Visual Roots

29/12/2025

Näin pikkuhiljaa päättyvän vuoden ja vaikka alkaneen Tour de ski:n kunniaksi voimme tehdä pienen kurkistuksen historiaan ja mäntlahtelaisen hiihtäjän Väinö Porkan vuoden 1938 alun kilpailukalenteriin:
• su 9.1 Mäntlahti 10 km
• su 16.1 Häppilä 15 km
• su 23.1 Kattilainen 10 km
• su 30.1 Virolahti 15 km
• su 6.2 Mäntlahti 10 km
• su 13.2 Vilniemi 10 km
• su 20.2 Summa 20 km
• …
• su 6.3 Husula 30 km
• su 13.3 Mäntlahti 15 km.
Ja sijoitukset olivat muuten 1, 3, 1, 5, 1, 2, 1, 6, ja 1. Siinä on ollut Touria kerrakseen.

26/12/2025

Tämä päivä sujuikin hyvin selvitellessä renki Simo Eerik Kallenp. Piilolan (1849-1906) elämän polkua Vihannin Alpuan kylästä muutaman mutkan kautta Vehkalahden Kolsilaan. Vihanti › Suomussalmi › Mäntlahti › Rakila › Mäntlahti › Vilniemi › Liikkala › Myllykylä › Kolsila › Sivatti › Kolsila. Matkalla tuli tutuksi myös Ämmän ruukki Suomussalmella.

Varsinainen Ämmän ruukki perustettiin vuonna 1841 Johan Wegeliuksen toimesta, joka tunnettiin tuolloin Hyrynsalmen yritteliäänä kirkkoherrana. Wegeliuksella ...

22/12/2025

Mäntlahden kylässä elettiin vuosina 1887-1888 raskaita aikoja. Syksyllä katosi kylästä jäljettömiin maanviljelijä Antti Nopanen, perheenisä, jonka elämä oli ajautunut umpikujaan. Taloudelliset huolet olivat käyneet ylivoimaisiksi: velat painoivat, ja ulosotto oli tullut osaksi arkea. Nopanen oli jo aiemmin ollut heikko terveydeltään, kärsinyt kaatumataudista ja kulkenut toisen jalkansa vamman vuoksi vaivalloisesti. Kun hän ei palannut eräänä syksyisenä päivänä kotiin, uskottiin pitkään, että mies oli saanut sairauskohtauksen metsässä ja menehtynyt sinne. Häntä etsittiin useaan otteeseen, koko seutu haravoitiin, m***a mitään ei löytynyt.
Vasta seuraavan kevään kynnyksellä totuus alkoi paljastua. Eräänä keskiviikkona miehet olivat lastaamassa halkoja Reiviikinlahdella ankkurissa olleeseen jaalaan, kun he huomasivat jyrkän kallion alapuolella vedessä jotakin mustaa. Paikassa ei aiemmin ollut nähty kiveä tai muuta vastaavaa. Kun esine vedettiin ylös, osoittautui se ihmisen ruumiiksi. Vyötärölle oli sidottu suuri kivi, niin painava, että se oli vetänyt miehen mukanaan syvyyteen. Vainaja tunnistettiin kadonneeksi Antti Nopaseksi.
Kaiken viittasi siihen, että epätoivon ajama mies oli päättänyt itse elämänsä. Hän oli sitonut kiven vyötäisilleen ja heittäytynyt kalliolta mereen, jättäen taakseen vaimon ja kolme alaikäistä lasta, jotka jäivät suurimpaan köyhyyteen. Se, mikä oli pitänyt hänet piilossa meren pohjassa kuukausien ajan, ei enää kevään tullen riittänyt, ja meri palautti omansa.
Vain runsas vuosi myöhemmin kohtalo iski uudelleen samaan perheeseen.
Lokakuun 13. päivänä edesmenneen Antin poika, nuori Vihtori, oli paimentamassa Juhana Raussin karjaa Mäntlahden kylässä. Päivä oli ollut tavallinen, syksyinen, eikä mikään ennakoinut tapahtunutta. Iltapäivällä noin kolmen aikaan poikaraukka löydettiin kuolleena Mäkelänmäen kujalta. Hänen nutun taskussaan ollut puukko oli tunkeutunut terä edellä juuri sydämen alapuolelle.
Tapausta pidettiin tapaturmana – äkillisenä ja käsittämättömänä onnettomuutena, joka riisti hengen nuorelta pojalta kesken paimennuksen. Kyläläisten mieliin jäi kuitenkin jälleen yksi raskas muisto: isä, joka oli hukkunut epätoivoonsa, ja poika, jonka elämä katkesi ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan.

