30/07/2022
SYNNYTYSTRAUMA
Vauva itkee eikä mikään auta. Syli ja keinutus rauhoittaa hetkeksi, m***a kohta itku jatkuu taas. Tämä on vanhemmille lohdutonta ja rankkaa. Mitä teen väärin, miksi minä en saa nauttia ihanasta vauvantuoksuisesta elämästä? Enkö osaa olla oikeanlainen vanhempi lapselleni?
Synnytys on vauvalle aina suuri muutos. Kohdun lämpö ja turva vaihtuu hetkessä kirkkaisiin valoihin, koviin ja vieraisiin ääniin, kylmyyteen. Tätä saattaa edeltää rankka synnytys, joka kenties joudutaan käynnistämään, jossa vauva voi jäädä jumiin ja elintoiminnot voivat laskea jolloin vauva kokee pelkoa ja hätää. Hän ei ymmärrä mitä tapahtuu, ja on yksin matkalla kohti tuntematonta. Elämä muuttuu - lopullisesti.
Synnytys voi olla vauvalle traumaattinen kokemus. Pieni ihminen on vielä hyvin herkkä ja koettu pelko sekä hätä voi jäädä jälkenä vauvan kehon tai mielen muistiin. Käsittelemätön synnytystrauma voi näkyä vielä aikuisenakin ja selittää outoja pelkoja tai käytöstä tietyissä tilanteissa.
Vauva tarvitsee paljon syliä ja läheisyyttä joka tuo hänelle turvaa sekä auttaa häntä tunnistamaan ja säätelemään omia tunteitaan. Kosketus poistaa tehokkaasti myös synnytyksen aiheuttamia kehon jännitteitä ja vähentää kehon stressihormonitasoa poistaen näin stressiä sekä keholta että mielestä. Lempeän kosketuksen avulla vauva vähitellen rentoutuu ja saa hyviä kokemuksia elämästä kohdun ulkopuolella.
Synnytys voi jättää vauvan herkälle keholle myös fyysistä kipua, joka entisestään vaikeuttaa sopeutumista uuteen elämään. Yksi erittäin yleinen, m***a koululääketieteen vielä huonosti tunnistama oireiden aiheuttaja on vauvan niskajumi joka syntyy raskauden loppuvaiheen huonosta asennosta tai synnytyksen aiheuttamasta kovasta paineesta pään ja niskan alueelle. Hermosäikeet sekä kudokset voivat altistua pienille venähdyksille tai vaurioille ja aiheuttaa näin ongelmaa kehon toiminnalle. Niskan kallonpohjasta lähtevä tärkeä hermo; vagus- eli kiertäjähermo kiertää kehossamme ja hermottaa suurimman osan sisäelimistämme. Se hermottaa myös ruoansulatusta, ruokatorvea sekä vastaa mahahappojen erityksestä. Tämän vuoksi niskajumit ovatkin usein suoraan yhteydessä vauvan vatsavaivoihin sekä myös refluksioireisiin. Vagus-hermo on myös tärkein parasympaattinen hermomme ja vastaa kehon palautumisesta ja stressin säätelystä. Helpoin tapa huomata vauvan niskan jäykkyys on seurata, kääntääkö vauva sujuvasti päätään molempiin suuntiin. Mikäli vauva pitää päätään mieluummin toiseen suuntaan, on niska yleensä jumissa ja pään toiselle puolelle kääntäminen on vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.
Vagushermon vaurioita on vaikea havaita lääketieteellisissä tutkimuksissa, ja monesti vauvan kipuitkua erehdytään luulemaan koliikiksi. Oman hoitokokemukseni (n. 3000 vauvaa) mukaan vauvan runsaat vatsavaivat ja kipuitkut ovat kuitenkin hyvin usein yhteydessä niskassa olevaan jumitilaan sekä haastavaan synnytykseen. Niskat ja synnytyksen aiheuttama trauma on helppo hoitaa kuntoon vyöhyketerapeuttisella vauvahieronnalla. Ja lähes aina kun niskajumit helpottavat, loppuvat myös vatsavaivat ja itkuisuus!
Kotona niskaa voi avata aktivoimalla vauvaa mahdollisimman paljon molempiin suuntiin. Kanto- ja syöttöasennot kannattaa tarkastaa sekä huolehtia siitä, että vauva on molemmilla kyljillä tasaisesti. Vauvaa kiinnostavat asiat (pienellä vauvalla esim. valot, hoitopöydän kuvat jne.) kannattaa asettaa niin, että vauva joutuu itse kääntämään päätään jäykemmälle puolelle niitä katsoessaan. Myös pienet lempeät koko kehon keinuttelut rentouttavat niskaa. Väkisin päätä ei saa kääntää, vaan se tulee tehdä aina vauvan ehdoilla.
Vauvan hierominen on upea tapa antaa lapselle tärkeää läheisyyttä ja kosketusta. Kaikki vauvat hyötyvät kosketuksesta - se on upea rakkauden ja läsnäolon hetki niin lapselle kuin vanhemmillekin auttaen samalla vauvaa tutustumaan myös omaan kehoonsa. Säännöllisesti tehty vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta poistaa synnytyksen aiheuttamaa stressiä sekä rentouttaa vauvaa, ja tulokset ovatkin pian nähtävissä. Itkevästä vauvasta kuoriutuu nopeasti elämää avoimesti tarkkaileva sekä tyytyväinen vauva. Vauvantuoksuisesta elämästä voi nauttia koko perhe!
Teksti:Tiina Rytkönen/Elonaskel/ Vauva-Akatemia
Lue lisää: www.vauvahieronta.fi
