Visual Roots

Visual Roots Yhteystiedot, kartta ja reittiohjeet, yhteydenottolomake, aukioloajat, palvelut, arvostelut, kuvat, videot ja ilmoitukset Visual Roots, Sukututkija, Laukkoski :ltä.

Ei näitä välitulosteita kovin usein viitsi tehdä, m***a joskus on parempi lukea tekstiä myös paperilta. Tällä hetkellä m...
03/12/2025

Ei näitä välitulosteita kovin usein viitsi tehdä, m***a joskus on parempi lukea tekstiä myös paperilta. Tällä hetkellä matrikkelista löytyy 1649 mäntlahtelaista ja sivujakin yhteensä 593. Koskakohan tämä on muuten valmis?

19/11/2025

Murtovarkaus ja onnistumaton pako (Kyminlaakso 18.10.1913). Yöllä viime lauantaita vasten murtauduttiin Mäntlahden hovin päärakennukseen, asukkaitten ollessa kaupungissa. Varkaat, joita arvellaan olleen kaksi, olivat nähtävästi tuttuja talossa, kun olivat jättäneet kaikki muut huoneet rauhaan, paiksi sen, jossa oli eräässä piirongin laatikossa rahoja. Täältä he saivat vähän hopeaa ja kuparia, viidenmarkan setelin sekä kivellä varustetun kultaisen rannerenkaan. Samassa laatikossa oli nenäliinapakan välissä suurempi määrä rahaa, m***a vorot eivät olleet niitä huomanneet.
Tiistaina klo 1:n aikaan päivällä katosi Mäntlahdesta Tammion postinkuljettajan vene ja samaan aikaan nähtiin Kuorsalosta kahden miehen purjehtivan Virolahdelle päin. Epäiltiin heti, että matkalla oli varkaat ja asiasta ilmoitettiin heti nimismiehelle, joka ryhtyi nopeisiin toimiin. Vielä samana iltapäivänä, kun purjehtijat saapuivat Pitkäpaaden luo, oli siellä tieto asiasta ja pitkäpaatelaiset ottivat veneen haltuunsa, jättäen miehet erääseen autioon saareen odottamaan kruununmiehiä.
Murtovarkausjuttu (Kyminlaakso 1.11.1913). Vehkalahden piirin nimismies F. Wikberg oli keskiviikkona Kotkassa kuulustelemassa todistajina erinäisiä henkilöitä äskettäin Mäntlahden kartanossa Vehkalahdella tehdyn murtovarkauden johdosta. Kuulustelussa kävi selville, että varkaat olivat saapuneet Kotkaan päivää myöhemmin kuin itse kihlakunnanoikeudessa väittivät, ollen siis murtovarkauden jälkeisenä päivänä Haminassa. Niinikään nimismies sai selville, että varkaat olivat Koskisen kultasepänliikkeeseen myyneet kultaisen rannerenkaan ja Welinin kellosepän liikkeeseen kultakellon, jotka molemmat esineet Mäntlahden hovista murtovarkauden kautta katosivat. Pihljerta niminen mies oli käynyt Koskisen perillisten kultasepänliikkeessä kauppaamassa rannerengasta. Kun liikkeenhoitaja rouva Koskinen, epäillen rannerengasta varastetuksi, ei tahtonut suostua ostamaan sitä, selitti Pihljerta, että hän on rannerenkaan saanut äidiltään, eikä tahtoisi mitenkään myydä sitä, m***a kun nyt on joutunut puutteeseen, niin täytyy muuttaa se rahaksi. Rouva Koskisen kävi miestä sääliksi ja niin hän ostikin rannerenkaan, maksaen siitä 34 markkaa. Kaupitessaan kelloa kelloseppä Welinille Pihljerta oli selittänyt samalla tavalla kuin edellisessäkin paikassa. Herra Welin maksoi kellosta 15 markkaa. Molemmat kultaesineet nimismies Wikberg otti luonnollisesti pois niiden haltijoilta. Toinen varkaudesta pidätetty on nimeltään Tinkanen.
Mäntlahden murtovarkaat tuomittu (Kyminlaakso 6.12.1913). Viime tiistaina oli Miehikkälän ja Wirolahden välikäräjillä esillä juttu Mäntlahden hovin murtovarkauden tehneitä Otto Pihljertaa ja Emil Tinkasta vastaan kahden turkin varastamisesta eräästä Virolahden saaristossa olevasta kalastajamajasta. Vastaajat tuomittiin kumpikin 8 kk. vankeuteen eli, kun Vehkalahden ja Sippolan käräjillä langetettu tuomio Mäntlahden murtovarkaudesta ja Tammion postinkuljettajan veneen varastamisesta siihen yhdistettiin, Pihljerta yhteensä olemaan 3 vuotta 5 kk. kuritushuoneessa ja Tinkanen 3 vuotta 3 kk. kuritushuoneessa. Tuomitut passitettiin vankilaan.

