua mitä ihmismieli on kipeästi tarvinnut, olen saanut kodin, ruokaa ja koulutuksen.

Mun elämä ei ole ollut missään nimessä helppoa. Jos oot työskennellyt tai elänyt päihde- ja mielenterveysongelmien keskellä, tiedät varmasti mistä puhun.

M***a olen selvinnyt kaikesta huolimatta, kliseisesti -vaikeuksien kautta voittoon. Olen todella onnellinen ja kiitollinen elämästä! ✨

Olen lapsesta asti ollut luonteeltani iloinen, myönteinen ja optimistinen. Olen aina nähnyt mahdollisuuksia sielläkin, missä niitä ei kenties edes ole. Olen aina ajatellut, et asia kuin asia, sehän ratkeaa!

Mut se, et leikataan kaikista näistä, jotka mutkin on ”pelastanut” tuntuu ihan kamalalta ja olo kaiken tän edessä on voimaton. 😰

06/11/2025

Julkaistiin kesäkuussa oppari primitiivirefleksityöskentelystä eli kansakielisemmin ”sensomotorisesta valmennuksesta” tarkoituksena ymmärtää paremmin, mistä tässä menetelmässä on kyse.

Johtopäätöksenä tulimme siihen lopputulokseen, että tutkimusnäyttö teoriasta on vielä löyhää, eikä näin ollen johtopäätöksiä tieteellisen tutkimusten perusteella voida aiheesta tehdä.

Puolestaan fysioterapeuttien kokemukset peilattuna teoriaan sekä olemassa oleviin tutkimuksiin joita on tehty, ovat kuitenkin linjassa toistensa kanssa.

Eli tutkimusta aiheesta on tehty, m***a vielä ei voida sanoa, että menetelmästä olisi tieteellistä näyttöä, sillä teoria ja käytännön tuoma hyvä kokemus ovat kuitenkin eri asia kuin näyttöön perustuva menetelmä.

Olen nähnyt ja itsekin saanut hyviä sensomotorisesta valmennuksesta. Tällä hetkellä vastaanotollani on käynyt lähes 150 asiakasta alkukartoituksessa ja saanut myös apua harjoittelusta.

Tunnistan ja ymmärrän ilmiöt ( eli oireet, joita refleksikohtaisesti kuvataan) teorian taustalla ja ennen kaikkea sen, miksi sensomotorinen harjoittelu on vaikuttavaa. Sensomotoriikan ymmärtämistä tukee mm. fysioterapian ja toiminnallisen neurologian opinnoista saatu tietotaito.

Olenkin pohtinut, mitä muita ”selitysmalleja” refleksikohtaisille haasteille voidaan antaa, kuten: erilaiset karkea- ja hienomotoriikan haasteet (kuten DCD), toiminnalliset häiriöt, toiminnalliset neurologiset häiriöt (FND) ja esimerkiksi Moro-refleksin kohdalla sentraalinen sensitisaatio.

Sensomotorisessa valmennuksessa tehdään sensomotorista harjoittelua kuten, keskilinjan ylityksiä, ristikkäisharjoittelua, silmänliikkeitä (Smooth Pursuit, VOR, VORc), katseen kohdistusta lähelle ja kauas, vestibulaarielimen (kaarikäytävät ja otoliitit) stimulaatiota, asentotunto ja liikeaistiharjoittelua.

Nämä kaikki harjoitukset vaikuttavat hermoston kautta mm. asennonhallintaan, koordinaatioon, motoriikkaan, huimaukseen, tasapainoon, lihastonukseen, vireystilaan kipuun jne.

Koska menetelmästä on paljon hyviä kokemuksia, niin olisi hienoa ja tärkeääkin saada aiheesta lisää tutkimustietoa, jotta harjoittelu voitaisiin saada esimerkiksi laajempaan käyttöön.

03/11/2025

Huonon tasapainon huomaa usein vasta siinä vaiheessa, kun se alkaa jo oikeasti tuntumaan arjessa.

Se voi olla iso puoliero askelkyykyssä, pelko portaita alas kävellessä tai epävarmuus pimeällä säällä, kun ei ihan luota omaan kehoon ja siihen, että pysyisi pystyssä.

M***a tasapaino on paljon muutakin kuin pystyssä pysymistä. Nimittäin reilu vuosi sitten mä eksyin puolivahingossa opiskelemaan toiminnallista neurologiaa ja olen oppinut paljon hermoston toiminnasta, kuten sensomotoriikasta ja erityisesti meidän tasapainojärjestelmän toiminnasta.