15/12/2025

Mistä olivat lähtöisin ensimmäiset mäntlahtelaiset? Muutama vanha paikannimi, kuten Harvajanniemi ja Pussan pelto viittaavat vahvasti siihen, että ensimmäiset mäntlahtelaiset ovat olleet hämäläisen Harvialan kylän eränkävijöitä, jotka ovat käyneet kalastamassa ja pyytämässä hylkeitä Mäntlahdessa ja pitäneet tätä aluetta omana eräsijanaan 1100-luvun lopun ja 1200-luvun alun tienoilla. Kuitenkin ennen 1200-luvun puolivälin ruotsalaisasutuksen levittäytymistä saaristoon ja rannikolle. Nykyisinkin Reiviikin ja Sydänkylän välisen alueen nimistö mantereella on vahvasti suomalaisperäistä. Tästä lisää myöhemmin. Ja miltä Mäntlahti olisi voinut näyttää vajaa tuhat vuotta sitten, eli heti viikinkiajan jälkeen. Ehkä tältä…

03/12/2025

Ei näitä välitulosteita kovin usein viitsi tehdä, m***a joskus on parempi lukea tekstiä myös paperilta. Tällä hetkellä matrikkelista löytyy 1649 mäntlahtelaista ja sivujakin yhteensä 593. Koskakohan tämä on muuten valmis?

19/11/2025

Murtovarkaus ja onnistumaton pako (Kyminlaakso 18.10.1913). Yöllä viime lauantaita vasten murtauduttiin Mäntlahden hovin päärakennukseen, asukkaitten ollessa kaupungissa. Varkaat, joita arvellaan olleen kaksi, olivat nähtävästi tuttuja talossa, kun olivat jättäneet kaikki muut huoneet rauhaan, paiksi sen, jossa oli eräässä piirongin laatikossa rahoja. Täältä he saivat vähän hopeaa ja kuparia, viidenmarkan setelin sekä kivellä varustetun kultaisen rannerenkaan. Samassa laatikossa oli nenäliinapakan välissä suurempi määrä rahaa, m***a vorot eivät olleet niitä huomanneet.
Tiistaina klo 1:n aikaan päivällä katosi Mäntlahdesta Tammion postinkuljettajan vene ja samaan aikaan nähtiin Kuorsalosta kahden miehen purjehtivan Virolahdelle päin. Epäiltiin heti, että matkalla oli varkaat ja asiasta ilmoitettiin heti nimismiehelle, joka ryhtyi nopeisiin toimiin. Vielä samana iltapäivänä, kun purjehtijat saapuivat Pitkäpaaden luo, oli siellä tieto asiasta ja pitkäpaatelaiset ottivat veneen haltuunsa, jättäen miehet erääseen autioon saareen odottamaan kruununmiehiä.
Murtovarkausjuttu (Kyminlaakso 1.11.1913). Vehkalahden piirin nimismies F. Wikberg oli keskiviikkona Kotkassa kuulustelemassa todistajina erinäisiä henkilöitä äskettäin Mäntlahden kartanossa Vehkalahdella tehdyn murtovarkauden johdosta. Kuulustelussa kävi selville, että varkaat olivat saapuneet Kotkaan päivää myöhemmin kuin itse kihlakunnanoikeudessa väittivät, ollen siis murtovarkauden jälkeisenä päivänä Haminassa. Niinikään nimismies sai selville, että varkaat olivat Koskisen kultasepänliikkeeseen myyneet kultaisen rannerenkaan ja Welinin kellosepän liikkeeseen kultakellon, jotka molemmat esineet Mäntlahden hovista murtovarkauden kautta katosivat. Pihljerta niminen mies oli käynyt Koskisen perillisten kultasepänliikkeessä kauppaamassa rannerengasta. Kun liikkeenhoitaja rouva Koskinen, epäillen rannerengasta varastetuksi, ei tahtonut suostua ostamaan sitä, selitti Pihljerta, että hän on rannerenkaan saanut äidiltään, eikä tahtoisi mitenkään myydä sitä, m***a kun nyt on joutunut puutteeseen, niin täytyy muuttaa se rahaksi. Rouva Koskisen kävi miestä sääliksi ja niin hän ostikin rannerenkaan, maksaen siitä 34 markkaa. Kaupitessaan kelloa kelloseppä Welinille Pihljerta oli selittänyt samalla tavalla kuin edellisessäkin paikassa. Herra Welin maksoi kellosta 15 markkaa. Molemmat kultaesineet nimismies Wikberg otti luonnollisesti pois niiden haltijoilta. Toinen varkaudesta pidätetty on nimeltään Tinkanen.
Mäntlahden murtovarkaat tuomittu (Kyminlaakso 6.12.1913). Viime tiistaina oli Miehikkälän ja Wirolahden välikäräjillä esillä juttu Mäntlahden hovin murtovarkauden tehneitä Otto Pihljertaa ja Emil Tinkasta vastaan kahden turkin varastamisesta eräästä Virolahden saaristossa olevasta kalastajamajasta. Vastaajat tuomittiin kumpikin 8 kk. vankeuteen eli, kun Vehkalahden ja Sippolan käräjillä langetettu tuomio Mäntlahden murtovarkaudesta ja Tammion postinkuljettajan veneen varastamisesta siihen yhdistettiin, Pihljerta yhteensä olemaan 3 vuotta 5 kk. kuritushuoneessa ja Tinkanen 3 vuotta 3 kk. kuritushuoneessa. Tuomitut passitettiin vankilaan.

