Ravitsemusterapeutti & ratkaisukeskeinen terapeutti Marjo Rantala

Koti
Suomi
Kotka
Ravitsemusterapeutti & ratkaisukeskeinen terapeutti Marjo Rantala

Ravitsemus- ja lyhytterapiaa etänä tai lähivastaanottona Kotkassa.

17/02/2026

Jos muutoksissa fokus on pelkästään painon muutoksissa, homma lähtee vinoutumaan.

Joten vähempi mittaamista ja kaiken arvottamista painon mukaan, enempi tekoja oman hyvinvoinnin vuoksi 👌

15/02/2026

Yrität syödä tietoisesti pari palaa suklaata ja huomaat kohta syöneesi koko levyn. Päätät alottaa ruokavaliomuutosten tekemisen huomenna jälleen alusta.

Kuulostaako tutulta?

Aivan ensiksi on toki tärkeintä ennaltaehkäistä vastaavat tilanteet. Useimmilla nämä tilanteet esiintyy iltapäivisin tai illalla, joka usein viestii riittämättömästä syömisestä aamupäivän ja päivän aikana. Rohkeesti riittävä syöminen siis auttaa.

Voi olla, että olet ehkä syönyt (liian) kevyen lounaan, koska säästelet iltaa varten, jotta voit syödä tuhdimman päivällisen ja kuitenkin syöt jotain makeaa illalla.

Jos kyse ei ole riittämättömästä syömisestä, saattaa olla, että makeaan turvautuminen on totuttu tapa: jos on tylsää, tulee syötyä.

Tai voi olla, että makeaa tulee syötyä pärjätäkseen haastavien tunteiden kanssa.

Tai voi olla, että olet kieltänyt makean kokonaan itseltäsi ja sen vuoksi sitä tekee vaan entistä enempi mieli. Ratkaisu ei ole kieltää, vaan löytää balance 👌

Jos kaikesta huolimatta käy niin, että humpsahtaa koko levyllinen ja vaikka vielä paketillinen keksiä, ratkaisu ei ole heittää hanskat tiskiin ja aloittaa alusta, vaan voit jatkaa siitä, mihin jäit. Jos oot vuosikymmenien ajan toiminut tietyllä tavalla, ei se ihan päivässä, viikossa, kuukaudessa eikä ihan vuodessakaan kokonaan häviä. Tulee hetkiä, kun palaa aiempaan tottumukseen, m***a se on ratkaisevaa lopetatko siihen vai jatkatko❤️

10/02/2026

Miksi maksaa ravitsemusterapeutin vastaanotosta, kun on niin paljon ilmaista tietoa tarjolla?

Aivan ensinnäkin ainakaan minun vastaanotot eivät ole ohjeiden jakamista, vaan rinnalla kulkemista. Kaiketi sitä ei ilmaisista oppaista saa. Eli ihan ihminen ihmiselle keskustelemassa just sinun tilanteesta. Yhdessä pohdiskellen, mikä nyt ois olennaista. Mikä ois just nyt sulle avuksi.

Ehkä uskalletaan yhdessä ravistella aiempia tapoja tehdä asioita. Uskalletaan kurkistaa asiaa vähän eri näkövinkkelistä.

Tottakai jaan mielellään myös 20v aikana kartutettua tietotaitoanikin, jos haluat. Joskus voi olla esimerkiksi haastavaa erottaa tarjolla olevista tiedoista se olennaisin ja tutkimukseen perustuva, ja siinä tottakai olen mieluusti apuna.

07/02/2026

Tuleeko kaupasta ostettua aina sama kana- ja jauhelihapaketti ja kotona pohdit kiireessä töiden jälkeen, mitä siitä keksis ruoaksi? Kana ja riisi, peruna ja jauhelihakastike.. Samat ruoat pyörii viikosta toiseen ja kokkailusta on kadonnut jo ilokin?

