Itä-Suomen Hyvinvointivoimala/VOIMALA

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala/VOIMALA Itä-Suomen Hyvinvointivoimala on koulutuksen ja työelämän uudistaja. Painopiste on sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuurialojen välisessä yhteistyössä.

ITÄ-SUOMEN HYVINVOINTIVOIMALA (VOIMALA)

Voimala kehittää kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluja, edistää näihin palveluihin liittyvää osaamista ja vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Yhteistyöverkoston taustalla on tarve lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia sekä huolehtia osaavan työvoiman jaksamisesta ja saatavuudesta maakunnassa. Toiminta perustuu kokonaisvaltaisen, systeemisen ajattelutavan omaksumiseen. Integroinnin avulla koulutetut ammattilaiset pystyvät entistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Voimala-konsortion tärkein tavoite on yhteiskunnallinen vaikuttaminen; laaja-alaisen hyvinvoinnin edistäminen ja sen kehittäminen monitoimijayhteistyössä. Lisätietoja: www.hyvinvointivoimala.fi


VOIMALAN SAAMAT MERKITTÄVIMMÄT SAAVUTUKSET:

Voimala-malli kansalliseksi – Parasta Itää! -hanke 2021- 2023
Hankkeen hallinnoija Kaakkois-Suomen amk (XAMK)

Vuoden 2019 valtakunnallinen SOTEn tutkimus, kehitys- ja innovaatiomalli (TKI)
Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 12 toimintamallia

Vuonna 2018 EU:n raportissa Voices of Culture (VoC)
Voimala esillä sosiaalista osallisuutta edistävänä verkostoyhteistyömallina

Vuoden 2018 Taidekasvatusteko
Voimalan laajuuden, innovatiivisuuden ja rohkeasti sektorirajat ylittävän yhteistyön perusteella

Temeläisillä on hyvät infot siitä, mikä freelancerillakin kulttuurin ja taiteen ammattilaisella muuttuu tänä vuonna posi...
19/01/2023

Temeläisillä on hyvät infot siitä, mikä freelancerillakin kulttuurin ja taiteen ammattilaisella muuttuu tänä vuonna positiivisempaan suuntaan!

"Mikä muuttuu 2023?
Uusi vuosi toi tullessaan monia muutoksia, jotka vaikuttavat temeläistenkin arkeen. Kokosimme keskeisimmät uudistukset. Uudistukset koskevat henkilöverotusta, sosiaalietuuksia, työttömyysturvaa sekä yritystoimintaa.

Tekijänoikeuskorvaus ei vaikuta enää sovitellun työttömyysetuuden määrään. Muut immateriaalioikeuksiin perustuvat korvaukset huomioidaan jatkossakin työttömyysetuuden sovittelussa ansiotuloina.
Lisätiedot: Tekijänoikeuskorvaus ei vaikuta sovitellun työttömyysetuuden määrään 1.1.2023 alkaen (valtioneuvosto.fi)

Digitaalisen alustatalouden toimijoilla eli alustaoperaattoreilla on velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja alustan kautta toteutuneista myynneistä ja vuokrauksista sekä niistä tuloja saaneista henkilöistä ja yrityksistä. Velvollisuus kerätä tietoja alkaa 1.1.2023 ja tiedot pitää antaa vuosittain.
Lisätiedot: Digitaaliset alustat: uusi tiedonantovelvollisuus vuodesta 2023 alkaen – vero.fi

Yrittäjien YEL-lakiin tuli muutoksia. Uudistuksella pyritään tekemään työtulon arvioinnista yhdenmukaisempaa eri eläkelaitoksissa. Työtulossa seurataan työpanosta eli myös työhön kulutettua aikaa, ei vain yritystoiminnan tulosta tai yrittäjän itselleen maksamaa palkkaa. Myös yrittäjä hyötyy uudistuksesta, jotta hän välttyisi työnsä alivakuuttamiselta. Alivakuuttaminen näkyy muun muassa matalampana eläketulona.
Lisätiedot: Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta 1157/2022 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®

