Mitkä ovat aukioloajat?

Maanantai 10:00 - 20:00 Tiistai 10:00 - 20:00 Keskiviikko 10:00 - 20:00 Torstai 10:00 - 20:00 Perjantai 10:00 - 20:00 Lauantai 10:00 - 20:00 Sunnuntai 10:00 - 20:00

Liikkeentila Rosa Ikäheimonen, Hakalantie 4, Kerava (2025)

07/12/2025

Viimeiset kuukaudet on ollut aikamoisia: ihania juttuja, m***a myös sitä toistakin puolta.

“Kriiseistä” päällimmäisenä on ollut valmistuminen fyssariksi ja sen ympärillä kytenyt ammatillinen identiteettikriisi.

Oon tosi pitkään, lähes kymmenen vuotta, halunnut fysioterapeutiksi, ja nyt kun sain paprut, niin mikään ei tietyllä tavalla “muuttunut”. Heräsin ihan samanlaisena uuteen päivään.

Opin ihanalta kollegalta Susannalta , että tätä vaihetta voi kutsua liminaalitilaksi.

Ihanat kokeneet kollegat ja kävivät myös valamassa muhun ”rauhaa” kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Olen niin kärsimätön, ja haluaisin että kaikki tulisi tänne heti! Onneksi tän osalta ollaan jo menty eteenpäin.

M***a uutta ammatillista identiteettiä ja tulevaisuutta on täytynyt sulatella. Oli niin tärkeää tehdä syventävä harjoittelu psykiatrialla psykofyysisen fysioterapian parissa. Sekin vahvisti minulle suuntaa, mitä kohti kuljen pidemmällä aikavälillä.

M***a kaiken tämän keskellä superihanaa on ollut se, että oon saanut viettää mun valmistujaisia mun perheen, ystävien ja kollegoiden kanssa moneen kertaan.

Oon myös kuluneen syksyn aikana saanut verkostoitua uusien innostavien kollegoiden kanssa niin sensomotorisella kentällä kuin
kuntoutuksen kentällä.

Oon ehtinyt jatkaa toiminnallisen neurologian koulutuksia Eetun KNT-koulutuksissa sekä syventänyt primitiivirefleksiosaamista puolestaan maailmalla toimivien kollegoiden opissa. Ehtinyt myös kouluttaa ja tehdä töitäkin!

Uusimpana juttuna sensomotoriikan ympärillä lähden nyt tammikuussa opiskelemaan manuaalista terapiamuotoa, joka liittyy hermostoon ja primitiivirefleksien integroimiseen nimeltä NeuroLize. (Harkka-asiakkaaksi saa muuten ilmoittautua, teen hoitoja muutamille vähän huokeammin kuin mitä se tulee olemaan sitten myöhemmin.)

Kaiken tämän lisäksi mulla on ollut ihan superihania asiakaskohtaamisia Liikeentilassa: monisyisiäkin tilanteita, m***a paljon toivoa ja uskoa tulevaan.

Olo on kaikin puolin kuiteski rauhallinen. Täytyy vaan antaa aikaa ja luottaa siihen, että tää mun uusi ammatillinen puoleni kasvaa ja kehittyy juuri oikeaan suuntaan! ✨❤️

04/12/2025

Ammattilainen – syvennä hermosto-osaamistasi ja tue asiakkaitasi entistä paremmin.

Onko sinulla asiakkaita, joilla on monimutkaisia oireita, eikä perinteisistä menetelmistä tai hoitokeinoista tunnu olevan riittävästi apua?

Olette ehkä kokeilleet useita lähestymistapoja, m***a silti jokin hermoston toiminnassa tuntuu jumittavan, eikä edistystä tapahdu toivotulla tavalla.

Tuntuuko joskus, että vaihtoehdot alkavat olla vähissä ja mietit, pitäisikö ohjata asiakas eteenpäin?