Tän haasteen voi selättää 5 minuutin suunnittelulla ennen kauppaan lähtöä. Hommaa helpottaa raaka-ainepohjainen suunnittelu: esim. yhdelle päivälle kasvisruoka, toiselle kalaruoka, kolmannelle liharuoka, neljännelle kanaruoka, viidennelle kalaruoka, kuudennelle kasvisruoka ja seitsemännelle kanaruoka.

Joku näistä päivistä on keitto, joku pastaruoka, joku laatikkoruoka..

Jos sulla on lapsia samassa taloudessa, kannustan ottamaan lapset mukaan ruokien suunnitteluun: Jokainen perheestä sanoo esim. yhden ruoan ja voit ohjata valintaa "sano kasvis-/kala-/kanaruoka".

Ehdottomasti lapset myös mukaan tekemään heidän toivomaa ruokaa tai pesemään, kuorimaan ja pilkkomaan kasviksia. Kasviksia voi sit syödäkin siinä samalla.

ravitsemusohjaus psykoterapiakoulutettava lyhytterapia koulutuspsykoterapia

04/02/2026

Monesti muutosten tekeminen kuvataan portaiden, tikapuiden tai vuoren kiipeämisenä.

Entäs, jos muutosten tekemisen kuvittelis kasvavana lumipallona? Hyvät asiat laittaa hyvän kierteen liikkeelle.

Pikkasen positiivisempi mielikuva, eikö?

Voi lähtee liikkeelle ihan pienen pienistä asioista, yksittäisistä hiutaleista, ja ajan kanssa niistä kertyy iso lumipallo.

Hyvä asiaa auttaa toisen toteuttamisessa:

esim. riittävät yöunet
> levännyt olo
> jaksaa suunnitella syömisiä
> kasvisten syönti lisääntyy
> virkeämpi mieli
> jaksaa lähtee liikkumaan ...

Miltä kuulostaa?

lepo ravitsemusterapeutti psykoterapiakoulutettava lyhytterapia

27/01/2026

Onko sulla joku totuttu tapa, minkä teet aina kotiin tullessa?

Jollakin se on vaatteiden vaihtaminen, jollakin hiusten avaaminen, jollakin hetken pötköttely sohvalla, jollakin lempibiisin kuuntelu ja ehkä pienet moovsit sen rytmissä..

Jollakin se tapa on syöminen: kun tulee kotiin, syö, vaikka ei varsinaisesti olisikaan nälkäinen. Se on sellainen siirtymä kotimoodiin.

Joskus voi olla tarpeen punnita, onko totuttu tapa omalle keholle ja mielelle hyödyllinen vai voisko sitä vaihtaa. Mistä muusta kuin ruoasta keho sais viestin, että nyt ollaan kotona ja turvassa, sillä sitä moni kokee hakevan syömisellä?

Oispa kiva kuulla teidän tapoja: laita kommentteihin tai yv:nä 🙏

25/01/2026

Mulla on alkanut ärsyttää kiireen glorifiointi.

Jotenkin tulee fiilis, et ainoa oikea tapa elää on olla koko ajan jäätävä hoppu paikasta a paikkaan b ja kertoa ympärillä oleville, et on kauhee kiire. Sitten yhdessä kauhistellaan, kuinka kiire on ja ehkä vieläpä vertaillaankin.

Toki, jos haluaa aidosti kiirehtiä jatkuvasti, voimavarat riittää ja pumppu kestää, ni antaa mennä. Harvemmalla sitte kuitenkaan pidempikestoisesti riittää ja kestää.

Joten, jos sulla on nyt rauhallinen fiilis sun arjessa ja et hätiköi joka paikkaan, ni älä ainakaan pode huonoa omatuntoa siitä, että pitäis näyttää kiireiseltä ✋

Kyllä minullakin on välillä kiire ja täälläkin olen siitä sanonut: mm. kiitellyt, että tulette vastaanotolle ja pidätte minut kiireisenä. Ajoittainen kiire onkin ok, m***a ehkä saitte nyt kuitenkin pointista kiinni.

Mitä ajatuksia heräs?