Tasapaino ei kerro vaan sitä pysyykö pystyssä vai kaatuuko. Sen sijaan tasapaino on laaja verkosto aivoissa, vaikuttaen moniin asioihin kuten: vireyden säätelyyn, tunteisiin, kognitioon, muistiin ja ajatteluun.

Ja silloin jos puhutaan tasapainojärjestelmän toimintahäiriöstä, haasteet voi ulottua näihin:

Sun stressihermoston aktiivisuus voi kasvaa, muistissa ja ajattelussa voi olla ongelmaa tai ahdistusoireet voivat lisääntyä.

Yksi aika yleinen oire on myös lihasjännitykset, jumit, kivut ja toispuoleiset rasitustilat.

Taustalla voi vaikuttaa jokin tapaturma tai sairaus, kuten tasapainohermon tulehdus, niskan retkahdusvamma tai aivotärähdys.

Myös muualla, kuin aivoissa tapahtuneet tapaturmat, kuten nilkan nyrjähdys tai murtunut jalka, voivat heikentää tasapainoa ja siten vaikuttaa koko verkostoon aivoissa.

Sen jälkeen (usein vuosien saatossa) tapaturma tai sairaus alkaa vaikuttamaan tasapainoon aiheuttaen erinäisiä ongelmia.

Kenties tasapaino-ongelma ei ole ensisijainen haaste jonka huomaat, vaan se tulee suurena yllätyksenä kun sitä testaillaan.

Onkin herännyt myös kysymys, voiko ihan tasapainojärjestelmän aktivaation puute johtaa samansuuntaisiin oireisiin? Eli ei altista itseään asioille, jotka pelottaa ja toisaalta staattinen elämäntyyli.

No niin tai näin, niin jos sä kärsit jostain tasapainoprobleemasta niin parhaassa tapauksessa sitä pystytään kyllä tehokkaasti kuntouttaa mm. toiminnallisen neurologian keinoin fysioterapiassa esimerkiksi sensomotorisen harjoittelun avulla.

Se voi sisältää erilaisia pään asentoja, liikeaistin harjoittamista, silmänliikkeitä tai vaikkapa pyörähdyksiä.

03/11/2025

Fyssariksi valmistumiseni kunniaksi, haluan tarjota niin uusille kuin vanhoillekin asiakkaille fysioterapian ensikäynnin huokeampaan hintaan. 🥰

Kaikki marraskuussa varatut 60 minuutin fysioterapian ensikäynnit saat hintaan 65 € (norm. 75 €).

💡(Olet myös oikeutettu Kela-korvaukseen, vaikka saapuisit fysioterapiaan ilman lääkärin lähetettä, tästä lisää postauksen lopussa.)

Varaa aika: https://timma.fi/yritys/liikkeentila

Minkälaisissa oireissa voisin sinua auttaa?

🍀Nivelrikkko: kivut ja muuhun elämään vaikuttavat rajoitteet nivelrikon kivun tai liikerajoitteen vuoksi

🍀Jänneperäiset kiputilat, esim. akillesjänteessä, polvessa, olkapäässä tai takareidessä

🍀Niskan retkahdusvammat ja aivotärähdykset, mikäli tästä on jäänyt jokin haitta kuten: huimaus, tasapaino-ongelmat tai niskan kivut ja jäykkyys. (Huom! Akuutit traumat tulee hoitaa asianmukaisesti lääkärin vastaanotolla.)

🍀Tasapaino-ongelmat, huimaus ja epävakauden tunne

🍀Muut pitkittyneet kiputilat esimerkiksi olkapäässä, lonkassa, alaselässä, polvessa tai nilkassa

Käytän työssäni perinteistä fysioterapeuttista oireenmukaista tutkimista sekä hermostopohjaisia menetelmiä, jotka pohjautuvat toiminnalliseen neurologiaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että otan huomioon myös hermoston toimintaa säätelevien järjestelmien kuten tasapainojärjestelmän toiminnan huomioon oireiden taustalla. Näin ollen perinteisen fysioterapeuttisen harjoittelun lisäksi saatat saada kotiharjoitteeksi esimerkiksi silmänliikeharjoittelua.

