https://www.facebook.com/2203018543275347/

Veikon Psykoterapiapalvelut, KeskusKatu 6, Oulainen (2025)

02/12/2025

Tammikuusta 2026 alkaen minulla on tilaa uusille Kelan psykoterapia-asiakkaille. Lähivastaanotot Oulaisissa (ma–ke ja pe) sekä Kokkolassa (to). Myös etävastaanotto on mahdollinen Minduu-ohjelman välityksellä.

Integratiivisen psykoterapian – kuten psykoterapian yleisestikin – tavoitteena on ihmisen itsekokemuksen ja itsehavainnoinnin vahvistuminen. Integratiivisessa työskentelyssä rakennamme yhdessä ymmärrystä siitä, millaisten vaikeuksien kanssa työskentelemme sekä mihin ja miten terapiassa pyritään. Tausta-ajatuksena on, että terapiasuhde voi tarjota korjaavia kokemuksia.

Aloitin marraskuussa 2025 integratiivisen kouluttajapsykoterapeutti koulutuksen, joka antaa valmiudet toimia jatkossa koulutuspsykoterapeuttina ja työnohjaajana. Työnohjausta tarjoan jo nyt opiskelijahintaan. Jos koet, että integratiivinen ja suhdekeskeinen työskentelytapa voisi tukea sinua tai työskentelyäsi, olet lämpimästi tervetullut olemaan yhteydessä.

Levollista joulun odotusta 🎄

10/10/2025

Mielenterveyspäivän pohdintoja ✨

Psykoterapiasta puhuttaessa usein keskiössä ovat menetelmät, teoriat ja hoitosuositukset. Ne ovat tärkeitä, m***a joskus niiden varjoon voi jäädä se, mikä on työn ytimessä: inhimillinen kohtaaminen ja herkkyys toisen ihmisen ainutkertaiselle kokemukselle.

Psykoterapiassa ihmisten kanssa pohditaan yhteyttä itseen, omiin ajatuksiin, tunteisiin ja motivaatioihin – kykyä ymmärtää syvällisesti omia mielensisäisiä tiloja. Itsehavainnointi ja sen vahvistuminen ovat psykoterapeuttisen työskentelyn ytimessä.

Itsehavainnoinnin esteenä voi olla monia tekijöitä, joita kognitiivisessa perinteessä kutsutaan uskomuksiksi ja psykoanalyysin maailmassa tiedostamattomiksi sisäisiksi malleiksi. Teorioiden antamat määritelmät ovat toisinaan harhaanjohtavia, kun puhutaan ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta.

Toki eri teoriat auttavat psykoterapeuttia hahmottamaan psykoterapia-asiakkaan tilannetta ja rakentamaan hypoteeseja – jotka joskus osuvat oikeaan ja toisinaan taas menevät harhaan. Olen vuosien varrella oppinut paljon myös kollegoiltani – joskus osuvien ja joskus hieman kivuliaiden kommenttien kautta.

Minulle on jäänyt mieleen kaksi lausetta, jotka vanhemmat kollegani ovat vuosien varrella sanoneet. Toinen tuli tilanteessa, jossa selitin tohkeissani, kuinka olin käyttänyt sitä ja tätä menetelmää. Kollegani totesi: “Tuo kuulostaa päälleliimatulta.” Loukkaannuin tuolloin noista sanoista. Toinen kommentti kuului: “Älä oleta, kysy ihmiseltä – ihminen tietää itse.” Tämä taas tuntui heti varsin validilta ajatukselta.

Myöhemmin olen todennut, että myös ensimmäinen kollegani oli oikeassa – ainakin osittain. Esimerkiksi traumojen kanssa työskennellessä on oltava todella sensitiivinen ja herkkä ihmisen ja ihmismielen omatahtisuudelle. Tähän omatahtisuuteen ei valitettavasti terveydenhuollon palvelujärjestelmä aina taivu.

Psykoterapeuttina koen ajoittain eettistä ristiriitaa siitä, että ihmiset eivät aina saa oikea-aikaista, oikein kohdennettua ja oikean mittaista hoitoa. Erityisesti näin mielenterveyspäivänä ajattelen, että on tärkeää pohtia näitä kysymyksiä. 💚

29/07/2025

Tämä päivä vielä lomamoodissa ja huomenna takaisin työn äärelle. Pieni orientaatiohetki huomiseen vastaanotolla.