Entä jos sen sijaan voisit itse arvioida hermoston toimintaa, tunnistaa mahdollisesti aktiiviset primitiivirefleksit ja ymmärtää tarkemmin, mikä asiakkaan säätelyssä ei toimi?

Näin voisitte keskittyä varsinaiseen juurisyyhyn sen sijaan, että etenette arvailun kautta.

Näitä asioita käsittelemme huhtikuussa alkavassa Refleksivalmentaja™-koulutuksessa.

Koulutus sisältää ennakkotehtävät sekä neljä lähikoulutuspäivää. Ilmoittautuminen on nyt avoinna, ja osa paikoista on jo varattu.

Työskentely tapahtuu pienryhmässä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen löytyvät profiilin linkistä. ✨

01/12/2025

Tapahtuuko sulle koskaan niin, että jäät jumiin johonkin tunteeseen tai inhottavaan olotilaan, etkä pääse siitä yli?

Tai että ajaudut stressilooppiin, etkä pysty katkaisemaan kierrettä vaikka haluaisit? Tunne ottaa vallan ja kierrokset hirttävät kaasun kiinni.

Tällaisessa tilanteessa reagoit herkemmin ja saatat tehdä päätöksiä, joita kadut myöhemmin. Se ei johdu siitä, ettei sulla olisi itsehillintää tai itsekuria olla aina skarppina.
Se johtuu siitä, että sun aivot on siirtynyt selviytymistilaan — ja silloin korkeammat aivotoiminnot hiljenee.

Aivot alkaa toimia kapealla kaistalla, jolloin resursseja ei ole enää siihen, että punnitset vaihtoehtoja, teet järkipäätöksiä tai säätelet tunteita. Sen sijaan reagoit nopeasti ja saatat sanoa tai tehdä jotain, mitä et oikeasti haluaisi.

Mitä sä yleensä teet tässä tilanteessa?

Usein ihminen yrittää ratkaista tunnejumin tavoilla, jotka vain pahentavat sitä:

Keho jännittyy ja jää paikoilleen, kaikki liike häviää. Jäät kyyhöttämään sohvannurkkaan tai selaamaan somea liikkumattomana.

Tai uppoudut omiin ajatuksiisi ja yliajattelet tilannettasi — jälleen liikkumattomana. Lopulta yrität pakottaa itsesi “skarpiksi”, mikä on vain feikkiä todelliselle hermoston moodille.

Keho ja aivot ovat siis jumissa. Mitä vähemmän liikut, hengität tai ylität kehon keskilinjaa, sitä syvemmälle tunnejumi tai stressilooppi usein menee.

Mitä sitten oikeasti tarvitsisit?

Et lisää ylianalysointia tai itsekuria, vaan aivojen aktivointia ja sen avulla loopin katkaisua.

Ja se ei tapahdu ajattelemalla, vaan tekemällä.

Kun teet rauhallisia, ristikkäisiä liikkeitä – eli viet käsiä kehon keskilinjan yli, kuten videolla teen – aivot aktivoivat molempia puoliskoja yhtä aikaa.

Juuri se yhteys heikkenee tunnejumissa ja voi palautua. Silloin aivot pääsevät selviytymismoodista pois, ajattelu kirkastuu ja tunnejumit tai stressiloopit katkeavat.

27/11/2025

Kesäkuun lopussa asiakas tuli sensomotoriseen valmennukseen, koska oli pitkään kärsinyt alivireydestä.

Lisäksi hänellä oli erinäisiä niskahartiaseudun sekä purentalihasten ongelmia.

Hän oli tehnyt kirjaimellisesti kaiken (lääkäri, psykologi, palautuminen, lepo, säännöllinen liikunta, terveelliset elämäntavat jne.)

Purentahaasteisiin ja niskaongelmiin hän oli myös saanut apua alan ammattilaisilta ihan ok tuloksilla. M***a oireet palasivat kuitenkin aina takaisin.

Asiakas oli alkukartoituksen tullessaan skeptinen, m***a hän ajatteli, että ei voi ainakaan menettää mitään.