Nämä liikettä ohjaavat taustajärjestelmät saattavat olla tärkeässä roolissa silloin, kun kärsit esimerkiksi pitkittyneestä kivusta tai toistuvista rasitusperäisistä vammoista kivusta, ei siis ainoastaan silloin jos kärsit vaikkapa huimauksesta tai tasapaino-ongelmista.

💰Tiesitkö, että voit saada lisäksi 15 euroa Kela-korvausta fysioterapiasta, yhteensä 4 kertaa kalenterivuodessa. Kela-korvausta on mahdollista saada, mikäli kyseessä on tuki- ja liikuntaelin oireisiin annettua fysioterapiaa. Näin ollen tästä käynnistä jää sinulle itsemaksettavaksi 50 euroa.

Varaa aika täältä: https://timma.fi/yritys/liikkeentila

30/10/2025

Ahdistus, jännittäminen tai esimerkiksi traumakokemukset ovat kehollisia ilmiöitä, jossa oireita koetaan kehossa. Sydän sykkii, kurkussa on palan tunne, lihakset jännittyy, päätä särkee ja vatsa menee kuralle.

Kierrokset ovat korkealla tai voimakas lamaantuminen ottaa kropasta ylivallan.

Onkin äärimmäisen tärkeää, että nykyään asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä ja onneksi häpeän leimaa on tehokkaasti saatu kitkettyä pois, mitä tulee mielenterveyteen.

Silloin, kun mielen päällä olevia keloja pääsee purkamaan toiselle ihmisille huomaa, että sekin jo helpottaa.

Asiat jäsentyvät, saa mittasuhteita, näkökulmia ja ennen kaikkea toisen ihmisen tuen. Puhumattakaan tilanteesta, jossa kuntoutuspsykoterapia muodostaa kulmakiven toipumiselle.

M***a mikäli olet taipuvainen katastrofoimaan, jäät jumiin ajatuskeloihin tai triggeröidyt herkästi voi olla, että pelkkä puhuminen ei aina riitä. Eikä varsinkaan pään sisällä olevien ajatuskelojen jatkuva pyörittäminen.

Koska reaktiot tapahtuu sun kehossa on oleellista se, miten tunnistat reaktiot ja minkälaisia keinoja sulla on vaikuttaa olotilaan. Aivokunto vaikuttaa tähän, eli miten tieto kulkee ja prosessoituu sun aivoissa.

Josta päästäänkin kehoon ja sensomotoriikkaan, jossa senso tarkoittaa aisteja ja motoriikka liikettä. Harjoittelussa liike ja aistit esim. tasapaino-, liike-, tunto- ja näköaisti toimivat ns. ”siltoina” aktivoimaan aivoalueita ja -hermoja.

Esimerkiksi mielialalääkkeillä pyritään vaikuttamaan aivojen välittäjäaineisiin, jolloin mieliala voi kohentua. Yhtälailla liike voidaan ajatella tällaisena ”lääkkeenä” jonka vaikutusalue on aivot.

Harjoittelulla pyritään vähän niinkuin tehostamaan aivojen toimintaa, jotta tieto kulkee ja prosessoitu aivoissa tehokkaammin.
Tapoja tehdä harjoitteita on miljoonia, kyse ei ole vain meditoinnista tai mindfullnesista, joka saa monilla vain karvat pystyyn.

Koska kehosta saa apua omaan olotilaan ja pään sisäisten ajatuskelojen katkaisuun, ei sitä tulisi mun mielestä koskaan sivuuttaa.

Onko kehojutut sulle täysin nounou vai ootko saanut kehosta apuja?

30/10/2025

Ahdistus, jännittäminen tai esimerkiksi traumakokemukset ovat kehollisia ilmiöitä, jossa oireita koetaan kehossa. Sydän sykkii, kurkussa on palan tunne, lihakset jännittyy, päätä särkee ja vatsa menee kuralle.

Kierrokset ovat korkealla tai voimakas lamaantuminen ottaa kropasta ylivallan.

Onkin äärimmäisen tärkeää, että nykyään asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä ja onneksi häpeän leimaa on tehokkaasti saatu kitkettyä pois, mitä tulee mielenterveyteen.

Silloin, kun mielen päällä olevia keloja pääsee purkamaan toiselle ihmisille huomaa, että sekin jo helpottaa.

