04/02/2026
Asiaa👍
Työkulttuuri 2026: Onko suoruus katoava luonnonvara? 💼⚖️
Viime aikoina käyty keskustelu työpaikkojen ilmapiiristä ja "epäasiallisesta kohtelusta" herättää tärkeitä kysymyksiä. On tietenkin selvää, että kiusaaminen ja tarkoituksellinen nöyryyttäminen eivät kuulu mihinkään organisaatioon. M***a samalla on syytä kysyä: olemmeko kadottamassa kyvyn sietää vaativaa johtamista ja suoraa palautetta?
Armeijan ja paria muuta "sisäoppilaitosta" käyneenä on tottunut siihen, että paineessa viesti on lyhyt, ytimekäs ja välillä sävy on tiukka. Nykyään tuntuu kuitenkin siltä, että jo pelkkä äänenpainon muutos tai painokas puhetyyli tulkitaan usein hyökkäykseksi, vaikka kyse olisi vain kiireestä tai työn asettamista vaatimuksista.
Missä menee jämäkkyyden ja epäasiallisuuden raja?
• Molemminpuolinen ymmärrys: Tunneäly ei ole vain esimiehen velvollisuus. Myös alaisen on tärkeää lukea tilannetta – joskus kova paine vaatii kovaa puhetta, eikä se ole henkilökohtaista.
• Resilienssin kehittyminen: Henkinen kestävyys ja sitkeys eli sisu kehittyvät vastuksesta. Jos jokainen särö vuorovaikutuksessa yritetään pehmentää ja poistaa, miten opimme pärjäämään todellisissa kriisitilanteissa?
• Aitous ja suoruus: Onko vaarana, että ylivarovaisuus johtaa siihen, ettei asioista uskalleta enää puhua niiden oikeilla nimillä?
Maailma muuttuu, ja hyvä niin, m***a pidetään huoli siitä, ettei työelämästä tule niin varovaista, että tehokkuus ja aito suoruus katoavat. Vaativa työ vaatii välillä paksumpaa nahkaa – se on ammattitaitoa siinä missä muukin.
Pidetään keskustelu asiallisena, m***a muistetaan, että välillä asiat pitää sanoa juuri niin kuin ne ovat. 🇫🇮💪