Työttömillä on oikeus opiskella sivutoimisesti työttömyysetuutta menettämättä. työnhakuvelvollisuus kuitenkin säilyy joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
Lisätiedot: Hallituksen esitys eduskunnalle työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Muutosturvamalli korvaa työttömyysturvan lisäpäivät. Tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille 55 vuotta täyttäneille on tarjolla muutosturva, joka koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Irtisanotun on pitänyt oilla vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa päästäkseen muutosturvan piiriin. Muutosturvaa maksavat työttömyyskassat.
Lisätiedot: Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat – tilalle muutosturvamalli 55 vuotta täyttäneille – TYJ

Soviteltuun työttömyyspäivärahaan tuli useampia muutoksia. Jatkossa soviteltuun päivärahaan on oikeus myös silloin, kun työn luonteesta ja olosuhteista voidaan päätellä, että kokoaikatyön 80 prosentin aikaraja ei ylity. Lakimuutos koskee esimerkiksi tilanteita, joissa palkka ei perustu työaikaan eikä työnantaja valvo työaikaa. Lisäksi sovittelujakson tulot ja työaika huomioidaan kaikilta jakson päiviltä, myös niiltä päiviltä, joilta oikeutta etuuteen ei ole.
Lisätiedot: Soviteltuun päivärahaan muutoksia vuodenvaihteessa – TYJ

Kelan maksamia etuuksia korotetaan. Korotettavia etuuksia ovat muun muassa työmarkkinatuki, peruspäiväraha, toimeentulon perusosa sekä kansaneläke ja takuueläke.
Myös lasten kotihoidon tuen hoitorahan määrä kasvaa. Opintorahaa korotetaan vasta 1.8. alkaen.
Työttömän työnhakijan työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on tänä vuonna 37,21 euroa päivässä, kun se viime vuonna oli 35,72 euroa päivässä.
Lisätiedot: Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 4,2 % | Henkilöasiakkaat | Kela

Pienituloiset lapsiperheet saavat Kelan maksamiin tukiin korotuksia vuoden ajaksi. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 5 eurolla kuukaudessa. Opintorahan huoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla kuukaudessa. Toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden perusosa nousee 10 prosenttia. Työttömyysturvan lapsikorotusta nostetaan 24-45 eurolla lapsiluvusta riippuen.
Lisäksi lääkekorvauksien omavastuuseen, yleiseen asumistukeen sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisään tulee väliaikaisia muutoksia.
Lisätiedot: Pienituloisten lapsiperheiden tukiin väliaikaisia korotuksia | Henkilöasiakkaat | Kela

Sähköenergiakuluista voi saada vähennyksen huhtikuun loppuun saakka. Jos vakituisen asunnon sähkölasku on aikavälillä 1.1.-30.4. yli 2 000 euroa, Verohallinto myöntää sähkövähennystä. Sitä voi hakea OmaVero-palvelussa tammikuusta lähtien.
Myös Kela myöntää sähkötukea, m***a sitä ei voi saada Verohallinnon sähkövähennyksen kanssa päällekkäin.
Sähkön myynnin arvonlisäveroa on alennettu 24 prosentista 10 prosenttiin. Alennus ei koske sähkön siirtoa.
Lisätiedot: Sähkövähennys – vero.fi ja Väliaikainen sähkötuki | Henkilöasiakkaat | Kela
Sähkön arvonlisäveroa alennetaan väliaikaisesti – vero.fi

Palkka- ja yrittäjätulojen perusteella verotuksessa tehtävää työtulovähennystä korotetaan 60 vuotta täyttäneille. Työtulovähennystä korotetaan 200 eurolla 60–61-vuotiaille, 400 eurolla 62–64-vuotiaille ja 600 eurolla 65 vuotta täyttäneille.
Työeläkeindeksi nousee viime vuodesta noin 6,8 prosenttia, mikä tarkoittaa korotuksia työeläkkeisiin sekä kuntoutusrahaan ja työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen eläkkeeseen.
Palkkakerroin nousee 3,8 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa.
Lisätiedot: Verotuksen muutoksia 2023 – vero.fi ja
Työeläkeindeksiin historiallisen suuri korotus vuodelle 2023 (valtioneuvosto.fi)