22/01/2026

Katsoin Yle Areenasta Seikkailu suksilla -sarjan. Siinä kuusi nuorta tavoittelee joukkueena kohti hiihdon MM-kisoja. Ei millä tahansa ladulla, vaan Trondheimissa. Nämä nuoret on siitä erityisiä, että heillä on tavallisuudesta poikkeavat geenit ja joillakin mm. tavallisuudesta poikkeavia tapoja liikkua.

Oli todella koskettava sarja. Oikeastaan sarja kertoi enempi ihmisen hyvinvoinnin osatekijöistä kuin hiihdosta. Yhteenkuuluvuuden tunteesta, merkityksellisyyden kokemuksesta..

Sarjaa katsoessa mulla tuli moneen kertaan mieleen psykoterapiaopinnoissani vastaan tullut PERMA -teoria, jonka mukaan hyvinvointi rakentuu viidestä osatekijästä:

P positive emotions (myönteisyys)
E engagement (läsnäolo ja uppoutuminen)
R positive relationships (myönteiset suhteet)
M meaning (merkityksellisyys)
A accomplishment (aikaansaaminen)

Sarjan edetessä tuli selväksi, miten tärkeää nuorille oli kuulua joukkueeseen (eivät olleet koskaan kuuluneet), olla merkityksellinen joukkueessa, työskennellä kohti yhteistä tavoitetta ja pitää yllä myönteistä joukkuehenkeä.

PERMA - teoria on Martin Seligmanin kehittämä.

20/01/2026

Sydänmerkkiin vaikuttaa liittyvän väärinkäsityksiä. Osa kritisoi merkkiä siitä, että se löytyy vaikkapa pullapitkosta ja sitten ostaja ajattelee sen olevan hyvä valinta ja syö sitä tyyliin rajattomasti.

Sydänmerkki ohjaa valitsemaan tuotekategorioittain ns. parempia valintoja mm. rasvan laadun, suolan ja kuidun osalta. Eli, jos joku joka tapauksessa haluaa syödä vastaavaa tuotetta, m***a haluaa siitä valita näiden ominaisuuksien perusteella ns paremman valinnan, niin siihen Sydänmerkki on oiva apu.

Sydänmerkki ei siis tarkoita tuotteessa sitä, että tuotetta voi syödä pakettikaupalla ja se on runsain määrin syötynä hyvää keholle.

Muistetaan balanssi 👌

Sydänmerkki on maksullinen, joten vastaavia ns parempia tuotteita saattaa löytyä myös ilman Sydänmerkkiä. Tässä joitakin Sydänmerkin kriteerejä:

🥛Maito, piimä: rasvaton
🍧Jogurtti, viili, rahka, tai kasvivalmiste: rasvaa enintään 1g, sokereita enintään 10g
🧀 Juusto: rasvaa enint. 17g, suolaa enint. 1,2g
🍞 Leipä: kuitua väh. 6g, suolaa enint. 0,9g
🤎 Murot, myslit: kuitua väh. 6g, rasvaa enint. 15g, suolaa enint. 1g, sokereita enint. 15g

Onko Sydänmerkki ohjannut sun valintoja?

16/01/2026

Kysyin teiltä tällä viikolla teidän loistavia arjen rutiineja, jotka on teidän arjen pelastuksia. Vinkit sai liittyä ravitsemukseen, liikkumiseen, uneen, mielen hyvinvointiin. Saattoi joukkoon livahtaa joku muukin 😉

Olkaat hyvät 🫴 meneekö näistä joku kokeiluun?

14/01/2026

Luotko tulevista tapahtumista kauhuskenaarioita? Että porukassa ollessa muut ei ymmärrä sua tai esiintyessä sekoilet sanoissa tai sanot jotain outoa väärässä paikassa?

Jos sulla on noin mieletön mielikuvitus, käytä ihmeessä sitä siihen, miten hitsin hienosti ne tilanteet voi mennä!

Kävelet itsevarmana, luottavaisin fiiliksin pitämään esitystä. Huomaat, että esitys lähtee soljumaan hyvin, oothan harjoitellutkin sitä moneen kertaan. Esitystä pitäessä pidät pienen tauon, jota muut eivät edes huomaa, m***a itse ehdit tauon aikana havaitsemaan, että hengityksesi on rauhallinen. Esitys menee loistavasti ja yleisö kiittelee.

