Työnohjaus ja terapia Minna Kalliomäki

12/11/2025

Johtamistyössä tunteet vaihtelevat. On odotuksia, pettymyksiä, konflikteja, onnistumisia. Siksi juuri tunnetaidot ovat johtajalle tärkeä voimavara. Samalla ne ovat myös koko työyhteisön hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden perusta. Tässä muutamia näkökulmia aiheeseen.

🔶 Itsetuntemus suojaa kuormitukselta:
Kun johtaja tunnistaa omat reagointitapansa ja rajansa, hän osaa pysähtyä ajoissa eikä kanna yksin liikaa vastuuta tai painetta.

🔶 Tunteiden säätely auttaa palautumaan:
Johtaja, joka osaa käsitellä vaikeita tunteita, kuten stressiä, epävarmuutta, pettymystä, säilyttää toimintakykynsä myös paineisessa tilanteessa.

🔶 Tunnetartunta on todellinen ilmiö:
Johtajan tunnetila heijastuu koko työyhteisöön: rauha luo rauhaa, kiire levottomuutta, myötätunto luottamusta. Tunneälykäs johtaja vahvistaa omilla tunteillaan ja toiminnallaan psykologista turvallisuutta sekä avoimuutta.

🔶 Myötätunto myös itseä kohtaan on kestävän johtamisen ydin:
Johtaja, joka osaa suhtautua itseensä inhimillisesti, kykenee säilyttämään energiansa ja oppimaan myös virheistä ilman kohtuuttomia paineita ja epäonnistumisen tunteita.

🔶 Tunnetaidot näkyvät myös tuloksissa:
Kun ilmapiiri on turvallinen ja luottamus vahva, ihmiset uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan, oppia uutta ja tehdä parhaansa. Hyvinvoiva työyhteisö on samalla myös tuottava työyhteisö.

💎 Tunnetaidot eivät tee johtajasta pehmeää – ne tekevät hänestä kestävän. Ja samalla ne ovat vahvistamassa myös työyhteisöä, sekä hyvinvoinnissa että tuloksellisuudessa.

▶️ Milloin sinä viimeksi pysähdyit tunnistamaan oman tunteesi, ennen kuin johdit, päätit tai vastasit?

30/10/2025

Usein ajattelemme, että tunnetaidot ovat pelkästään tunteista puhumista. Ne ovat toki sitäkin, m***a myös paljon muuta. Ne ovat taitoa olla tunteiden kanssa niin, että ne auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja toisia sekä toimimaan viisaasti ja rakentavasti arjen erilaisissa tilanteissa. Tällöin tunteet palvelevat elämää ja vuorovaikutusta, eivät hallitse niitä.

Tunnetaidot koostuvat useasta osa-alueesta:
🔶 Tunteiden tunnistaminen
Kyky huomata ja nimetä, mitä tunteita itsessä ja muissa syntyy.
👉 Esimerkiksi tunnistaa, että ärtymys kumpuaakin väsymyksestä, ei toisen käytöksestä.

🔶 Tunteiden ymmärtäminen ja sanoittaminen
Kyky pohtia, mistä tarpeesta tunne kertoo ja miten sen voisi ilmaista rakentavasti.
👉 Pettymys voi kertoa siitä, että jokin asia oli meille aidosti tärkeä.

🔶 Tunteiden säätely ja ilmaiseminen
Kyky hallita tunneilmaisuja ja valita, miten toimii tunteen ohjaamana.
👉Osata pysähtyä ennen kuin reagoi ja sanoa rauhallisesti: “Tarvitsen hetken aikaa miettiä tätä.”

🔶 Tunteiden hyödyntäminen
Kyky käyttää tunteita päätöksenteon, vuorovaikutuksen ja luovuuden tukena.
👉 Innostus vie eteenpäin, myötätunto vahvistaa yhteistyötä.

Tunnetaidot eivät tee meistä haavoittuvia, ne tekevät meistä inhimillisesti vahvoja. Kun osaamme kohdata tunteemme, osaamme kohdat ne myös toisissa ja vuorovaikutustaitomme paranee.

Mitä tunnetaitojen osa-aluetta sinä haluaisit kehittää juuri nyt: tunnistamista, säätelyä vai ehkä ilmaisemista?

