10/01/2026
Moni tunnistaa hetken, kun joku sanoo jotain ja mieli lähtee laukalle: Mitä hän tarkoitti? Miksi mä sanoin niin? Entä jos tein jotain väärin?
Voisko olla niin, että yliajattelu ei olekaan vika, vaan ratkaisu, jonka sun keho ja mieli ovat joskus luoneet suojellakseen sua?
Yliajattelu syntyy usein hetkellä, jolloin keho ja hermosto ovat oppineet:
“Täällä ei ole täysin turvallista olla rentona.”
Ajattelu alkaa silloin tehdä sitä, minkä osaa parhaiten, ennakoida, analysoida, kontrolloida.
Kun sun tunteet eivät saaneet tilaa, mieli astui esiin.
Kun sun keho ei voinut rentoutua, ajattelu otti ohjat.
Kun yhteys oli epävarmaa, kontrolli toi hetkellisen turvan.
Yliajattelun alla voi olla turvattomuuden tunne, käsittelemätöntä pelkoa tai surua,
opittu vastuu toisten tunteista tai kokemus siitä, että täytyy olla askeleen edellä.
Tärkeämpi kysymys kuin “Miten saan tämän loppumaan?” voisi olla: ”Mitä m***a yrittää juuri nyt tulla suojelluksi?”
Yliajattelu ei kaipaa lisää kuria tai positiivista ajattelua… vaan tilaa, uteliaisuutta ja lempeyttä. Sen ei tarvitse tulla hiljennetyksi. Vaan se tarvitsee tulla ymmärretyksi. Kun uskallamme pysähtyä ja kuunnella, se saattaa kertoa tarinan jostain paljon vanhemmasta kuin tämä hetki.
Hermostoa voi tukea ja rauhoittaa monin tavoin; mm. liikkeen, hengityksen ja muun säätelyn kautta. M***a jos yliajattelua tai kehon reaktioita katsotaan vain säädeltävinä ilmiöinä, niiden alkuperäinen viesti jää kuulematta.
Työskentelen itse hermoston ja kehon kanssa. Ja juuri siksi vierastan sitä tapaa, jolla somessa usein luvataan nopeita muutoksia: että kun hermostoa “hoidetaan”, kaikki loksahtaa paikoilleen. Hermostotyöskentely ei ole “nice to have”, se on usein välttämätöntä. M***a mikään merkityksellinen muutos ei synny ilman sitä, että myös kokemusta kohdataan.
Esimerkiksi refleksien kanssa työskentely voi tukea hermostoa merkittävästi.
M***a kukaan ei voi rehellisesti luvata, että sen jälkeen mieli ei enää yliajattelisi
tai hermosto pysyisi rauhallisena kaikissa tilanteissa. Hermosto ei reagoi vain tekniikoihin, vaan myös elettyyn kokemukseen.