16/11/2025

Toissapäivänä (17.7.1934) iski salama Kymenlaakson Sähkö Oy:n muuntajaan Vehkalahden Mäntlahdessa. Muuntaja paloi torneineen päivineen perustuksiaan myöten. Mainittakoon, että kun huomattiin, että muuntaja on tulessa, niin oli kylän VPK menossa sitä ruiskulla samm***amaan, m***a paikalle sattunut liikemies Mooses Sipilä oli kuitenkin estänyt heidät siitä, kun ei ollut varmaa, oliko sähkövirta poikki. Sähkömonttöörin tullessa paikalle, kävikin selville, että muuntajan samm***aminen olisi ollut erittäin vaarallista, vieläpä hengenvaarallistakin, sillä virta oli päällä ja se olisi tullut vesisuihkua myöten samm***ajiin ja tämä olisi saattanut muodostua heille sangen kohtalokkaaksi. Sähkömuuntajapaloa ei siis saa mennä samm***amaan, ellei ole aivan varma siitä, että sähkövirta on poikki. (Maaseutu 19.7.1934)

02/11/2025

Kansakoulu Mäntlahteen. Kuten lukijat muistavat, jätti joku aika sitten eräs nimeänsä ilmoittamaton henkilö rovasti Roschierille 500 markkaa, jotka ovat täytettävät kansakoulun rakennusavuksi Mäntlahden kylään siinä tapauksessa, että kylälaiset suostuvat sellaisen rakentamiseen. Tämän lahjan johdosta piti rovasti Roschier perjantaina tämän kuun 11 päivänä kyläkokouksen Mäntlahdessa, johon Rakilan ja Pyötsaarenkin kyläläisiä oli kutsuttu. Tässä kokouksessa päättivät Mäntlahden kyläläiset melkein yksimielisesti kiitollisuudella ottaa vastaan edellä mainitun lahjan ja ryhtyä koulun perustamishankkeisiin. Rakilan hovi yhtyi myöskin tähän kouluhankkeeseen ja pari Pyötsaaren talollista. Tässä kokoustilaisuudessa lupasi apteekkari A. Nymalm koululle tonttimaan ja 50 markkaa vuodessa, kymmenen vuoden kuluessa ja rovasti Roschier lupasi puolet hänelle Mäntlahden kylästä tulevasta palkastaan, niin kauaksi aikaa kuin hän on Vehkalahden kirkkoherrana. Koulun perustamisajasta ei tarkempaa päätöstä tehty. Lahjoittajan määräyksen mukaan olisi siihen kuitenkin kolmen vuoden kuluessa ryhdyttävä. Asiaa tarkemmin valmistamaan valittiin toimikunta, johon tulivat jäseniksi: rovasti Roschier, apteekkari Nymalm, arendaattori B. Lindholm ja itsellinen Taneli Kyötikki. (Haminan Sanomat 15.3.1898)

02/11/2025

Sivuhuomioita... Hausjärveltä Tampereelle muutti vuonna 1908 Karkussa syntyneet veljekset Rakas ja Sanansaattaja Sten. Perheen isoveljien nimet ovat kuitenkin hieman arkisempia Juho Albin ja Antti Erkki.

26/05/2025

Toimintaa Toivolassa - Mäntlahden kyläjuhla su 29.6 klo 13: Hapanvelliä ja Kari-Matti Sahalan esitelmä Mäntlahden suvuista.

11/04/2025

Näin kansallisen sukututkimuspäivän kunniaksi voisin hieman päivittää tilannetta Mäntlahden sukujen tutkimuksen osalta. Tällä hetkellä ”kirjoissa ja kansissa” alkaa olla lähes kaikki Mäntlahdessa vuosien 1695-1923 välillä syntyneet, asuneet ja kuolleet henkilöt. Kaiken kaikkiaan heitä on löytynyt lähes 1650 kappaletta.
Suurimmat suvut aikojen saatossa ovat tietenkin olleet Raussi, Tolsa, Mänttäri ja Yrjönen. M***a eri sukunimiä Mäntlahdesta on löytynyt yli 200 ja vielä tämän lisäksi yli 300 ihmisellä ei ole ollut käytössä sukunimeä.
Laitetaan tähän vielä malliksi Sydänkylästä muuttaneen, Mäntlahden Raussien kanta-isän, Antti Eliaanp. Raussin tiedot.

Terveisin, Kari-Matti Sahala