21/10/2025

Kaikki työyhteisön keskustelut eivät ole samanlaisia, eikä niiden kuulukaan olla. Työnohjaajana saan olla mukana monenlaisissa keskusteluissa.

Joskus tarvitaan yhteistä vuodatusta ja tuuletusta: hetki, jolloin saa purkaa tunteita ja jakaa kokemuksia ilman ratkaisupainetta. Nämä hetket vahvistavat yhteyttä ja tekevät tilaa aidoille tunteille. M***a jos keskustelu jää vain tähän, työyhteisön kehitys pysähtyy.

Seuraava askel työyhteisön keskusteluissa on analysointi. Tällöin lisätään yhteistä ymmärrystä siitä, mistä haasteet ja onnistumiset työyhteisössä kumpuavat. Tämä keskustelu vaatii jo enemmän henkistä energiaa ja kykyä tarkastella omaa toimintaa rehellisesti.

Kun yhteinen ymmärrys on saavutettu, on aika kirkastaa työyhteisön tahtotila:
👉 Mihin haluamme mennä?
👉 Miltä haluttu tulevaisuus näyttää?
Tämä keskustelun taso kääntää huomion pois ongelmista ja haasteista kohti mahdollisuuksia ja unelmia.

Ja lopulta tarvitaan suunnittelua sekä konkreettisia tekoja, pieniä askeleita ja yhteisiä lupauksia, joilla tahtotila muuttuu todeksi. Tässä vaiheessa tärkeintä on havaita pienetkin edistysaskeleet, antaa palautetta ja kannustaa toisia eteenpäin.

Olen huomannut, että kaikille keskustelun tasoille on oma tärkeä paikkansa. Ne muodostavat yhdessä työyhteisön ajattelun ja uudistumisen ytimen:
💬 Joskus on aika purkaa.
🧠 Joskus analysoida.
💡 Joskus unelmoida ja suunnitella tulevaa.
🚀 Ja aina lopulta, toimia.

Työyhteisön kypsyys näkyy siinä, että näille eri keskustelun tasoille on tilaa ja että osataan tunnistaa, milloin on minkäkin keskustelun aika. Työnohjaajan tehtävänä on tukea työyhteisön yhteistä keskustelua: ohjata ajattelua ja keskusteluja eteenpäin niin, että kaikki keskustelun tasot tulevat huomioiduksi ja ettei työskentely jää pelkän purkauksen tasolle.

10/10/2025

Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille, myös työelämässä. Tänään 10.10. vietämme maailman mielenterveyspäivää.

WHOn määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan

Tänään onkin erinomainen hetki muistuttaa, kuinka merkittävä rooli meillä jokaisella on työyhteisömme arjessa mielenterveyden tukemisessa. Mielenterveys ei ole vain yksilön asia, vaan osa työkykyä, yhteisöllisyyttä ja kestävää, inhimillistä työelämää.

Pienillä teoilla on suuri vaikutus:
💬 Huomaa ja puhu
Kysy mitä kuuluu, kuuntele aidosti ja ole läsnä.

🏗️ Tee työstä voimavara
Selkeys, oikeudenmukaisuus, palautuminen ja työn merkityksellisyyden kokemus tukevat mielen hyvinvointia.

🌱 Vaikuta omassa roolissasi
Johtajana luot edellytyksiä ja toimit esimerkkinä, kollegana voit olla tukena ja työntekijänä olet mukana luomassa kulttuuria, jossa on lupa olla ihminen.

Mielen hyvinvointi ei synny yksin, vaan yhdessä. Jokainen kysymys, katse ja kuunteleva hetki voi olla toiselle merkityksellinen. Tänään, huomenna ja joka päivä.

06/10/2025

Miten sinä aloitat oman, uuden viikkosi? Maanantai on erinomainen hetki pysähtyä hetkeksi oman hyvinvoinnin äärelle. Uusi viikko tarjoaa mahdollisuuden tehdä pieniä valintoja, jotka ylläpitävät jaksamista ja hyvää oloa, ei vain viikonloppuna, vaan viikon jokaisena päivänä.

Tässä pieni harjoitus, joka auttaa suuntaamaan ajatuksiasi omaan hyvinvointiisi heti viikon aluksi:
👉 Kuvittele asteikko 0–10.
Kymppi = hyvinvointisi on täydellisellä mallilla.
Nolla = työhyvinvoinnin tilanne on tällä hetkellä surkea.