Suurimmat ”löydökset” hermostossa liittyivät lopulta tasapainojärjestelmän toimintaan.

Myös muutamat aktiiviset refleksit aiheuttivat voimakkaita lihasjännitteitä niskan alueelle.

Kannustin asiakasta antamaan mahdollisuuden hermostolähtöiseen työskentelyyn ja sitoutumaan prosessiin. Asiakkaalle tämä ei ollut lähtökohtaisesti jaaste, ja hän laittoikin pian viestiä, että ”kotiharjoitteet on ollut helppoja, eikä vie paljoo aikaa”.

Nyt eletään marraskuun loppua ja asiakas on saanut (hänelle yllätyksenä) tuloksia niin vireystilaan kuin purentalihasten ja niskahartiaseudun ongelmiin. Hän laittoi eilen mulle tällaista viestiä:

”Vireystila on kohentunut huomattavasti! Oon saanut tässä parin kuukauden aikana enemmän asioita aikaan, kuin viimeisen 4 vuoden aikana, sellaisia mitä oon miettinyt, että pitäisi tehdä ja en ole saanut tehtyä. Enkä oo jatkuvasti väsynyt enää ja töissä on parempi keskittyminen. Purentalihaksetkaan ei oo melkein enää ollenkaan jumissa, mut korvakipua on kyl edelleen vähän.”

Hän katsoi tämänkin kortin, vaikka oli skeptinen. Ja luotti prosessiin, vaikka harjoitukset tuntuivat paikoin vaikeilta ”ymmärtää”.

Mikä tärkeintä, hän antoi aikaa, sillä vaikutukset tulivat ”hiljaa hiipien” eikä sormia napsauttaen.

Nyt hän nauttii energiasta, joka on ollut vuosia hautautuneena alivireyden alle. Lisäksi purentalihasten haasteet ja niskahartiaseudun vaivat ovat siinä sivussa hellittäneet.

Uskon, et asiakas on tyytyväinen, että uteliaisuus ja avoin mieli lopulta voitti, sillä hän ei itseasiassa ollutkaan kokeillut ihan kaikkea.

24/11/2025

”Taas sä vedit herneet nenään, älä oo aina niin herkkä!”

Mun elämän about 30 ekaa vuotta mä suoranaisesti kärsin herkkyydestäni.
Kärsin siitä, koska en ”voinut sille mitään”. Ajattelin, että sen on pakko olla virhe — tai vähintäänkin vika, joka täytyy piilottaa muilta.

M***a vasta kun mä aloin oikeasti tutustua itseeni, mä uskalsin tutustua tähän puoleen itsessä.

Joo. Totta on.
Olen kaikin puolin todella herkkä ihminen.

Mun hermosto on korkean ekstero- ja interoseption omaava. Se tarkoittaa sitä, että mun keho ja mieli aistii kaiken — niin sisäiset (interoseptio) kuin ulkoisetkin (eksteroseptio) tuntemukset — aika voimakkaasti.

Olen herkkä aistimaan kaikkea ympärilläni — valoja, ääniä, ihmisiä, eleitä ja tunnelmia. Aistin samalla myös oman kehoni sisäiset tuntemukset herkästi: sydämen sykkeen, nälän ja janon.

Tuntemukset ja olotilat nousevat pintaan nopeasti ja voimalla. Tunteetkin ovat hersyviä, ajatukset laukkaa ja ideoita syntyy loputtomasti.

Kun on aihetta iloon, mä iloitsen kunnolla
Ja kun olen innoissani, palon näkee jo kaukaa silmistä.

Nykyään mä en enää kärsi herkkyydestäni. Päinvastoin. En ole myöskään kipukroonikko tai järin ahdistunut, vaikka hermoston puolesta aineksia olisi tähän.

M***a totta kai tämä on vaatinut prosessointia: säätämistä, oppimista, harjoittamista ja kokemista.