Asiat jäsentyvät, saa mittasuhteita, näkökulmia ja ennen kaikkea toisen ihmisen tuen. Puhumattakaan tilanteesta, jossa kuntoutuspsykoterapia muodostaa kulmakiven toipumiselle.

M***a mikäli olet taipuvainen katastrofoimaan, jäät jumiin ajatuskeloihin tai triggeröidyt herkästi voi olla, että pelkkä puhuminen ei aina riitä. Eikä varsinkaan pään sisällä olevien ajatuskelojen jatkuva pyörittäminen.

Koska reaktiot tapahtuu sun kehossa on oleellista se, miten tunnistat reaktiot ja minkälaisia keinoja sulla on vaikuttaa olotilaan. Aivokunto vaikuttaa tähän, eli miten tieto kulkee ja prosessoituu sun aivoissa.

Josta päästäänkin kehoon ja sensomotoriikkaan, jossa senso tarkoittaa aisteja ja motoriikka liikettä. Harjoittelussa liike ja aistit esim. tasapaino-, liike-, tunto- ja näköaisti toimivat ns. ”siltoina” aktivoimaan aivoalueita ja -hermoja.

Esimerkiksi mielialalääkkeillä pyritään vaikuttamaan aivojen välittäjäaineisiin, jolloin mieliala voi kohentua. Yhtälailla liike voidaan ajatella tällaisena ”lääkkeenä” jonka vaikutusalue on aivot.

Harjoittelulla pyritään vähän niinkuin tehostamaan aivojen toimintaa, jotta tieto kulkee ja prosessoitu aivoissa tehokkaammin.
Tapoja tehdä harjoitteita on miljoonia, kyse ei ole vain meditoinnista tai mindfullnesista, joka saa monilla vain karvat pystyyn.

Koska kehosta saa apua omaan olotilaan ja pään sisäisten ajatuskelojen katkaisuun, ei sitä tulisi mun mielestä koskaan sivuuttaa.

Onko kehojutut sulle täysin nounou vai ootko saanut kehosta apuja?

28/10/2025

Nuorempana mä kuvittelin, että kaikkeen on olemassa jokin ”tietty”, spesifi ratkaisu, että kun tehdään asiat x ja y, niin problem solved!

Mennään kouluun, tehdään kurssit ja ammatti on takataskussa. Kun polvi on kipeä, mennään fyssarille ja polvikipu saadaan pois. Stressaa ja ahdistaa, mennään terapiaan, ei enää stressaa eikä ahdista.

Kuinka vähän tiesinkään. Korson kirjastossakaan ei ollut lainattavissa kirjaa, josta olis voinut zekata miten kaikki elämän kriisit, kivut ja vaikeudet ratkaistaan. Tai sit mä olen vaan ollut nuorena jotenkin tosi poikkeuksellinen ”black and white” ja muut mun ympärillä on ollut puolestaan joustavia ajattelijoita.

Tällainen ratkaisukeskeinen tapa aiheutti osittain sen, että annoin vastuun ikään kuin ulkopuoliselle ihmiselle vaikkapa omaan kehoon liittyvästä problematiikasta.

Ajatus oli vääristynyt, luulin että joku toinen (ammattilainen) osaisi sanoa 100 % toimivat ohjeet juuri minulle, joita sitten vain tunnollisesti suoritan.

Saatoin myös ajatella, että mikäli ohjeet ei tuottanut haluttua lopputulosta ni piti vaan vähän vielä enemmän yrittää.

Välihuomautuksena haluan sanoa, että mulla on varmaan joku ikään liittyvä kriisi, kun huomaan kirjoittavani tänne someen näitä tarinoita siitä kuin “minä olin nuori…” M***a..

Mulle vuodet on tarkoittanut ennenkaikkea prosessiajattelijaksi kypsymistä sekä elämän tosiasioiden hyväksymistä: usein tarvitaan nimittäin aikaa ja tilaa:

hellittää, ajatella, pohtia, tutkia, pysähtyä, hyväksyä, päästää irti ja myös antaa asioiden mennä omalla painollaan.

Olen ollut kaikenmoisissa prosesseissa viimeiset 10 vuotta. Viimeisin ihan mukava prosessi on ollut fysioterapeutiksi valmistuminen.

En olisi koskaan uskonut, että uuden ammatin opiskelu voi olla näin iso myllerrys sielun sopukoissa.

Nyt fysioterapeuttina huomaan, että olen ammatissa prosessiajattelija. Luojan kiitos!