16/11/2025

Toissapäivänä (17.7.1934) iski salama Kymenlaakson Sähkö Oy:n muuntajaan Vehkalahden Mäntlahdessa. Muuntaja paloi torneineen päivineen perustuksiaan myöten. Mainittakoon, että kun huomattiin, että muuntaja on tulessa, niin oli kylän VPK menossa sitä ruiskulla samm***amaan, m***a paikalle sattunut liikemies Mooses Sipilä oli kuitenkin estänyt heidät siitä, kun ei ollut varmaa, oliko sähkövirta poikki. Sähkömonttöörin tullessa paikalle, kävikin selville, että muuntajan samm***aminen olisi ollut erittäin vaarallista, vieläpä hengenvaarallistakin, sillä virta oli päällä ja se olisi tullut vesisuihkua myöten samm***ajiin ja tämä olisi saattanut muodostua heille sangen kohtalokkaaksi. Sähkömuuntajapaloa ei siis saa mennä samm***amaan, ellei ole aivan varma siitä, että sähkövirta on poikki. (Maaseutu 19.7.1934)

02/11/2025

Kansakoulu Mäntlahteen. Kuten lukijat muistavat, jätti joku aika sitten eräs nimeänsä ilmoittamaton henkilö rovasti Roschierille 500 markkaa, jotka ovat täytettävät kansakoulun rakennusavuksi Mäntlahden kylään siinä tapauksessa, että kylälaiset suostuvat sellaisen rakentamiseen. Tämän lahjan johdosta piti rovasti Roschier perjantaina tämän kuun 11 päivänä kyläkokouksen Mäntlahdessa, johon Rakilan ja Pyötsaarenkin kyläläisiä oli kutsuttu. Tässä kokouksessa päättivät Mäntlahden kyläläiset melkein yksimielisesti kiitollisuudella ottaa vastaan edellä mainitun lahjan ja ryhtyä koulun perustamishankkeisiin. Rakilan hovi yhtyi myöskin tähän kouluhankkeeseen ja pari Pyötsaaren talollista. Tässä kokoustilaisuudessa lupasi apteekkari A. Nymalm koululle tonttimaan ja 50 markkaa vuodessa, kymmenen vuoden kuluessa ja rovasti Roschier lupasi puolet hänelle Mäntlahden kylästä tulevasta palkastaan, niin kauaksi aikaa kuin hän on Vehkalahden kirkkoherrana. Koulun perustamisajasta ei tarkempaa päätöstä tehty. Lahjoittajan määräyksen mukaan olisi siihen kuitenkin kolmen vuoden kuluessa ryhdyttävä. Asiaa tarkemmin valmistamaan valittiin toimikunta, johon tulivat jäseniksi: rovasti Roschier, apteekkari Nymalm, arendaattori B. Lindholm ja itsellinen Taneli Kyötikki. (Haminan Sanomat 15.3.1898)

02/11/2025

Sivuhuomioita... Hausjärveltä Tampereelle muutti vuonna 1908 Karkussa syntyneet veljekset Rakas ja Sanansaattaja Sten. Perheen isoveljien nimet ovat kuitenkin hieman arkisempia Juho Albin ja Antti Erkki.

19/10/2025

Tulipalon alku Mäntlahdessa. Maanantaina (26.1.1914) raivonnut kova tuuli aiheutti omituisen tapaturman Mäntlahdessa. Kun nimittäin räätäli Wiktor Hellberg paraillaan ompeli koneensa ääressä, irrotti tuuli katonrajasta savutorven kohdalta suuren pahvin, joka pudota römähti Hellbergin päälle. Tämä hyppäsi pelästyksissään ylös, m***a silloin hän päällään pudotti yläpuolellaan olleen kattolampun, joka meni säpäleiksi lattialle. Silmänräpäyksessä oli koko huone liekkien vallassa. Tarmokkaalla sammutustyöllä saatiin palo kuitenkin tukahdutetuksi niin ajoissa, ettei se ehtinyt suurempia vahinkoja tehdä. Seinäpaperit, ompelukone ja vuodevaatteet ennättivät sentään palaa (Haminan Lehti 29.1.1914).

13/10/2025

Merihätä ja pelastettuja ihmishenkiä (Hufvudstadsbladet, 11.10.1903).

