26/03/2026
🌟Trauma ja uupumus eivät ole vain yksilön ongelmia – ne ovat yhteisön haasteita
Lauluyhtye Kaj on tehnyt hienon, jopa nerokkaan, työn "arkipäiväistämällä" trauma-sanaa huumorin keinoin. M***a miksi tämä on niin tärkeää juuri nyt? 🤔
Traumaa ei pidä mitätöidä, m***a on välttämätöntä ymmärtää, että pitkittynyt toksinen stressi ja työuupumus jättävät kehoomme ja mieleemme hyvin samankaltaisia jälkiä kuin yksittäiset suuret kriisit. Kyse traumassa ei ole joko-tai -ilmiöstä, vaan kärsimyksellisestä janasta, jolla me kaikki liikumme.
Tiesitkö tämän?
Traumatutkija Bessel van der Kolkin mukaan ihminen ei yleensä traumatisoidu pelkästään tapahtuneen vuoksi, vaan siksi, että hän jää kokemuksensa kanssa yksin. Traumaattisuus syntyy usein siellä, missä yhteisön tuki loppuu.
Tämä pätee myös työelämään: uupumus ei ole vain yksilön heikkoutta, vaan usein oire siitä, ettei yhteisö ole kyennyt kannattelemaan jäsentään kuormituksen keskellä. Voisiko ajatella, että oikeastaan työuupumuksen oireet ovat monin tavoin rinnasteisia kertyvän traumataakan kanssa? Entä jos työuupumuksemme onkin selviytymisviisauttamme epäterveessä työkulttuurissa?
Kun uskallamme puhua traumasta, hyvästä stressistä ja pahasta stressistä sekä uupumuksesta arkipäiväisemmin, murennamme häpeää ja rakennamme siltaa takaisin toistemme luo. Trauma ei ole vain yksilöllinen ilmiö, se on myös systeeminen ja yhteisöllinen ilmiö.
Ketään ei pitäisi jättää selviytymään yksin ylivoimaisten kokemusten kanssa. Kysymys traumainformoidussa lähestymistavassa on ennen kaikkea kysymys siitä, kuinka kohtaamme toisemme! Lisäksi kysymme, onko meillä vakavia rakenteellisia ongelmia, jotka syventävät ihmisten stressiä?
Trauma Summit Suomi-tapahtumassa (16-18.4.2026) pyrimme nimenomaan rakentamaan yhteisvoimalla turvaa ja toivoa luovaa arkea kaikille.
❤️ Onko sinulla kokemusta siitä, miten yhteisön tuki on auttanut jaksamaan vaikean vaiheen yli?
👇 Kommenteissa linkki Kaj-yhtyeen videoon, joka herätti nämä ajatukset!
👇 Ja linkki Trauma Summit Suomi- tapahtumaamme.