Hain koulutukseen nimittäin ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten, m***a jätin pääsykokeet välistä esikoisen syntymän vuoksi.

Kuinka erilainen olisi voinut olla tapani tehdä työtä tuolloin tai kohdata ihmisiä pulmineen.

Olisin varmaan sanonut asiakkaille, että teet näin ja problem solved! 😬

26/10/2025

Kun mä sain pian kaksi vuotta sitten ohjaajalta siunauksen tehdä opparin primitiivirefleksityöskentelystä, ni voin kertoa, että en ymmärtänyt hölkäsenpölkäystä siitä, mistä tässä kokonaisuudessa oikein ole teoreettisella tasolla kyse.

Onneksi sain Johannan mun kaveriks tekemään työtä, ja siitä se työ lähti suttaantumaan.

Aiheenahan tää on tosi laaja ja tulokulman rajaaminen vaikutti myös paljon siihen, minkälainen teoriapohja työhön lopulta kirjoitettiin.

Olis niiiin kivaa tehdä jatkotutkimusta aiheen parissa… mut ehkä sit joskus jatko-opintojen parissa.

Saankin viikoittain vastata uteliaisiin kysymyksiin siitä, mihin refleksityöskentelyn vaikutus perustuu.

En tiedä elänkö vaan omassa kuplassa, m***a muiden menetelmien teoriaa en juurikaan saa selittää niin paljon kuin tätä. Ketään ei tunnu kiinnostavan niin paljon esimerkiksi se, miksi liikunta auttaa polven nivelrikkokipuun.

Teoriat ymmärtääkin syvällisimmin ammattilainen, joka työskentelyä on opiskellut ja sitä asiakkaiden kanssa tekee.

En mä itsekkään syvällisesti tajua esimerkiksi mitä tarkoittaa paisunta-astian esipaineen säätäminen, mut luotan siihen et putkimies kyllä tietää mistä on kyse.

Itseasiassa karkeampi selitys riittää, kuten se, että asia liittyy lämmitysjärjestelmään ja kyllä mä sitä lämpöä talooni haluan.

M***a se miten sitten saa vedettyä mutkia suoriksi ja selitettyä selkokielellä sen, mistä erilaisissa menetelmissä on kyse on taitolaji sekin. Sitä tässä itse koitankin kovasti harjoitella.

Kriittisesti tarkastalteltuna, en tässä karusellipostauksessa yltänyt varmasti maailman selkokielisempään versioon aiheesta.

Toivottavasti onnistuin välittämään kuitenkin jonkunlaisen käsityksen siitä, mistä tässä refleksityöskentelyn teoriassa on kyse.

Sekä sen mistä lisätietoa aiheesta voi kenties etsiä ja saada, mikäli aihe kiinnostaa teoreettisella tasolla enemmän.

Itse ajattelen, että teoriaakin tärkeämpää on kokeminen. Ja parhaimman käsityksen aiheesta kuin aiheesta saa tekemällä ja kokemalla itse.

Vaikka paisunta-astian esipainetta en aio itse jatkossakaan säätää.

23/10/2025

Onko sulla diagnosoitu ADHD tai olet ainakin huomannut piirteitä siihen suuntaan.

Tiesitkö, että on mahdollista, että sulla on päällä ATNR- ja/tai STNR-primitiivirefleksit, jotka saattavat vaikuttaa siten, että oireet lisääntyvät.

Jos ATNR on päällä, voi se vaikeuttaa tiedonkäsittelyä aivopuoliskojen välillä, liittyen kehon molempien puolien samanaikaisen käytön pulmiin. STNR voi puolestaan tehdä istumisen levottomaksi, vaikeuttaa katseen kohdistamista ja ryhdin hallintaa. Asento voi olla lysähtänyt ja olo ponneton. Tämä heikentää mm. oppimisen ja tarkkaavaisuuden säätelyä sekä laskee vireystilaa.

Sensomotorisessa valmennuksessa tehdään erilaisia jumppaliikkeitä, jotka riittävän usein ja riittävän pitkään toistettuna muovaavat aivojen verkkoyhteyksiä.

On siis mahdollista, että refleksityöskentely auttaa ADHD:ssa oireisiin nimenomaan vaikuttamalla toiminnallisiin poikkeavuuksiin aivojen toiminnassa.