Tämän kuun 3. päivän aamuna lähtivät talonpoika Elias Mänttäri (Elias Juhonp. Skippari) ja 73-vuotias torppari Juho Skippari (Eliaksen isä), molemmat Mäntylahden kylästä Vehkalahdelta, purjeveneellä paluumatkalle Kotkasta, jossa he olivat edellisinä päivinä myyneet perunoita. Tuuli oli idästä, satoi räntää ja vettä, ja myrsky oli erittäin ankara.
Kello kahdeksan aikaan aamulla he olivat ehtineet noin kahdeksan kilometrin päähän Haminasta niin sanotulle Pultinmaan matalikolle, kun vene käännyttäessä ei mennyt yli staginsa, vaan ajautui tuulen ja voimakkaan aallokon vieminä karille, jossa se murskautui ja upposi syvyyteen. Veneessä olleet miehet onnistuivat kuitenkin isopurjeen avulla pelastautumaan karille - muutamalle kivelle, jotka tavallisesti ovat vedenpinnan tasalla, m***a tällä kertaa, veden ollessa matalammalla, kohosivat parin jalan verran veden yläpuolelle. He heittivät märän purjeen kahden kiven yli ja kiinnittivät sen, jolloin he saivat mastosta tukea pysyäkseen pystyssä kivien vieressä. Siinä he jäivät odottamaan kohtaloaan.
Pian he näkivät höyrylaivan tulevan lännestä, matkalla Viipuriin. Miehet huusivat hätähuutoja, jotka heidän käsityksensä mukaan olisi pitänyt kuulua laivaan, joka kulki alle kilometrin etäisyydeltä. He luulivat myös nähneensä, että laiva hidasti hetkeksi, m***a jatkoi sitten matkaansa. Tässä surkeassa tilanteessa heidän oli vietettävä koko lauantai ilman ruokaa, sillä muonavarat olivat menneet veneen mukana: edellisen kerran he olivat syöneet edellisenä iltana. Aallot löivät jatkuvasti heidän ylitseen polviin saakka.
Pimeys laskeutui, eikä pelastusta näkynyt. Koko yön he viettivät onnettomat miehet ulkona karilla. Sunnuntaiaamun lähestyessä tuuli kääntyi eteläiseksi ja vesi alkoi kohota. Heidän asemansa kävi yhä vaarallisemmaksi, sillä aallot roiskuivat jo vyötärölle saakka. He olivat jo lähes menettäneet kaiken toivon, m***a kuten sanotaan: "Kun hätä on suurin, on apu lähellä." Niin kävi nytkin.
Äärimmäisin voimin he päästivät vielä muutamia hätähuutoja, jotka johtivat heidän pelastukseensa. Torppari Tobias Danielsson Pihlhjerta Pyötsaaren kylästä Vehkalahdelta oli sunnuntaiaamuna lähtenyt pienellä avoveneellä silakanpyyntiin juuri Pultinmaan lähistölle. Hänen korviinsa kantautuivat hätähuudot. Vaikka hänen oma veneensä oli vaarassa murskautua kiville rajussa merenkäynnissä, hän uskalsi yrittää pelastusta.
73-vuotias Juho Skippari oli jo niin kangistunut kylmästä, että Pihlhjerta joutui kaatamaan hänet veneeseen. Nuorempi Elias Mänttäri oli myös täysin uupunut, m***a kykeni vielä nousemaan veneeseen omin voimin. Pelastustyön aikana aallot löivät usein veneeseen niin, että se oli vaarassa täyttyä vedellä. Kello oli noin yhdeksän sunnuntaiaamuna. Nämä onnettomat olivat siis olleet sateessa ja kylmässä, ilman ravintoa ja aaltojen huuhtomina, yhteensä 25 tuntia. On todellinen ihme, että he säilyivät hengissä - uusi todiste saaristoväestömme sitkeydestä.
Pihlhjerta souti sitten pelastetut Vilniemen kylään, missä heidät vietiin talonpoika Jaakkolan omistamaan saunaan, joka oli vielä lämmin edellisen päivän lämmityksen jäljiltä. Siellä he saivat huolellista hoitoa ja toipuivat. He ovat nyt lähes täysin terveitä. Miehet sanoivat itse, etteivät olisi jaksaneet enää tuntiakaan, etenkin koska vesi nousi jatkuvasti.
Pelastaja torppari Tobias Danielsson Pihlhjerta, jolle pelastetut saavat kiittää hengestään, ansaitsee kaiken tunnustuksen urheasta teostaan ja olisi enemmän kuin oikeutettu saamaan julkisen palkinnon.

26/05/2025

Toimintaa Toivolassa - Mäntlahden kyläjuhla su 29.6 klo 13: Hapanvelliä ja Kari-Matti Sahalan esitelmä Mäntlahden suvuista.

Näin kansallisen sukututkimuspäivän kunniaksi voisin hieman päivittää tilannetta Mäntlahden sukujen tutkimuksen osalta. ...
11/04/2025

Näin kansallisen sukututkimuspäivän kunniaksi voisin hieman päivittää tilannetta Mäntlahden sukujen tutkimuksen osalta. Tällä hetkellä ”kirjoissa ja kansissa” alkaa olla lähes kaikki Mäntlahdessa vuosien 1695-1923 välillä syntyneet, asuneet ja kuolleet henkilöt. Kaiken kaikkiaan heitä on löytynyt lähes 1650 kappaletta.
Suurimmat suvut aikojen saatossa ovat tietenkin olleet Raussi, Tolsa, Mänttäri ja Yrjönen. M***a eri sukunimiä Mäntlahdesta on löytynyt yli 200 ja vielä tämän lisäksi yli 300 ihmisellä ei ole ollut käytössä sukunimeä.
Laitetaan tähän vielä malliksi Sydänkylästä muuttaneen, Mäntlahden Raussien kanta-isän, Antti Eliaanp. Raussin tiedot.

Terveisin, Kari-Matti Sahala

Osoite

Laukkoski
07150

Puhelin

040 822 1097

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Visual Roots :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Jaa

Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn
Share on Pinterest Share on Reddit Share via Email
Share on WhatsApp Share on Instagram Share on Telegram

Kategoria