Psykoterapian kentällä on käyty viime aikoina keskustelua psykoterapioiden kysynnän laskusta, nimenomaan kun puhutaan pitkistä psykoterapioista. On pohdittu muunmuuassa tarpeen vähentymistä, saatavuuden liikatarjonnasta, terapiatakuusta sekä maksukyvykkyydestä.

Minä olen keskustelua seuratessa pohtinut ihmisen oikeutta oikea-aikaiseen ja vaikeuksiensa tason mukaisesti oikein kohdennettuun hoitoon. Kela systeemi ei ole mielestäni oikeudenmukainen. Joku ihminen tarvitsee psykoterapiaa kymmenen kertaa ja joku toinen kymmenen vuotta. Kolmen vuoden Kela - kuntoutuspsykoterapia tuki on mielestäni hatusta vedetty aikamääre. Toki on olemassa mahdollisuudet jatkaa sairaanhoitopiirin tai Kelan vaativan läääkinnällisen kuntoutuksen tukemana.

Jokatapauksessa rohkaisen kaikkia puhumaan sen puolesta, että ihmisten oikeudet oikea-aikaiseen ja oikein kohdennettuun hoitoon turvataan!

Lämpö jatkuu edelleen, toivottavasti pitkälle syksyyn! ☀️

17/06/2025

Syksyllä 2025 vapautuu paikkoja psykoterapiaan, ja vuodenvaihteessa 2026 lisää.

Olen psykodynaamisesti orientoitunut, integratiivinen psykoterapeutti.

Lähtökohtana psykoterapialle on, että muodostamme psykoterapiassa yhdessä ymmärryksen asiakkaan tilanteesta sekä siitä, mihin ja miten psykoterapialla pyritään. Vahvuuteni on ymmärtää ja tutkia ihmissuhteiden vuorovaikutuksessa tapahtuvaa sekä toistuvien vuorovaikutushaasteiden taustalla olevia mielensisäisiä, ongelmallisia kokemuksia.

Psykodynaaminen psykoterapia keskittyy tiedostamattomien tunteiden, ajatusten ja kokemusten ymmärtämiseen. Sen ytimessä on ajatus varhaisten ihmissuhteiden merkityksestä nykyisiin suhteisiin ja toimintatapoihin. Tavoitteena on lisätä itseymmärrystä, tunnistaa ja säädellä tunteita sekä muuttaa haitallisia toimintamalleja.

Psykoterapiassa voidaan etsiä vastauksia kysymyksiin: Kuka olen? Mikä olen? Millainen olen? Ja/tai voidaan pyrkiä vähentämään psyykkisiä oireita ja ongelmia sekä löytää vähemmän omaa mieltä kuormittavia tapoja ja malleja ihmissuhteissa olemiseen.

Mukavaa kesää – ota rohkeasti yhteyttä! 💚

11/03/2025

Muutos on mahdollinen?

Olen kirjoittanut samasta aiheesta aiemmin. Tämä on kuitenkin toistuvasti askarruttava aihe psykoterapiassa.

Psykoterapiaan tullaan toiveiden kanssa. Toive voi olla ahdistuksen ja/tai masennuksen helpottuminen tai itsearvostuksen ja luottamuksen löytyminen. Halutaan itseymmärryksen ja vastavuoroisuuden vahvistumista suhteessa toisiin. On muitakin toiveita, ne voivat olla yhtäaikaa ja erikseen.

Lähestyn muutosta pienen lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen kautta. Ennenkuin lapsi kasvaa, tarkoitan sellaista pikkuruista vauvaa, hän kuvittelee omistavansa äitinsä. Lapsi oppii, että kun hän itkee tarpeitaan, niin vanhempi vastaa itkuun tyydyttämällä ne. Antamalla rintaa tai vaihtamalla vaipan.

Varhainen vuorovaikutus, sen joustavuus ja vastavuoroisuus rakentavat pohjan lapsen tavalle kiinnittyä toisiin aikuisiin ja myöhemmin romanttisiin suhteisiin. Vaillejäänyt, sivuutettu, ohitettu tai tyrmätty lapsi joutuu tekemään enemmän töitä luottamuksen rakentamiseksi. Koska hänen mielessä melkein kaikki toiset ihmiset voivat olla potentiaalisia uhkia.