Että on oppinut elämään tän hermoston ja näiden aivojen kanssa niin, että homma pysyy balanssissa.

Kulmia on hiottu ja kuoppia tasoitettu mm. psykofyysisillä harjoitteilla ja sensomotorisella harjoittelulla ja ennen kaikkea reflektion kautta.

Ja tiedätkö mitä?

Tänä päivänä mä olen oikeasti ylpeä siitä, että olen herkkä.

Uskon, että se on mun vahvuus, olla sensitiivisesti kiinni tässä maailmassa ja elämässä.

Herkkyys voi silti olla joskus myös ”kirous”, etenkin silloin, kun ympärillä ei ole sellaista seuraa, jossa voisi olla rennosti oma itsensä.

20/11/2025

Mikään silmänliikeharjoitus, sensomotorinen harjoite tai mikään muukaan kikkailu, jolla halutaan vaikuttaa aivojen muovautuvuuteen, ei oikeasti “toimi”, jos hermoston peruspilarit eivät ole kunnossa. Aivot eivät silloin pysty ottamaan harjoitusta vastaan, vaikka mitä hauskaa tekisi.

Jos autonominen hermosto käy kierroksilla 16 tuntia päivässä, siitä maksavat sekä aivot että koko hermosto. Palautuminen ei pääse käynnistymään – ei päivällä eikä yöllä. Unen eri syklit häiriintyvät, eikä aivojen tarvitsema ”huuhtelu” eli kuona-aineiden poistuminen pääse kunnolla tapahtumaan.

Lisäksi, jos arjesta puuttuu perusaktiivisuus – kuten kevyt kävely, portaiden nouseminen tai pieniä sykettä nostavia hetkiä pitkin päivää – aivojen eri alueet eivät saa kunnollista verenkiertoa ja happea. Silloin niiden on vaikea toimia parhaalla mahdollisella tavalla, puhumattakaan kehittymisestä.

Heräsin itse näiden peruspilareiden puutteeseen noin 10 vuotta sitten, joten puhun ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Ja vasta kun sain perustukset kuntoon – noin viiden vuoden aikajänteellä – aivoni alkoivat todella olla vastaanottavaisia muutoksille. Muutoksilla tarkoitan omalla kohdallani esimerkiksi pitkittyneen, noin seitsemän vuotta kestäneen, kivun selättämistä ja autonomisen hermoston toiminnan palautumista.

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, perusasiat täytyy laittaa kuntoon ennen kuin on järkeä lähteä hulluna kikkailemaan.

17/11/2025

Oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus, tekee koulunkäynnistä ja oikeastaan kaikesta sellaisesta missä pitää lukea ohjeita tai pelata numeroiden kanssa tosi raskasta ja kuluttavaa.

Usein ongelma ei ole vaan se, että se lukeminen takkuaa, vaan kyseessä on laajemmin koko kielellisen prosessoinnin hankaluus.

Esimerkkinä tästä vois olla se, et tehtävänannot voi olla vaikea ymmärtää (lukemalla), mut jos joku vaikka kertoo sanallisesti saman asian, tajuat heti mitä pitää tehdä. Koska ethän sä tyhmä ole, vaikka joku saattaa niin erehtyä luulemaan.

Lukemisen kannalta tärkeää onkin silmien liikkeet, niiden tulisi onnistua ennen kaikkea sujuvasti.

Nimenomaan nopeat silmänliikkeet on oleellisia, koska lukeminen on sarja silmien nopeita liikkeitä, sillä silmät hyppii lukiessa sanasta sanaan.

Nopeat silmän liikkeet on myös kytköksissä meidän otsalohkojen toimintaan. Otsalohkoja tarvitaan taas esimerkiks tarkkaavuuteen, työmuistiin ja ongelmanratkaisuun.

Eli kun sä treenaat sun nopeita silmänliikkeitä, sä treenaat myös sun otsalohkoja.