📍 Missä numerossa olet tällä hetkellä?
📍 Mitkä kolme asiaa vahvistavat hyvinvointiasi juuri nyt?
📍 Mitkä kolme asiaa haastavat sitä?
📍 Mikä olisi sinulle riittävä taso tällä asteikolla?

Jos olet alle tavoitetason: mikä pieni teko tänään voisi nostaa oloasi hieman?
Jos olet jo riittävällä tasolla: miten ylläpidät tämän tason koko viikon ajan?

✨ Pienet, arkeen upotetut teot, kuten lyhyt hengähdyshetki kesken päivän, viesti ystävälle, kävely ulkona, pitävät yllä hyvinvointia paljon tehokkaammin kuin yksittäiset latausviikonloput. Pienikin hetki itselle voi muuttaa päivän suunnan.

🌿Mitä hyvää sinä aiot tehdä itsellesi jo tänään? 🌿

30/09/2025

Minulle merkityksellisin motivaation lähde on tunne, että työstäni on hyötyä muille: esimerkiksi, kun asiakas kokee oivalluksen tai työyhteisö löytää uuden tavan kohdata toisensa.

Nämä hetket muistuttavat minua siitä, miksi teen tätä työtä. Näissä hetkissä koen olevani mukana tekemässä jotakin arvokasta. Se antaa voimaa jatkaa myös silloin, kun yrittäjän arki tuntuu raskaalta.

Läheskään aina työni vaikutukset eivät näy heti. On päiviä, jolloin mietin, riittääkö työni todella. Olen kuitenkin oppinut luottamaan siihen, että muutoksen siemenet kasvavat ajallaan, vaikka en aina itse olisikaan näkemässä niiden lopputulosta.

Hyvän tekemisessä on kuitenkin tärkeä muistaa myös toinen puoli: jos kaikki energia menee vain muiden auttamiseen, yhtälöstä tulee helposti kestämätön. Siksi on tärkeää pysähtyä aika ajoin kysymään: milloin viimeksi tein hyvää myös itselleni?

Hyvinvointi ja palautuminen eivät ole vastakohtia työn merkitykselle, vaan niiden edellytys. Vasta kun pidän huolta itsestäni, voin aidosti olla tukena ja ilona myös muille.

👉 Mikä tuo sinulle kokemuksen siitä, että työsi tekee hyvää muille? Milloin sinä olet saanut kuulla, että työsi on vaikuttanut toiseen ihmiseen, ehkä vasta pitkänkin ajan kuluttua? Ja milloin viimeksi muistit tehdä hyvää itsellesi?



27/09/2025

Oli ilo päästä puhumaan omasta työstään asiasta kiinnostuneelle yleisölle. Kiitos kutsusta Porin Akateemiset Naiset ry ja Tarja Ruoholinna-Jakonen ❤️

Porin Akateemiset Naiset ry järjesti luentotilaisuuden TiedeAreenapäivillä Porin Yliopistokeskuksessa August tilassa. Puhujana oli FM Minna Kalliomäki ja aiheena "Työnohjaus oman työn ja ajattelun kirkastajana". Minna toimii yrittäjänä tarjoten työnohjaus-, lyhytterapia-, valmennus-, ja työyhteisösovittelupalveluja. Kiitoksia Minnalle mielenkiintoisen ja tärkeän aihe-alueen avauksesta.

19/09/2025

Voiko yksinyrittäjä tehdä työtään yksin? Ei todellakaan. Vaikka olen yksinyrittäjä, en tee työtäni yksin. Yhteisöllisyys rakentuu asiakkaiden, kollegoiden ja erilaisten verkostojen kanssa.

Se tunne, että kuuluu joukkoon ja voi jakaa matkaa muiden kanssa, on tärkeä voimavara myös yrittäjälle. Yhteisö voi olla pieni tai suuri, tärkeintä siinä on keskinäinen luottamus ja arvostus.

Totta kai yrittäjän arkeen kuuluu myös yksinäisyyttä: välillä päätökset ja vastuut on kannettava yksin. Ehkä juuri siksi arvostan entistä enemmän jokaista kohtaamista ja verkostoa. Ne antavat voimaa silloin, kun oma energia on vähissä.