On helppoa osoittaa miten kasvatuksessa voi epäonnistua ja sama pätee myös psykoterapiasuhteeseen. Psykoterapiasuhteessa voidaan ajautua psykoterapiassa kävijän elämönhistoriasta kumpuaviin vahingollisiin vuorovaikutusdynamiikoihin. Psykoterapeutista voi tulla asiakkaan mielessä ohittaja, sivuuttaja tai kaltoinkohtelija.

Aikaisemmista suhteista psykoterapiasuhteeseen siirtyneet vuorovaikutusdynamiikat on hyvä tunnistaa ja puhua niistä. Psykoterapiassa kävijän on mahdollista huomata, että kaikkien ihmissuhteiden dynamiikat eivät toimi lapsuudessa tai muissa ihmissuhteissa koetulla tavalla.

Psykoterapiassa pyritään rakentamaan luottamusta, joka mahdollistaa vaikeiden kokemusten ja tunteiden käsittelyn. Luottamus tuo uskalluksen olla auki, haavoittuva ja sinkoilla tunnemylläköiden kanssa kunnes se ei ole enää tarpeen. Silloin voidaan todeta, että tämä oli/on korjaava kokemus (muutos).

Aurinkoa kevääseen! ☀️

15/09/2024

Kesä meni ja syksy tuli. Olen viime aikoina keskustellut ihmisenä olemisen kokonaisvaltaisuudesta. Elämään liittyvää mysteeriä on pyritty ratkaisemaan läpi ihmiskunnan historian. Nämä ratkaisuyritykset voi mielestäni tiivistää seuraavaan kysymykseen; Miten ajattelemme, tunnemme ja olemme suhteessa itseen ja toisiin?

Buddha etsi rauhaa istumalla puun alla, Sokrates etsi totuutta (vaiko sittenkin tietämättömyyttä) väittelemällä, Jeesuksen myötä ajattelussamme elää inkarnaatio. Sokrateen ajatus siitä, että ennen kuin aloitamme keskustelun, sovitaan siitä mitä keskustellaan on itseasiassa yksi integratiivisen psykoterapian peruspilareita.

Tunnustettava on oman ajattelun pienuus tämän asian (elämän mysteeri) äärellä, m***a jos kuitenkin jotain. Eräs kirurgi totesi osuvasti ”mitä enemmän ihmiskehoa tutkii, sitä suuremmalta ihmeeltä se tuntuu”. Sama voidaan todeta mielestä ja sen toiminnoista; Sen joustavuus ja kyky muuttua koko elämän ajan on suuri ihme. Minusta tämä on toivoa luova ajatus hänelle, joka kärsii elämänhistoriallisista sekä nykyhetken konflikteista ihmissuhteissa ja niiden vaikutuksista omassa kokemusmaailmassa.

Psykoterapiaan tullaan monista syistä. Toiset haluavat ratkaista elämän mysteerin ja toiset päästä irti esimerkiksi ahdistuksesta tai itseä vahingoittavasta elämän tyylistä. Niin kuin totesin, integratiivisessa psykoterapiassa pyritään yhdessä terapiassa kävijän kanssa löytämään asiat jotka ovat vaikeita sekä löytää tapa ratkaista nämä vaikeudet. Tai ainakin oppia olemaan niiden ja itsen kanssa.

Tavoissa ratkaista vaikeuksia tänä päivänä ei ole ihmiskunnan historialliseen pyrkimykseen ratkaista verrattuna mitään uutta. Edelleen pyritään keskustelemalla löytämään uusia näkökulmia, vaikeita tunteita ja kokemuksia kohtaamalla vapautumaan niistä sekä löytämään omaan mieleen ja kehoon rauha. Kuten sanonta kuuluu ”pimeytensä kohdanneen on mahdollista nähdä valo, itsessä ja toisessa”.

Näiden ajatusten myötä levollista syksyä 💚

14/04/2024

Raymond Carverin ”Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta” (suom. Raija Mattila, 1986) novellikokoelma vei mennessään. Ajattomia, arkisia kuvauksia tavallisten ihmisten elämästä. Kuvauksia löytämisestä, yhteenkasvamisesta, erosta ja luopumisesta. Rakkauden olemuksesta ja olemattomuudesta sisältäen kuohuvan vihan ja aggression.

