29/09/2025
Yhteisöllinenkuntoutus, miksi ja miten? Olisko se helpommin lapsen arjessa kuntouttamista?
Syksy on tutusti pyörähtänyt tohinalla käyntiin. Ryhmäjaot ja lapset niissä ovat työntouhussa meidän aikuisten kanssa. Erityislapsella on m***a aikuista joiden kanssa pitää toimia ja tulla toimeen! Opettaja, ohjaaja, terapeutit, vanhemmat ja muut lapsen arjessa olevat toimijat. Lapsen yhteisö. Jos jokainen näistä toimii lapselle asetettujen kuntoutuksellisten tai kehitystä edistävien tavoitteiden eteen riippumatta siitä mikä on ammattinimike, se useimmiten näkyy lapsessa positiivisena kehityksenä, innostuneisuutena, motivoituneena oppijana. Ja uusien taitojen oppijana.
Siksi meillä kaikilla yleensä onkin samoja tavoitteita, jotka risteävät erilaisin tavoin lapsen arjessa. Jokainen ammattilainen tuo tilanteeseen oman osaamisen ja sen terapiamuodon erityispiirteet jota harjoittaa. Eikä suinkaan niin että omissa oloissa touhutaan jotain erityistä temppua joka sitten yhtäkkiä siirtyy arkeen yhtään sitä siellä harjoittelematta.
Kuuntelu, ymmärrys, sieto ottaa vastaan ja antaa sitä ovat päivittäin käytössä niin meillä aikuisilla kuin lapsillakin. Terapeutit ovat osa lapsen ja perheen arkea auttamassa lasta kehittymään ja kasvamaan eikä arvostelemassa muita toimijoita läsnäolollaan. Sitä että mennään hiekkalaatikolle muiden kanssa, harjoitellaan ryhmässä toimimista, pukemista, riisumista, wc käyntejä, keinumista , pulpetin tai pöydän ääressä olemista. Ihan sitä mitä muutkin lapset, yhteisöllisesti ❤️