Tällä viikolla olen saanut kokea yhteisöllisyyttä monessa muodossa:
💎 yksilöasiakkaiden ja työyhteisöjen kanssa työskennellessä
💎 kollegoiden kanssa järjestetyissä työpajoissa
💎 asiakkaiden kanssa yhteistyökuvioiden suunnitteluissa ja
💎 yrittäjäkollegojen kanssa viikoittaisella lounaalla.

Olen kiitollinen kaikista näistä kohtaamisista. Ne muistuttavat minua siitä, että yhteisöllisyydessä on voimaa, ja että ihminen tarvitsee toista ihmistä.

👉 Keistä sinun työyhteisösi koostuu? Keitä sinä haluaisit kiittää siitä, että he tekevät arjestasi vähemmän yksinäistä?

# ̈nohjaus

12/09/2025

Motivaatiota vahvistaa kokemus omasta kyvykkyydestä. Tunne, että saa käyttää osaamistaan ja kehittyä. Työnohjaajana ja valmentajana saan käyttää päivittäin taitojani kuuntelemiseen, kysymiseen ja yhteisen ajattelun tukemiseen.

Iloitsen siitä, kun osaamisellani olen ollut auttamassa asiakasta eteenpäin. Auttanut häntä oivaltamaan ja löytämään uusia näkökulmia sekä ratkaisuehdotuksia tilanteeseensa.

M***a totuus on myös se, että välillä oma osaaminen tuntuu riittämättömältä. Jokainen uusi työyhteisö haastaa eri tavalla ja tuo eteen uudenlaisen tilanteen sekä näkökulman.

Olen oppinut näkemään tämän kasvun paikkana: epävarmuus kertoo, että ollaan oppimisen ytimessä. Se on se hetki, kun ei ole enää vanhan varassa, m***a ei vielä hallitse uutta. Juuri silloin syntyy tilaa oivalluksille.

💎 Jos kaikki tuntuisi aina helpolta ja hallitulta, mitään uutta ei oikeastaan syntyisikään. Osaaminen ei siis ole vain sitä, mitä jo osaa, vaan myös halua, rohkeutta ja nöyryyttä astua oman mukavuusalueen reunalle ja oppia lisää.

👉 Mistä sinä olet viimeksi saanut onnistumisen tunteen? Milloin olet viimeksi uskaltanut kohdata oman epävarmuuden?”

09/09/2025

Omassa työssäni työnohjaajana ja työyhteisöjen valmentajana sekä yrittäjyydessä minua motivoi ennen kaikkea autonomia. Se, että minulla on vapaus suunnitella työpäiväni sekä rakentaa työni omien arvojeni ja vahvuuksieni ympärille. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi helppoa: vastuu on aina läsnä, eikä kukaan muu päätä puolestani.

Myös epävarmuus on osa tätä kuviota. Olen kuitenkin pikkuhiljaa oppinut, etten yrittäjänäkään voi hallita kaikkea. On tärkeää kehittää kykyä pärjätä epävarmuudessa ja luottaa siihen, että oma, valittu suunta kantaa. Ja toki tuota suuntaakin pitää aika ajoin tarkistaa tai ainakin kirkastaa.

💎 Juuri tässä onkin autonomian syvin arvo: mahdollisuus tehdä työtä omalla tavalla ja kasvaa samalla myös itse.

👉 Missä asioissa sinä kaipaat työssäsi lisää vaikutus- ja päätösmahdollisuuksia? Missä taas voisit harjoitella epävarmuuden sietoa?

29/08/2025

Mikä sinua motivoi? Mikä saa sinut liikkeelle ja innostumaan? Ovatko ne pääasiassa ulkoisia asioista: raha, asema, velvollisuus, halu välttää rangaistus tai moitteet? Nämä saavat kyllä liikkeelle, m***a niiden motivoiva vaikutus on kovin lyhytaikaista.

Kestävä motivaatio syntyy jostain syvemmästä: siitä, että omassa tekemisessä tietyt inhimilliset perustarpeet täyttyvät. Mitä nämä inhimilliset perustarpeet sitten ovat?

💎 Ensimmäinen näistä tarpeista on kyvykkyys. Me ihmiset haluamme kokea, että osaamme ja että voimme kehittyä. Mieti, miten hyvältä tuntuu, kun onnistuu jossain asiassa tai oppii uuden taidon – se sytyttää halun jatkaa ja yrittää lisää.

