09/07/2023
Pyörätuolista alaspäinkatsovaan koiraan.
Kuntoutujan tarina omasta kuntoutumisestaan.
”Olen 33-vuotias kuntoutuja Lahdesta. Loukkaannuin aivovamman arvoisesti helmikuussa 2021 tapahtuneessa lasketteluonnettomuudessa kypärän käytöstä huolimatta. Minua kuntoutetaan toimintaterapian, fysioterapian ja neuropsykologian avulla. Onnettomuuden jälkeen yli puolen vuoden sairaala- ja laitoshoidon jälkeen olin kotoutuessani pyörätuolissa, vasen käteni oli erittäin kankea ja tasapainoni heikko.
Toimintaterapiassa on keskitytty mm. luonani tehtäviin arkisten toimintojen kohentamiseen harjoittelun avulla, kuten ruoanlaittoon, pyykin hoitoon ja ikkunoiden pesuun. Myös vastaanotolla tehtyjen lihastoimintaa edistävien harjoitusten olen kokenut olevan erittäin hyödyllisiä, vasemman käden liikkuvuus ja puristusvoima ovat kasvaneet huomattavasti. Toimintaterapiassa on myös tehty pieni kävely lähikahvilaan ja käyty pelaamassa sulkapalloa sitä tarjoavalla areenalla. Saan myös kotiin ohjeita vapaa-ajalla tehtäviin harjoituksiin, tätäkin kirjoitan näppäimistöllä molempia käsiä hyödyntäen ohjeiden mukaisesti.
Kävelykykyni palautui fysioterapian avulla alkuun kävelysauvaa hyödyntäen. Myös kuntosalilla on tehty lihaskuntoharjoituksia ja ohjattua notkeutta lisäävää venyttelyä. Yleisesti ottaen kuntoutuminen on ollut kohtuullisen ripeää lähtötilanteeseen nähden, tällä hetkellä 7km yhtäjaksoinen kävelylenkki ei ole ongelma ja päivä ennen tämän kirjoittamista pyöräilin 56km sisältäen kaksi lyhyttä kahvitaukoa.
Neuroropsykologiassa käsitellään henkisiä toimintoja.
Yleisesti ottaen yritän kuntoutua mahdollisimman paljon, kuntoutus ja vapaa-ajan liikunta ovat edistäneet tätä asiaa. Vaikeimmat asiat ovat, että omasta tahdostani, kuntouttajien ja lääkärin suosituksesta huolimatta eläkeyhtiö katsoo, ettei vielä ole työkokeilun aika enkä ole myöskään vielä saanut ajokorttiani takaisin.
Kokonaisuutena pidän kuntoutumistani onnistuneena, vaikka se on kesken, koska onnettomuuden jälkeen ensimmäisissä muistamissani asioissa oli hoitohenkilön kertomus, että minulla oli 10% todennäköisyys selvitä hengissä tapahtuneesta ja pari vuotta sitten olin vielä pyörätuolissa.”