Osasairauspäivärahan saa yhä useampi. Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa työkyvyttömälle henkilölle, jos hän pystyy hoitamaan osan työtehtävistään vaarantamatta terveyttään ja toipumistaan.
Osasairauspäivärahaa voivat saada myös työntekijät, joiden sovittu työaika ei vastaa alan työehtosopimusten mukaista kokoaikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa tai työaikalaissa tarkoitettua säännöllistä työaikaa. Osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Lakimuutos odottaa presidentin vahvistusta.
Lisätiedot: Lakimuutos mahdollistaa osasairauspäivärahan yhä useammalle | Henkilöasiakkaat | Kela

Verotukseen muutoksia
Hyvinvointialueet muuttavat valtion ja kuntien vero-osuuksia, m***a kansalaisten veroprosentti säilyy Verohallinnon mukaan lähes ennallaan. Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä ja valtionverotusta kasvatetaan vastaavasti.
Virvoitusjuomaveron uudistuksella halutaan suosia sokerittomia ja vähäsokerisia juomia. Sokerittomien virvoitusjuomien vero laskee ja enemmän sokeria sisältävien juomien vero nousee. Tämä hallituksen esitys odottaa Euroopan komission hyväksyntää.
Asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan. Tästä vuodesta alkaen asuntolainan korkoja ei voi enää vähentää verotuksessa. Sama koskee ensiasunnon velan korkoja. Vuoden 2022 verotuksessa asuntolainan korkovähennys on enää 5 prosenttia. Vähennys on pienentynyt asteittain jo 10 vuoden ajan.
Tupakkaveroa korotetaan edelleen. Kaikkiaan vuodesta 2022 neljässä vaiheessa korotettava vero nousee esimerkiksi savukkeiden kohdalla keskimäärin 13 prosenttia ja kääretupakkavero nousee 40 prosenttia.
Jätevero nousee 80 euroon kaatopaikalle toimitetulta tonnilta. Jäteveroa maksetaan vuoden alusta myös kipsijätteestä, jota syntyy rakentamisessa ja purkamisessa.
Lisätiedot: Verotuksen muutoksia 2023 – vero.fi

Vuoden alusta lähtien asiakas ei saa Kela-korvauksia yksityisestä sairaanhoidosta, jos hän on saanut julkisesta terveydenhuollosta lähetteen yksityiselle hammaslääkärille, psykiatrille tai psykologille. Tällöin asiakas tai hyvinvointialue maksaa tutkimusten kustannukset. Kela ei maksa korvausta myöskään julkisessa terveydenhuollossa syntyneistä kustannuksista eikä yksityisen sairaanhoidon toimisto- tai poliklinikkamaksuista. Muutos vaikuttaa myös matkakorvauksiin.
Lisätiedot: Muutoksia Kela-korvauksiin 1.1.2023

Luontoisetuarvot vuonna 2023
Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä nousee 48 euroon (45 euroa vuonna 2022), osapäivärahan 22 euroon (20 euroa) ja ateriakorvauksen 12 euroon (11,25 euroa). Verovapaa kilometrikorvaus nousee 53 senttiin kilometriltä (46 senttiä).
Lisätiedot: Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2023 – vero.fi

Ravintoedun kustannusten ylärajaa korotetaan 12,70 euroon (11,30 euroa vuonna 2022). Etua voi edelleen käyttää myös ruoan kuljetuskustannuksiin.

Vapaan autoedun käyttökustannusten kaavamaisia arvoja on korotettu polttoaineen hinnan nousun perusteella 2 sentillä kilometriä kohden. Autoedun arvoa määrättäessä lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin lisävarusteiden arvo ylittää 1 200 euroa (850 euroa).
Lisätiedot: Verohallinnon päätös vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista – vero.fi

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut
Asunnon ja työpaikan välisten matkojen matkakuluvähennyksen tilapäiset korotukset ovat voimassa myös vuonna 2023. Vähennyksen enimmäismäärä on 8 400 euroa. Jos vähennyksen saa tehdä oman auton käytön mukaan, vähennys on 0,30 euroa kilometriltä. Käyttöetuautosta vähennys on 0,24 euroa.
Lisätiedot: Asunnon ja työpaikan väliset matkat – vero.fi "

Uusi vuosi toi tullessaan monia muutoksia, jotka vaikuttavat temeläistenkin arkeen. Kokosimme keskeisimmät uudistukset. Uudistukset koskevat henkilöverotusta, sosiaalietuuksia…

05/10/2022
https://www.youtube.com/watch?v=uCULLOGoqjA
20/01/2022

https://www.youtube.com/watch?v=uCULLOGoqjA

Kulttuurihyvinvointi kuuluu sote-uudistukseen osana kokonaisvaltaista hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Taikusydän-yhteyspisteen tuottama ...

