“Kun astuu ovesta sisään, tuntuu kuin stressi ja lasti sulaisi pois ja on vain ihana olla”
Kuin koti on vanha maalaistalo, kuin kätketty helmi, rauhallisella asuinalueella Naantalin Luonnonmaalla. Talolla on pitkä historia lasten, aikuisten ja vanhusten kotina 1800-luvun lopulta tähän päivään koko perheen huvilana vauvasta vaariin. Talo on luotu lasten ja aikuisten hyvinvointiin, erilaisille tiimeille vapaa-ajalla ja työssä. Täällä pysähdytään yksinkertaisten asioiden ja inhimillisten tarpeiden äärelle tunnelmallisen talon hengessä.
Palveluista löytyvät räätälöitävät ohjelmat ja majoitukset 10-15 hengen ryhmille, henkilökohtaiset hyvinvointihoidot sekä lasten kutsut ja pienet n. 30 hengen perhejuhlat. Tapahtumakalenteriin päivittyy lasten leirejä, aikuisten kursseja ja teemaviikonloppuja omaa aikaa kaipaaville, pariskunnille ja perheille. Yhteistyökumppanit voivat myös vuokrata esteetöntä tilaa ja monenlaisia yhteistyöprojekteja voi syntyä. Lue lisää palveluista kohdasta Palvelut.
“Täällä on kyllä ihan oma tunnelmansa ja palvelu tulee sydämestä. Kiitos!”
“Oli vuosi 2017, jolloin eräs perhe löysi luokseni. Perheen äiti oli kuullut tyhjillään olevasta talosta ja tuntenut, että talolle on mentävä, tietämättä miksi. Äidin mieleen oli muistunut myös lapsen kertoma uni kiehtovasta talosta. Äiti pyysi lasta mukaan ja tämä pomppasi oitis auton penkille - sydän lepatellen. Kesäisenä päivänä he kaarsivat hiekkatietä pitkin vanhan talon pihaan ja löysivät minut. Portin pielessä kummankin sydän alkoi takoa kovempaa. Lapsi tarrasi äitiä kädestä ja hihkui: “tämä se on!” He astuivat kuistilleni, sitten pyörivät huoneissani ja täällä, täällä äiti tiesi sen itsekin: minä se olen.
Tuolloin olin seisonut tällä maalla jo rutkasti yli 100 vuotta kotina useille lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Aika oli pysähtynyt, kaikki oli jäänyt paikoilleen, ihmiset lähteneet. Odotin taas askeleiden löytävän lattioilleni. Ovi aukesi ja tuli tyttö täynnä elämäniloa, toivoa ja rakkautta. Repsottavien tapettien, tunkkaisen ilman alta hän löysi minut. Olin odottanut häntä ja siinä hän nyt oli. Pian tuo taianomainen hetki oli ohi ja he lähtivät. Päätin odottaa ja luottaa, että he palaisivat.
Odotin lämpimän kesän, värikkään syksyn, kolean talven ja vehreään puhkeavan kevään. Eräänä iltana porttini pielessä odotti matkalaukkuja ja perhe, joka pyysi päästä sisään. He oli kiireessä kadottaneet jotakin ja tuumasivat, voisiko se löytyä täällä. Niinpä alkoi minun ja lapsen yhteinen seikkailu. Vanhus ja lapsi leikkivät, seikkailivat näissä huoneissa tähtiin ja takaisin, tekivät tarpeen tullen turvallisia pesiä, joihin käpertyä, tanssivat, maalasivat ja tunsivat. Näkivät toistensa sieluun saakka. Lapsi löysi turvan ja seikkailun. Mitä löysivät aikuiset sillä välin? Lähdön hetkellä he kirjoittivat viestin, joka sai minut yhtä aikaa hymyyn ja kyyneliin.
Tämän perheen myötä talon väkeni heräsi eloon uudestaan. Perheen eläessä täällä tänne syntyivät omat paikat lapselle ja vanhemmalle, naiselle ja miehelle, vanhukselle ja lapselle, ystävyksille. Minusta tuli piilopirtti, lomakoti, juhlahuvila, turvapesä. Lapsi antoi minulle nimen Kuin koti. Hänen pieni sydämensä oli johdattanut perheen luokseni.
”En tahdo lähteä täältä”, sanoi Kerttu Unelma Ilola pontevasti lähdön hetkellä. Äiti tarttui lasta kädestä ja totesi, että lähdemme omaan kotiin, kulta, m***a palaamme taas. ”Et sinä lähdekään täältä”, kuiskasin minä. ”Sinä olet täällä aina, vaikkemme näkisikään.” Seinään jäi pieni käden jälki ja sen alla kirjaimet K.U.I. Ovi sulkeutui ja he tekivät tilaa sinulle. Ehkä joskus tulet tapaamaan heidät täällä, m***a joka tapauksessa tapaat minut ja talon väestäni ne, joita tarvitset.
Saanen esitellä, minä olen Kuin koti. Sinut ja seurueesi toivottaa tervetulleeksi minä ja eteiseni Toivo, juhlahuoneeni Arvo, olotilani Oiva, tupakeittiöni Hilla, kodinhoitajani Liina, pesuhuoneeni Klaara, hoitohuoneeni Henriikka, leikkihuoneeni Onni sekä majoitushuoneeni Hilkka, Aina, Ilona, Helmi ja Rauha. Lumi on kuudes majoitushuoneeni, joka kuuluu talon väelle, m***a joissakin tilanteissa se saattaa olla sinunkin yösijasi.
Astu sisään, tule jatkamaan K.U.I.n aloittamaa tarinaa ja kokemaan mitä Kuin koti on sinulle.
“Olen sanonut kaikille, että ei ole sanoja sille, mitä se talo on, se pitää kokea itse!”