Toisin sanoen, lukivaikeuden taustalla voi vaikuttaa vaikeudet silmän liikkeissä ja näitä voi tutkia. Ja mikä tärkeintä, näitä voi myös treenata, jolloin se takkuilu ja vähenee ja oppiminen helpottuu, eikä hermosto ylikuumene niin herkästi.

Olen myös käytännön työssä nähnyt, miten ”pelkkä” primitiivirefleksityöskentely parantaa silmänliikkeiden toimintaa, ilman suoraa silmänliikeharjoittelua.

M***a onhan silmät mukana näissäkin, sillä varhaiset kehitysvaiheet eivät treenaa vaan motoriikkaa kehossa vaan myös silmien toimintaa.

Niinpä aivoja kannattaa jumpata, jotta ne voi toimia smoothimmin. Ja mun viesti onkin, et lukivaikeus ei helpotu vain lukemalla, mitä valitettavasti tarjotaan ratkaisuksi lukivaikeudesta kärsiville lapsille.

Varmaan sanomattakin selvää, että en teilaa lukemista ja pidän sitä erittäin! tärkeänä. Mut jos valmiudet ylipäätään lukea aivotasolla sakkaa, niin silloin on hypätty liian m***a steppiä yli tilanteen helpottamiseksi.

11/11/2025

Jos hengittely ja meditointi ja rentoutumisharjoitukset tuntuvat ahdistavalta tai ihan huuhaalta, et ole yksin. Nimittäin tällaiset keholliset harjoitukset voivat aiheuttaaepämukavia olotiloja – esimerkiksi ahdistusta, levottomuutta tai lihasjännityksiä.

Voi myös olla niinkin päin, että et kertakaikkisesti ymmärrä, mikä tällaisten harjoitusten ydin on, ja ne näyttäytyvät sinulle ihan turhana huuhaana.

Postauksen tarkoitus ei ole dissata meditaatiota vaan tuoda yleisellä tasolla ajatuksia aiheesta. Nimittäin kaikenlaisia meditaatioita, mindfulnessia ja hermostotreenejä ”myydään” meille mm. tuomaan rentoutta, vähentämään stressiä ja lievittämään ahdistusta.

Kuulostaa hienolta, m***a saattaa mennä yli. Etenkin jos on jo valmiiksi ahdistunut tai sisäisesti koet rauhattomuutta – silloin on ”normaalia”, että olemassa olevat hankaluudet nousevat pintaan, kun pysähdyt. Silloin ollaan tietyllä tavalla siellä asian ytimessä. Koska keho toimii vähän niin kuin väylänä kokea ja kohdata ne.

Ja mitä monisyisempi tilanteesi on, sitä mahdottomilta keholliset harjoitukset saattavat tuntua. Tätä varten on koulutettuja ammattilaisia – esimerkiksi fysioterapeutteja – jotka ovat tähän aihealueeseen perehtyneet ja voi sua auttaa. Itse aikanaan koin kenties elämäni ensimmäistä kertaa rentouden kehossa osteopaattisessa hoidossa.

Yhdessä toisen kanssa voit rohkeammin kokeilla erilaisia harjoituksia ja ehkä myös löytää kehosta kaverin, joilla voit pitkässä juoksussa oppia itse vaikuttaa omaan olotilaasi -myönteisesti! Been there done that!

Ymmärrän sen, että kaikilla ei tällaiseen oo mahdollisuutta ja varaa, jos ja kun apua ei saa terveydenhuollosta.

M***a se, että keholliset harjoitukset tuntuvat ikäviltä tai et tajua niitä ei tarkoita sitä, että sussa olisi jotain vikaa. Tai sitäkään ettet voisi niistä hyötyä.

Voi vain olla, että et ole saanut vielä kiinni siitä, mikä niissä on se juttu tai että tarvitset niiden tekemiseen toisen ihmisen jeesiä.

Silloin esim. joku ryhmämuotoinen juttu (Kansalaisopistot?) voi olla kustannustehokas vaihtoehto, jos et ole päässyt kuntoutuksen piiriin.