Ja jos mokaatki, ni mitä sitten? Naurahdat, heität siitä vitsin ja jatkat eteenpäin. Itse ajattelen esiintyjistä, jotka tekee suunnitelmasta poiketen jonkin "virheen", heidän olevan inhimillisiä, helposti lähestyttäviä. Se, että puhe soljuu robotin lailla sanasta sanaan suunnitellusti, ei ole välttämättä se, mitä muut haluaakaan kuulla.

Aiemmin ihmisten on tarvinnut olla jatkuvasti varuillaan ihan fyysisten uhkien varalta. Nykyisin meillä ei ole vastaavia uhkia, m***a herkästi mieli lähtee teettämään uhkakuvia erilaisissa tilanteissa. Meidän ei kuitenkaan tartte lähtee mielen mukaan, vaan voidaan aktiivisesti muuttaa ajatuksia, vaihtaa niitä myönteisempiin skenaarioihin.

Ootko sä saanu käännettyä kauhuskenaarion myönteiseen skenaarioon? 🙃

11/01/2026

Lihavuuslääkkeet voivat toimia hyvänä tukena painonhallinnassa, m***a ihmeisiin nekään ei yksinään pysty. Jotkut jatkavat syömisten ja liikkumisen osalta ennallaan ja olettavat, että lääke auttaa muuttamatta mitään elintavoissa. Lääkkeet voivat siis toimia hyvänä tukena yhdessä elintapamuutosten kanssa.

Jos syömisesi on jo nyt niukkaa, en suosittele lääkettä. Yleensä lääkkeen myötä kylläisyyden tunne voimistuu, näläntunne heikkenee ja syöminen jää näiden myötä entistä niukemmaksi. Haaste tässä on se, että monikaan ei tunnista syövän liian vähän ns perusruokaa, joten suosittelen hyödyntämään ammattilaista tässä kohtaa.

Monet ovat sanoneet, että lääkkeet samm***aa ruokahälyn, eli todella yksinkertaistettuna sellaisen pään sisäisen metelin, jossa ruoka on koko ajan mielessä. Aatelkaapa, miten raskasta on elää jatkuvan ruokahälyn kans. Toiset syyttelee sua itsekurin puutteesta, vaikka just valtavalla tahdonvoimalla koko ajan pidättäydyt syömästä.

Lääkkeet eivät ole hokkuspokkuskonsti. Lääkkeiden ottamisen lisäksi tulee huolehtia säännöllisestä, monipuolisesta ja riittävästä syömisestä. Riittävällä proteiinin ja kuidun saannilla on merkitystä mm. kylläisyyden tunteeseen.

Sen, minkä olen havainnut, että osa nostaa lääkkeen annostusta turhan korkeaksi, jolloin ruokahalu tuntuu katoavan kokonaan ja lähes jatkuvasti on pikkasen etova olo. Vinkkinä: sen annostuksen voi jättää pienemmäksi, jos riittävä apu tulee jo pienemmällä annoksella.

Ja hei tärkeimpänä sanoisin, et lääkkeiden käyttöä ei tarvitse hävetä: jos lääke auttaa, se on osoitus, että kehossasi mm. kylläisyyttä säätelevien hormonien pitoisuuksissa on vajetta ja painonhallinta on sen vuoksi keskimääräistä haastavampaa.

Sitähän ei tiedetä, pystytkö koskaan lopettamaan lääkettä ilman sen jälkeistä painonnousua vai tarvitko sitä lopunikää.

Osoite

Kotka

Nettisivu

http://www.marjorantala.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Ravitsemusterapeutti & ratkaisukeskeinen terapeutti Marjo Rantala :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Ravitsemusterapeutti & ratkaisukeskeinen terapeutti Marjo Rantala :lle:

Oikopolut

Oma vastaanotto listan huipulle Klinikka Kotka :ssa?