Kirja on fiktiivinen, ei esitä mitään uutta tai väitä jotain totuudeksi, siinä on sen syvin olemus. Carverin tapa esittää asiat on niin tiheätunnelmainen, että huomaa hengittävänsä sanojen tahtiin. Samaan aikaan hänellä on taito jättää asiat siihen ja mieleen vapautuu tila ajatella.

Carveria lukiessa mieleen palasi Pär Lagerkvistin sanat, joita Ossi Takaka lainaa Psykoterapia lehden (2021) 40(3) kirjoituksessaan Rakkauden haudalla, ”He laulavat ennen kaikkea rakkaudesta, ja se on aivan paikallaan, sillä mikään ei tarvitse kaunistelua siinä määrin kuin rakkaus”

Yritän tiivistää ajatukseni, jotka elävät Carverin kirjoitusten myötä. Hymyilen yritykselleni hyväntahtoisesti, koska niin tutkittu, tunnettu ja tuntematon rakkaus on. Tiivistyköön tällä kertaa näin.

”Avaan kodin oven
vastassa rauha
joka peittää sydämen loven”

Vielä, novellikokoelman yhdestä sen nimen mukaisesta novellista katkelma. Puhukoon puolestaan.

”Siis se vanha pieru oli heittämässä henkeään kun ei voinut katsella eukkoriepuaan”

Me kaikki katselimme Meliä.

”Käsitättekö mitä tarkoitan?” hän sanoi.

03/02/2024

Edellisen päivityksen jälkeen sain hyvän ja tärkeän kysymyksen. Kuinka kauan ja millä tavalla kokemuksia sekä tunteita on käsiteltävä, että ne eivät enää vaivaa toistuvasti?

Yritän tuohon kysymykseen jotain sanoa. Muistutan, että nämä ovat minun ajatuksiani ja perustuvat siihen ymmärrykseen mikä minulle on muodostunut. Viimeisimmäksi minun ajatuksiani tämän asian äärelle on virittänyt Raili Pohjamon (2023) kirja; Wnnicottin näkemyksiä tunne-elämän varhaisvaiheista.

Voimme kuunnella, katsella, koskettaa ja tuntea. Näillä edellä mainituilla on kaikilla yhteys kokemiseen. Ja kokemus on asia, joka herää jossain tilanteessa. Esimerkiksi; Ystävä sanoo sinulle tahattomasti jotain sellaista, joka loukkaa sinua. Voit kokea olevasi loukattu ja tämä tunne ohjaa sinua sen merkityksen äärelle minkä annat sille mielessäsi. Esim, minua saa loukata, koska olen huono ihminen. Tuon kaltaisia kaavoja (kielteisiä ja myönteisiä) mielemme ovat täynnä.

Miten noista kaavoista pääsee irti. Absoluuttista totuutta minulla ei ole tarjota, niin kuin ei kenelläkään. Sanoisin näin, että itseään toistavalla kaavalla on edelleen jotain kerrottavaa. Kuten jo aiemmin kirjoitin, se voi olla jokin piilossa oleva pelko, esim. hylätyksi tuleminen tai salattu toive tai tarve, esim. olla rakastettu.

Se, että pääsee pelkojen, toiveiden ja tarpeiden alkulähteille on monesta asiasta kiinni. M***a keskeistä tuolla matkalla on se, että tukena on (Winnicott) riittävän hyvä ja turvallinen toinen. Mielestäni ei siis ole olemassa totuutta siitä kuinka kauan tai millä tavalla asioita tulisi käsitellä etteivät ne enää häiritse. Voimme vain kysellä, ihmetellä ja oivaltaa. Välillä se on ihan hemmetin turhauttavaa ja välillä mielessä kuplii löytäjän ilo. Tuo toinen ei kuitenkaan tee matkaa sinun puolesta tai sinun edestäsi, niin kuin sanotaan. Koska sinussa on kaikki riittävä siihen, mieli ja keho, ajatukset ja tunteet, toiveet ja tarpeet.

Ja mikä lohdullisinta, sipulissa (Winnicottin vertaus, päivityksen kuva 2), eli ihmisessä, eli sinussa on itsessään elämä.