09/11/2025

Tasan 20 vuotta sitten muutin avohuollon tukitoimena pois kotoa, ysiluokalla vain 15-vuotiaana.

Tukiasumiseni mahdollisti kolmannen sektorin toiminta sekä valtio. Kiitos SPR sekä meidän Suomi.

Mediassa ja keskustelussa nousee koko ajan enemmän ja enemmän esiin mt- ja päihdeongelmat sekä se, miten kaikki on niin hiton retuperällä.

Ja onkin, monella tasolla. Leikkaukset, jotka nyt kohdistuu isosti myös kolmanteen sektoriin on kestämätöntä.

Ilman turvista sekä niitä äärimmäisen ihania, ammattitaitoisia ja suurella sydämellä työtä tekeviä turvallisia aikuisia tuskin olisin tässä! Kiitos te ❤️ You know who you are!

Ilman sosiaalitoimen tukia, ei mulla olisi ollut mitään mahdollisuuksia maksaa vuokraa ysiluokkalaisena. Vuoden jälkeen sain sinnikkäällä asenteella töitä ja sittemmin saanut laittaa hyvän kiertämään verojen muodossa.

Kiitollinen olen myös tasavertaisesta mahdollisuudesta opiskella yliopistotutkintoon asti, se on kaikille mahdollista -lähtökohdista riippumatta. Vaikka tunsinkin ulkopuolisuutta akateemisessa maailmassa.

Vaikka en ole saanut valtiolta aina sellaista ”inhimillistä” tukea, turvaa ja kannattelua mitä ihmismieli on kipeästi tarvinnut, olen saanut kodin, ruokaa ja koulutuksen.

Mun elämä ei ole ollut missään nimessä helppoa. Jos oot työskennellyt tai elänyt päihde- ja mielenterveysongelmien keskellä, tiedät varmasti mistä puhun.

M***a olen selvinnyt kaikesta huolimatta, kliseisesti -vaikeuksien kautta voittoon. Olen todella onnellinen ja kiitollinen elämästä! ✨

Olen lapsesta asti ollut luonteeltani iloinen, myönteinen ja optimistinen. Olen aina nähnyt mahdollisuuksia sielläkin, missä niitä ei kenties edes ole. Olen aina ajatellut, et asia kuin asia, sehän ratkeaa!

Mut se, et leikataan kaikista näistä, jotka mutkin on ”pelastanut” tuntuu ihan kamalalta ja olo kaiken tän edessä on voimaton. 😰

06/11/2025

Julkaistiin kesäkuussa oppari primitiivirefleksityöskentelystä eli kansakielisemmin ”sensomotorisesta valmennuksesta” tarkoituksena ymmärtää paremmin, mistä tässä menetelmässä on kyse.

Johtopäätöksenä tulimme siihen lopputulokseen, että tutkimusnäyttö teoriasta on vielä löyhää, eikä näin ollen johtopäätöksiä tieteellisen tutkimusten perusteella voida aiheesta tehdä.

Puolestaan fysioterapeuttien kokemukset peilattuna teoriaan sekä olemassa oleviin tutkimuksiin joita on tehty, ovat kuitenkin linjassa toistensa kanssa.

Eli tutkimusta aiheesta on tehty, m***a vielä ei voida sanoa, että menetelmästä olisi tieteellistä näyttöä, sillä teoria ja käytännön tuoma hyvä kokemus ovat kuitenkin eri asia kuin näyttöön perustuva menetelmä.

Olen nähnyt ja itsekin saanut hyviä sensomotorisesta valmennuksesta. Tällä hetkellä vastaanotollani on käynyt lähes 150 asiakasta alkukartoituksessa ja saanut myös apua harjoittelusta.