Huomenna 19.1. tilaisuus kulttuurista ja hyvinvoinnista! Studia Medicinan järjestävät yhteistyössä HUS, Helsingin yliopi...
18/01/2022

Huomenna 19.1. tilaisuus kulttuurista ja hyvinvoinnista! Studia Medicinan järjestävät yhteistyössä HUS, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Biomedicum Helsinki.

Studia Medicinat ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Studia Medicinan järjestävät yhteistyössä HUS, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Biomedicum Helsinki.

Liputatko  kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta? Näetkö kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisen tärkeäksi...
17/01/2022

Liputatko kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta? Näetkö kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisen tärkeäksi? Tässä tukea työhösi 🤗👍

aluevaalit Kymmenen teesiä kulttuurihyvinvoinnista hyvinvointialueiden valmistelijoille ja tuleville aluevaltuutetuille Kirjoittanut Toimitus 7.1.202210.1.2022. Kommentoi Kulttuurihyvinvointi kuuluu sote-uudistukseen osana kaikenikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja osalli...

Tutkimuksia kulttuuriosallistumisen merkityksestä ikääntyville
15/01/2022

Tutkimuksia kulttuuriosallistumisen merkityksestä ikääntyville

Taikusydän on kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste. Kehitämme verkostomme kanssa ratkaisuja, joilla taiteen, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyö saadaan pysyväksi osaksi hyvinvointia edistäviä palveluita. Viestimme kulttuurihyvinvointialan ajankohtaisista uutisista.

Osoite

Kuopio

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Itä-Suomen Hyvinvointivoimala/VOIMALA :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn
Share on Pinterest Share on Reddit Share via Email
Share on WhatsApp Share on Instagram Share on Telegram

Kategoria

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala – Hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen osallisuuden edistäjä

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) on monialainen hyvinvointiosaamisen ekosysteemi. Kumppanuusverkostossa kehitetään kulttuuria hyödyntäviä hyvinvointipalveluja ja siihen liittyvää moniammatillista osaamista sekä uutta liiketoimintaa. Yhteisenä tavoitteena on lisätä taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Verkosto vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä ja toimii yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

VOIMALAn aiesopimus laadittiin tammikuussa 2015 ja kesäkuussa 2017 kumppanuussopimuksen allekirjoitti yhdeksän pohjoissavolaista organisaatiota, merkittävimmät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion kaupunki. Kumppanuus tarkoittaa sopijaosapuolten olemassa olevan osaamisen syventämistä ja uusien toimintatapojen kehittämistä kumppanuusverkoston piirissä. Voimalayhteistyötä johtaa Kuopion konservatorio.

Kokemuksia ja osaamista on hankittu TAKUULLA-hankkeissa, joissa musiikkia, tanssia ja visuaalisia taiteita on viety mm. neuvolaan, päiväkoteihin, kouluihin, sairaalaan, psykiatrian keskukselle, ammatilliseen oppilaitokseen, yhdistyksiin sekä palvelukeskuksiin. Kokemuksemme mukaan paras tie vaikuttaa asenteisiin ja viedä taide- ja kulttuuritoiminta rakenteisiin on tehdä käytännön tekoja (Takuulla-pilotoinnit) ja edistää rinnalla ”isoa kuvaa” (VOIMALA).

VOIMALAn toiminnassa on keskeistä uudenlaisen moniammatillisen toimintakulttuurin luominen. Lähivuosikymmeninä työelämä on murroksessa ja arvioiden mukaan kolmasosa nykyisistä ammateista katoaa. Tulevaisuudessa meillä on uusia, ”ristiin pölyttäviä” ammatinkuvia ja koulutuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että olemassa oleviin ammatteihin ja työtehtäviin sisällytetään työmenetelmiä ja ammattiosaamista toisilta osaamisaloilta.