Valo matkallesi ❤️

20/01/2024

Tuntea kokonaan

Tunteet ja tunteminen ovat psykoterapiassa keskiössä. Tunteet ovat jotain mitä tunnemme, kuten ilo, mielihyvä, onni, rakkaus, suru, turhautuminen, pettymys tai viha.

On monenlaisia tuntemisen tapoja ja tasoja.

Yksi elää voimakkaasti tunteella, toinen peittää tunteensa, kolmas juoksee niitä karkuun, neljäs hautaa ne toimintaan ja viides ei halua tuntea mitään. Joskus ihmisessä ovat nuo kaikki tunteiden kokemisen tasot ja vielä muitakin. Mitä löydät itsestäsi?

Psykoterapiassa pysähdytään tunteen äärelle, tunnistamaan ja olemaan sen kanssa. Pyritään ymmärtämään mistä tunne kertoo ja mistä se johtuu. Selvitetään miten tunne vaikuttaa toimintaan itsen ja toisten kanssa. Tutkitaan mitä pelkoja, toiveita tai tarpeita tunne pitää sisällään, mitä juuri tämä tunne haluaa kertoa.

On hyvä huomioida myös tunteiden kehollinen oleminen ja eläminen.

Esimerkiksi; Joskus turvattomuuden tunne kertoo siitä, että pelottaa päästää toista lähelle, koska pelkää tulevansa torjutuksi, sivuutetuksi tai hylätyksi. Tällöin voidaan ajatella, että tuo tunne kertoo myös hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen tarpeesta.

Loppujen lopuksi, kun uskaltaa tuntea ja kohdata salaisimmat pelot, syvimmät tarpeet ja toivotuimmat toiveet. Niin sillon on riittävän rohkea paljastamaan itsensä itselle ja turvalliselle toiselle.

Siitäkin psykoterapiassa on kysymys. Voida tuntea kokonaan vai voiko sittenkään. Ehkä ei, m***a riittävästi siihen, että oma mieli kantaa, on ja pysyy. Turvallista matkaa tunteisiin, itseen, sisimmästä sisimpään sinulle ❤️

16/12/2023

Eilen olin luennoimassa hoitoalan opiskelijoille hoitosuhdetyösnkentelystä Integratiivisen psykoterapian keinoin. Havaintona se kuinka yhteensopiva Integratiivisen psykoterapian perusperiaatteet ovat mielenterveysstrategian ja käypähpoitosuositusten mukaisten hoitosuositusten kanssa; Yhteinen ymmärrys ongelmista, tavoitteista ja menetelmistä niihin pyrkimykseksi.

Eilisen teemana oli myös ongelmallisen kokemuksen rakentuminen ja integraatio assimilaatio - vaihemallin (mm Stiles ym, 2016) mukaisesti. Tällä kertaa ongelmalliseen kokemukseen liittyen tekee mieli jakaa Melaine Kleinin ajatukset ihmisen pyrkimyksestä ratkaista sisäiset, tiedostetut ja tiedostamattomat ristiriidat.

”Kleinin testamentti on nöyryys ihmisen rajallisuuden edessä. Pysyvän ja täydellisen hyvän ja pahan integraation saavuttaminen ei ole mahdollista kenellekään. Jotakin niiden vastakkaisuudesta jää aina vaikuttamaan jokaisen yksilöön syvimpänä ristiriidan lähteenä. Kukaan ei voi kokonaan hyväksyä ja ymmärtää omia tunteitaan, fantasioitaan ja ahdistuksiaan.” (Sitolahti, 2005).

Hyvä mieli jäi hetkestä ja keskusteluista nuorten ja heidän superhyvän opettaja Tuula Mannerkorpi kanssa. Kiitos!

05/12/2023

Itsenäisyys. Se ei ole Suomelle ja suomalaisille itsestäänselvää. Lähihistoriassa suomalaiset ovat taistelleet sen puolesta ja rakentaneet toimivan yhteiskunnan, jossa pyrkimyksenä on yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi. Arvostan sitä työtä mitä sotien jälkeiset sukupolvet tekivät hyvinvoinnin eteen.