Tunnistan ja ymmärrän ilmiöt ( eli oireet, joita refleksikohtaisesti kuvataan) teorian taustalla ja ennen kaikkea sen, miksi sensomotorinen harjoittelu on vaikuttavaa. Sensomotoriikan ymmärtämistä tukee mm. fysioterapian ja toiminnallisen neurologian opinnoista saatu tietotaito.

Olenkin pohtinut, mitä muita ”selitysmalleja” refleksikohtaisille haasteille voidaan antaa, kuten: erilaiset karkea- ja hienomotoriikan haasteet (kuten DCD), toiminnalliset häiriöt, toiminnalliset neurologiset häiriöt (FND) ja esimerkiksi Moro-refleksin kohdalla sentraalinen sensitisaatio.

Sensomotorisessa valmennuksessa tehdään sensomotorista harjoittelua kuten, keskilinjan ylityksiä, ristikkäisharjoittelua, silmänliikkeitä (Smooth Pursuit, VOR, VORc), katseen kohdistusta lähelle ja kauas, vestibulaarielimen (kaarikäytävät ja otoliitit) stimulaatiota, asentotunto ja liikeaistiharjoittelua.

Nämä kaikki harjoitukset vaikuttavat hermoston kautta mm. asennonhallintaan, koordinaatioon, motoriikkaan, huimaukseen, tasapainoon, lihastonukseen, vireystilaan kipuun jne.

Koska menetelmästä on paljon hyviä kokemuksia, niin olisi hienoa ja tärkeääkin saada aiheesta lisää tutkimustietoa, jotta harjoittelu voitaisiin saada esimerkiksi laajempaan käyttöön.

03/11/2025

Huonon tasapainon huomaa usein vasta siinä vaiheessa, kun se alkaa jo oikeasti tuntumaan arjessa.

Se voi olla iso puoliero askelkyykyssä, pelko portaita alas kävellessä tai epävarmuus pimeällä säällä, kun ei ihan luota omaan kehoon ja siihen, että pysyisi pystyssä.

M***a tasapaino on paljon muutakin kuin pystyssä pysymistä. Nimittäin reilu vuosi sitten mä eksyin puolivahingossa opiskelemaan toiminnallista neurologiaa ja olen oppinut paljon hermoston toiminnasta, kuten sensomotoriikasta ja erityisesti meidän tasapainojärjestelmän toiminnasta.

Tasapaino ei kerro vaan sitä pysyykö pystyssä vai kaatuuko. Sen sijaan tasapaino on laaja verkosto aivoissa, vaikuttaen moniin asioihin kuten: vireyden säätelyyn, tunteisiin, kognitioon, muistiin ja ajatteluun.

Ja silloin jos puhutaan tasapainojärjestelmän toimintahäiriöstä, haasteet voi ulottua näihin:

Sun stressihermoston aktiivisuus voi kasvaa, muistissa ja ajattelussa voi olla ongelmaa tai ahdistusoireet voivat lisääntyä.

Yksi aika yleinen oire on myös lihasjännitykset, jumit, kivut ja toispuoleiset rasitustilat.

Taustalla voi vaikuttaa jokin tapaturma tai sairaus, kuten tasapainohermon tulehdus, niskan retkahdusvamma tai aivotärähdys.

Myös muualla, kuin aivoissa tapahtuneet tapaturmat, kuten nilkan nyrjähdys tai murtunut jalka, voivat heikentää tasapainoa ja siten vaikuttaa koko verkostoon aivoissa.

Sen jälkeen (usein vuosien saatossa) tapaturma tai sairaus alkaa vaikuttamaan tasapainoon aiheuttaen erinäisiä ongelmia.

Kenties tasapaino-ongelma ei ole ensisijainen haaste jonka huomaat, vaan se tulee suurena yllätyksenä kun sitä testaillaan.

Onkin herännyt myös kysymys, voiko ihan tasapainojärjestelmän aktivaation puute johtaa samansuuntaisiin oireisiin? Eli ei altista itseään asioille, jotka pelottaa ja toisaalta staattinen elämäntyyli.