Kun yhteydet vahvistuvat, aivoalueiden välinen tiedonkulku, käsittely ja prosessointi helpottuu, jolla voi olla myönteisiä vaikutuksia arjen sujuvuuteen.

Tässä muutama tutkimus ADHD:n ja primitiivirefleksien välisistä yhteyksistä. Käy tutustumassa:

Bob P, Konicarova J, Raboch J. Disinhibition of Primitive Reflexes in Attention Deficit and Hyperactivity Disorder: Insight Into Specific Mechanisms in Girls and Boys. Front Psychiatry. 2021 Nov 8;12:430685.

McWhirter K, Steel A, Adams J. The association between learning disorders, motor function, and primitive reflexes in pre-school children: A systematic review. J Child Health Care. 2024 Jun;28(2):402-428.

Wang M, Yu J, Kim HD, Cruz AB. Attention deficit hyperactivity disorder is associated with (a)symmetric tonic neck primitive reflexes: a systematic review and meta-analysis. Front Psychiatry. 2023 Jul 7;14:1175974.

21/10/2025

Inhottava jatkuva jumitus niskassa tuntuu koko ajan. Vanne alkaa puristamaan päätä ja ei muutaku särkylääkkeet naamaan ja menoks.

Ja kyllä. Tiedät, että stressata ei sais, istua ei sais, hengitellä pitäis, jumpasta puhumattakaan. Oot myös kokeillut kaikkea tätä, huonolla menestyksellä.

Mut arvaa mitä, non-stop niskajumi ei aina johdu siitä, et jumppaat liian vähän, teet töitä liikaa tai stressaat.

Nimittäin, erityisesti niska ja kallonpohja voi jumittaa siksi, että aivot yrittää selvitä tasapainojärjestelmän epäbalanssista. Kyseessä voi olla siis hermoston kompensaatio.

Tasapainojärjestelmä muodostuu silmistä, sisäkorvan tasapainoelimistä ja erityisesti yläniskan lihaksista, ja näiden kolmen tulis pelata mutkatta yhteen.

Eli niskan lihakset saattavat alkaa kompensoimaan tasapainojärjestelmän jonkun muun osan, kuten esimerkiksi sisäkorvan tasapainoelimen tai silmien heikkoa toimintaa.
Ja kun kolmikon yks lenkki on heikko, kahden muun täytyy olla vähän vahvempia.

No mitä tää tarkoittaa käytännössä? Sitä, että jos sisäkorvan tasapainoelin ei anna aivoille tarkkaa tietoa sun pään asennosta, lihakset niskassa alkaa kiristymään. Näin aivot saa toista järjestelmän reittiä pitkin tiedon siitä, missä asennossa sun pää on. Tämä on siis se kompensaatio.

Tasapainojärjestelmän epäbalanssia voi aiheuttaa myös aktiiviset primitiivirefleksit, jotka ovat automaattisia lihasjännityksen muutoksia niskassa, johon et voi itse tietoisesti vaikuttaa.

Esimerkiksi niskan alueella tällainen päällä olevan primitiivirefleksi voi ylläpitää niskalihasten jännitystä.

Tutkimalla selviää, mistä kohtaa falskaa ja parhaassa tapauksessa saatat päästä niskajumista eroon.

19/10/2025

”Et tuu ikinä pääsemään yliopistoon!” Se oli vuos 2004 kun mun opo sanoi noi sanat mulle.

Siihen saakka ja vähän jälkeenkin, kaikki tällaiset ”ei susta ole siihen” oli itsepäiselle teini-Rosalle oikeastaan vain bensaa liekkeihin.

Jos joku edes vihjas, et susta ei ole siihen tai tähän, niin mulla oli kova tarve näyttää, että kyllä muuten on!

Äärimmäisyyksiin menevää sinnikkyyttä ja määrätietoista tekemistä. Näin vain maalin, ja sinne mentiin, vaikka läpi harmaan kiven.

Tää piirre mun elämässä on ollut tosi monessa kohdassa ratkaisevaa, vaikka olenkin aikanaan ajanut itseni myös samaisella ominaisuudella uuvuksiin.

Mut niin mä vaan pääsin yliopistoon ja vieläpä amispohjalla. Opiskelin ensin lääketeknikoks ja sit otin iltalukiossa kemian ja fysiikan haltuun, samalla ku päivät olin töissä apteekilla.