Tarkastelen nyt tuon työn jälkiä ylisukupolvisena ilmiönä. Tiedetään, että sodasta palanneet ihmiset olivat eri tavoin traumatisoituneita. Kuten myös kotirintaman ihmiset, aikuiset ja lapset. Traumataakan keskellä oli selvittävä, työtä oli tehtävä, sotakorvaukset maksettava ja maa jälleen rakennettava. Vaihtoehtoja ei ollut.

Ihmiset eivät saaneet riittävästi tukea traumoihinsa. Ei ollut riittävän toimivaa psykiatrista hoitoa, eikä riittävää ymmärrystä traumojen hoitoon. Sotatraumoja hoidettiin omilla keinoin, muun muassa päihteillä ja väkivallalla. Ne olivat pyrkimyksiä ratkaista yksilön oma sisäinen vaikeus ja vaikutuksena oli vaikeuden säteily ympärillä oleviin. Sodan aiheuttamat traumat elävät suomalaisissa edelleen.

On surullista todeta, että vaikka asiat ovat Suomessa menneet eteenpäin, niin täällä on edelleen ihmisiä joiden mahdollisuudet itsenäisyyteen ovat rajalliset. On kulttuuriseen, hengelliseen sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden kokemiseen sekä etnisyyteen liittyvää syrjintää ja väkivaltaa. On myös niin, että ihmiset kokevat jäävänsä vaille riittävää tukea mielenterveyden haasteiden kanssa. Lisäksi on totta, että tuskin tulee aikaa jolloin kaikilla olisi kaikki hyvin.

Näistä yhteiskunnallisista ja yksilöä koskettavista puutteista huolimatta voin olla ylpeästi suomalainen. Vanhempamme ja isovanhempamme rakensivat tämän maan. Meillä ei ole vastuuta pitää hyvinvointia yllä heidän, eikä itsemme puolesta. Tuleville sukupolville voimme pyrkiä jättämään perinnöksi jotain, joka kantaa hyvän hedelmän ja antaa tilaa olla sitä mitä on.

Levollista itsenäisyyspäivää huomiseen!

20/11/2023

Hieno viikonloppu Helsingissä takana. Erityisesti kun sen sai elää psykoterapeuttisessa kuplassa ja juhlahumussa. Kiitos yhdistys hienoista yhdistyksen 15v juhlajärjestelyistä ja oivalluksia herättäneistä luennoista. Ne elävät mielessä pitkään. Luennoitsijoina olivat Mikael Leiman, Jarl Wahlström sekä Harri Valkonen.

Muutama havainto niistä:

Elä tulkitse, ihmettele.
Elä todista, kysy.
Elä yritä, ole.
Toinen on toinen, vaikka voissa paistais.

Psykoterapian historia Suomen palvelujärjestelmässä on aika lyhyt, vain noin kolme vuosikymmentä. Lähes koko tämän ajan sen asemaa on arvioitu. Lait ja asetukset ovat muuttuneet tasaiseen tahtiin ja niillä on pyritty turvaamaan ihmisten mahdollisuudet psykoterapiaan tasapuolisuuden sekä edellytykset opiskella psykoterapiaa ja psykoterapeutiksi. Tahtoa muutokselle näyttäisi jälleen olevan ilmassa. Siihen liittyen minulla on huoli tieteellisesti validin psykoterapia palvelun turvaamisesta.

Integratiivinen psykoterapia perustuu tutkittuun tietoon ihmisen myönteiseen muutokseen vaikuttavista yleisistä ja yhteisistä tekijöistä.

Niitä ovat muunmuuassa seuraavat:

Psykoterapiassa kävijän ja psykoterapeutin välinen suhde, siinä koettu aitous, empatia ja mielen vapaus olla.

Yhteinen ymmärrys psykoterapiassa kävijän ongelmista, tavoitteista (mihin pyritään) ja tehtävistä (miten kuljetaan).

Tästä on hyvä jatkaa työtä, jonka koen tärkeäksi ja arvokkaaksi. Valoa viikkoon ☀️

Veikon Psykoterapiapalvelut

02/12/2025

10/10/2025

29/07/2025

17/06/2025

11/03/2025

15/09/2024

14/04/2024

03/02/2024

20/01/2024

16/12/2023

05/12/2023

20/11/2023

Osoite

Puhelin

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Oikopolut

Jaa

Kategoria