No niin tai näin, niin jos sä kärsit jostain tasapainoprobleemasta niin parhaassa tapauksessa sitä pystytään kyllä tehokkaasti kuntouttaa mm. toiminnallisen neurologian keinoin fysioterapiassa esimerkiksi sensomotorisen harjoittelun avulla.

Se voi sisältää erilaisia pään asentoja, liikeaistin harjoittamista, silmänliikkeitä tai vaikkapa pyörähdyksiä.

03/11/2025

Fyssariksi valmistumiseni kunniaksi, haluan tarjota niin uusille kuin vanhoillekin asiakkaille fysioterapian ensikäynnin huokeampaan hintaan. 🥰

Kaikki marraskuussa varatut 60 minuutin fysioterapian ensikäynnit saat hintaan 65 € (norm. 75 €).

💡(Olet myös oikeutettu Kela-korvaukseen, vaikka saapuisit fysioterapiaan ilman lääkärin lähetettä, tästä lisää postauksen lopussa.)

Varaa aika: https://timma.fi/yritys/liikkeentila

Minkälaisissa oireissa voisin sinua auttaa?

🍀Nivelrikkko: kivut ja muuhun elämään vaikuttavat rajoitteet nivelrikon kivun tai liikerajoitteen vuoksi

🍀Jänneperäiset kiputilat, esim. akillesjänteessä, polvessa, olkapäässä tai takareidessä

🍀Niskan retkahdusvammat ja aivotärähdykset, mikäli tästä on jäänyt jokin haitta kuten: huimaus, tasapaino-ongelmat tai niskan kivut ja jäykkyys. (Huom! Akuutit traumat tulee hoitaa asianmukaisesti lääkärin vastaanotolla.)

🍀Tasapaino-ongelmat, huimaus ja epävakauden tunne

🍀Muut pitkittyneet kiputilat esimerkiksi olkapäässä, lonkassa, alaselässä, polvessa tai nilkassa

Käytän työssäni perinteistä fysioterapeuttista oireenmukaista tutkimista sekä hermostopohjaisia menetelmiä, jotka pohjautuvat toiminnalliseen neurologiaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että otan huomioon myös hermoston toimintaa säätelevien järjestelmien kuten tasapainojärjestelmän toiminnan huomioon oireiden taustalla. Näin ollen perinteisen fysioterapeuttisen harjoittelun lisäksi saatat saada kotiharjoitteeksi esimerkiksi silmänliikeharjoittelua.

Nämä liikettä ohjaavat taustajärjestelmät saattavat olla tärkeässä roolissa silloin, kun kärsit esimerkiksi pitkittyneestä kivusta tai toistuvista rasitusperäisistä vammoista kivusta, ei siis ainoastaan silloin jos kärsit vaikkapa huimauksesta tai tasapaino-ongelmista.

💰Tiesitkö, että voit saada lisäksi 15 euroa Kela-korvausta fysioterapiasta, yhteensä 4 kertaa kalenterivuodessa. Kela-korvausta on mahdollista saada, mikäli kyseessä on tuki- ja liikuntaelin oireisiin annettua fysioterapiaa. Näin ollen tästä käynnistä jää sinulle itsemaksettavaksi 50 euroa.

Varaa aika täältä: https://timma.fi/yritys/liikkeentila

Liikkeentila Rosa Ikäheimonen

07/12/2025

04/12/2025

01/12/2025

27/11/2025

24/11/2025

20/11/2025

17/11/2025

11/11/2025

09/11/2025

06/11/2025

03/11/2025

03/11/2025

Osoite

Aukioloajat

Puhelin

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Oikopolut

Jaa

Kategoria

Kuka minä olen?

Maanantai	10:00 - 20:00
Tiistai	10:00 - 20:00
Keskiviikko	10:00 - 20:00
Torstai	10:00 - 20:00
Perjantai	10:00 - 20:00
Lauantai	10:00 - 20:00
Sunnuntai	10:00 - 20:00