💎 Toinen on autonomia. Motivaatio kasvaa, kun voin vaikuttaa siihen, miten asioita tekee. Ei tarvitse olla vapaa kaikista säännöistä ja reunaehdoista, m***a tunne siitä, että ”minulla on mahdollisuus päättää ja vaikuttaa”, on ratkaiseva.

💎 Kolmas tekijä on yhteisöllisyys. Kun koemme kuuluvamme joukkoon, se motivoi. Se, että meitä arvostetaan porukassa sekä ihmisinä että ammattilaisina, on valtava motivaation lähde.

💎 Frank Martela on nostanut esiin vielä neljännen ulottuvuuden: hyvän tekemisen. Kun koemme, että oma tekeminen tuottaa hyvää muille, että siitä on hyötyä ja merkitystä, oma motivaatio syvenee aivan eri tavalla.

Perjantai on ihan paras päivä pysähtyä miettimään: Mikä näistä neljästä perustarpeesta on tämän viikon aikana ollut sinulla vahvasti läsnä? Mistä olet saanut eniten energiaa? Ja mikä olisi kaivannut vahvistusta?

Voit hyödyntää näitä kysymyksiä pohdinnassasi:
🔶 Kyvykkyys: Miten olet tämän viikon aikana saanut käyttää taitojasi ja oppia uutta?
🔶 Autonomia: Mihin olet pystynyt vaikuttamaan? Mistä olet pystynyt päättämään?
🔶 Yhteisöllisyys: Miten olet saanut iloa ja tukea muilta?
🔶 Hyvän tekeminen: Miten oma toimintasi on tehnyt hyvää muille?

Motivaatio ei siis ole sattumaa. Se rakentuu arjen pienistä kokemuksista. Kun vahvistamme kyvykkyyttä, autonomiaa, yhteisöllisyyttä ja hyvän tekemistä, syntyy toimintaa, joka ei vain vie voimia, vaan antaa niitä.

15/08/2025

Kuuntelin Lähtijät-podcastin jakson (4.6.2025), jossa vieraina olivat Susanna Rahkamo ja Petteri Kilpinen. Heidän ajatuksensa jäivät pyörimään mieleeni. Erityisesti nyt, kun olemme palailemassa työhön ja syksyn työkalenteri alkaa täyttyä: miten osaisimme fokusoitua niihin asioihin, jotka ovat oikeasti tärkeitä ja mikä siinä auttaisi.

Muutamia hyviä vinkkejä tähän löytyy Rahkamon ja Kilpisen ajatuksista: Mitä työelämä voisi oppia urheilusta?

Yksilön kannattaa kiinnittää huomiota:
🏃‍♂️ Asenne uuden edessä
- Uskalla kuitenkin yrittää, vaikka lopputulos ei ole varma.
- Älä anna epäonnistumisen pelon pysäyttää edes tiukassa paikassa.

🧭 Omien kykyjen ja vahvuuksien tunnistaminen
- Mitkä ovat vahvuuteni?
- Mikä nykyisessä työssäni on se juttu, jossa hyödynnän vahvuuksiani parhaiten?
- Olenko jo saavuttanut sen, mikä on minulle mahdollista?
- Voinko ja miten voisin vielä kehittyä?

Organisaation kannattaa huolehtia ainakin näistä:
🎯 Selkeät tavoitteet: Työelämässä tavoitteet ovat usein hähmäisiä. Mitä oikeasti tavoitellaan? Millä tekemisellä sinne päästään? Tavoitteiden selkeys ja yhteinen ymmärrys niistä vievät jo pitkälle.

🤝 Sparraus ja valmennus: Palaute ja tuki eivät saa olla luksusta, vaan ne ovat onnistumisen edellytys. Minkään koulutuksen jälkeen ei synny “valmista ammattilaista”, joka pärjää yksin. Myös kokeneet osaajat hyötyvät sparrauksesta, inhimillisestä suorituksen johtamisesta ja tekemisen arvioinnista. Selkeät tavoitteet auttavat kohdistamaan palautteen tekemiseen, ei ihmiseen persoonana.

▶️ Inhimillisyys ei heikennä tuloksia, vaan on niiden perusta.

❔ Miten olette teidän organisaatiossanne varmistaneet, että sekä tavoitteet että tuki ovat kunnossa nyt lomien jälkeen?