Pääsykokeella sisään yliopistoon opiskelemaan farmaseutiks ja vuotta myöhemmin luokanopettajaks. Valitsin kuitenkin ensimmäisen.

Onneksi nykyisin en tee asioita todellakaan näyttääkseni muille yhtään mitään. Oon oppinut tuntemaan itseni ja menemään kohti omia kiinnostuksen kohteita ja oikeesti tärkeitä juttuja itselle.

Ei tartte painaa hampaat irvessä, kun tekee asioita, jotka kiinnostaa ja innostaa aidosti.

Enkä todellakaan oo enää niin ”kova” ja mustavalkoinen kuin parikytvuotta sitten, thank god.

Tilalle on tullut paljon joustavuutta uteliaan, lempeän ja innostuneen tekemisen rinnalle.

Mun työnohjaaja kysyi taannoin multa, mikä on sellainen ominaisuus tai piirre, jonka avulla mä oon selvinnyt? Vastaus oli kristallinkirkas: “mä uskon siihen, et kaikki on mahdollista.”

Ja mä keksin muuten ratkaisun, melkeinpä keinolla millä hyvänsä. En tyydy todellakaan ensimmäiseen ehdotukseen.

En myöskään lannistu helposti. Olen realisti ja tiedän, että sormia napsauttamalla tilanteet ei ratkea, matka on yleensä vaikeakin, ja yleensä vaatii monen kiven kääntämistä sekä aikaa, kuukausista vuosiin. M***a prosessia olen näin läpi käynyt.

M***a haluaisinko sanoa opolle, et pääsinpäs? Niin vastaus on, että ei ole mitään tarvetta. Siihen maailman aikaan lyötiin lyötyä, ettei vaan luultu itsestä liikoja.

16/10/2025

Se mitä ajattelet ja tunnet, näkyy myös kehossa. Siinä missä kumara asento voi kieliä melankoliaa tai katseen alas painaminen häpeää, tuntuu rintakehällä painetta surematta jääneistä suruista.

Asentojen ja eleiden lisäksi lihakset voivat olla todella voimakkaasti jännittyneenä. Oot ikään kuin vuorautunut ”lihaspanssariin” jonka läpi ei muuten mene mikään.

Hengitys pidättyy, rintakehä jähmettyy, pohkeet, lonkat, selkä ja hartiat ovat niskaan asti jäkissä.

Lihasjännitystä voi lisätä tai pahentaa myös aktiiviset refleksit.

Lihasjännitystä voi ylläpitää edesmenneen psykiatri Harald Blombergin mukaan reflekseistä erityisesti: plantar, Babinski, selkärangan Perez refleksi sekä TLR taaksepäin. Samansuuntaisia havaintoja olen itsekin tehnyt.

Refleksit nimittäin toimivat niin, että ne lisäävät kullekin refleksille ominaisen ”kaavan” mukaan lihasjännitystä kyseiselle refleksille tyypilliselle alueelle kehossa.

Aktiiviset refleksit voivat myös häiritä hermoston tärkeimmän systeemin, eli tasapainojärjestelmän toimintaa.

Tällöin lihakset jännittyvät siksi, että ne kompensoivat tasapainojärjestelmän jonkun osa-alueen epäbalanssia jännittämällä lihaksia, pyrkimyksenä viestiä aivoille tarkemmin kehosi asennosta.

Toisaalta tasapainojärjestelmän epäbalanssiin ei aina liity refleksien vaikutus.

Jos lihaspanssari on sulle tuttu tuntemus, eikä se ole hellittänyt yrityksistä huolimatta: kannattaa selvittää miten tasapainojärjestelmä pelittää ja toisaalta varmistua siitä, ettei refleksit aiheuta entisestään kokovartalo lihasjäkityksiä kehoon.

Liikkeentila Rosa Ikäheimonen

09/11/2025

06/11/2025

03/11/2025

03/11/2025

30/10/2025

30/10/2025

28/10/2025

26/10/2025

23/10/2025

21/10/2025

19/10/2025

16/10/2025

Osoite

Aukioloajat

Puhelin

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Oikopolut

Jaa

Kategoria

Kuka minä olen?

Maanantai	10:00 - 20:00
Tiistai	10:00 - 20:00
Keskiviikko	10:00 - 20:00
Torstai	10:00 - 20:00
Perjantai	10:00 - 20:00
Lauantai	10:00 - 20:00
Sunnuntai	10:00 - 20:00