Samuli Sairiala, TaninKatu 7A, Tampere (2026)

05/04/2026

”Ihminen ei polveudu apinoista, eikä edes yhteisestä kantamuodosta apinoiden kanssa. Me ihmiset ollaan edelleen apinoita.” (Rantala 2019)

Ihminen voi paremmin kun se ei pyrikään asettamaan itseään erityiseen asemaan vaan myöntää itselleen olevansa yksi eläimistä.

Kun erotamme ihmisen ja itsemme luonnosta, alamme voida huonosti.

Luonnosta ei voi ottaa mitään pois. Luulen, että nyt ymmärrämme sen, toivottavasti ei ole liian myöhäistä.

Saku Tuominen kirjoittaa kirjassaan Kuinka puut kasvavat (Tuominen 2021) keskustelleensa arvostamansa pankkiirin kanssa. Hän oli kysynyt: Mikä on hänen mielestään luonnon kannalta suurin ongelma taloudessa? Pankkiiri oli vastannut: Kyllähän sen kaikki tietää, m***a kukaan ei sano sitä ääneen. Eli? Ahneus. Koko ajan pitää saada enemmän, m***a kukaan ei tiedä miksi.

Masennuksen biologia, Rantala, M. Masennuksen biologia. 2019. Herra Gognita.

04/04/2026

Migreeniin liittyy muutoksia kolmoishermon rakenteessa, lisääntynyt tulehdus hermostossa sekä poikkeava aivorungon aktiivisuus.

Tutkimus tukee käsitystä migreenistä neurovaskulaarisena häiriönä, jossa kolmoishermojärjestelmä, tulehdusprosessi ja keskushermoston säätely kytkeytyvät toisiinsa. (Tohyama, S. 2025.)

30/03/2026

Peilisolut löydettiin vähän vahingossa 90-luvun alussa, kun italialaiset tutkijat (Rizzolatti G.) tutkivat apinoiden aivoja.

Tutkijat huomasivat että samat aivosolut aktivoituivat, kun apina itse teki liikkeen ja myös silloin, kun se vain katsoi jonkun muun tekevän sen

Tästä syntyi ajatus peilisoluista soluista, jotka auttaa meitä ymmärtämään muita, oppimaan matkimalla ja tuntemaan empatiaa!

Esimerkkinä tästä kun haukotus tarttuu, hymy tarttuu ja joskus toisen kipu tuntuu melkein omalta.

Nykyään kuitenkin tiedetään, että kyse on paljon laajemmasta hermostollisesta ilmiöstä, on mielekkäämpää puhua mieluummin peilautumisjärjestelmästä. (Hari 2025)

26/03/2026

Havahduin yhtenä päivänä, kun sain ajatuksen päähäni, että tekispä mieli Fazer crunchy patukkaa.

Miks tää havahdutti mut? En oo koskaan syönyt kyseistä tuotetta. En myöskään juurikaan syö sokeria tai makeisia.

Emme myöskään aktiivisesti katso tv:tä ja suoratoistopalveluitakin vain satunnaisesti. Altistun siis tv mainonnallekin luultavasti keskivertosuomalaista vähemmän.

Silti aivoni oli jostain saanut päähänsä, että patukka tarvitaan. En sitä päätynyt kuitenkaan ostamaan, m***a päädyin pohtimaan, että ihminen joka ei havainnoi tällaisia impulsseja tietoisesti tai hänelle on kerrottu, että itsekuri on itsemyötätunnon vastainen asia tai että itsekuria pidetään huonona asiana, niin paljonko mahtaa omista valinnoista ohjautua elintarviketeollisuuden asettamista raameista käsin, jossa he päätää mitä me syömme?

Itsekuri on tämän päivän vahvin itsemyötätunnon muoto. Voin luvata, että en olisi voinut kovin hyvin, jos olisin päätynyt syömään suklaa patukan.
———————

24/03/2026

Kun elämä heittää sun pienen maailman hetkessä nurinkurin, siinä piilee usein jokin opetus. Ainakin mulle.

Yhtäkkiä millään ei olekaan enää merkitystä mitä olet kerännyt ympärillesi tai mitä omistat. On vain yksi asia, joka on tärkeä ja uhattuna. Ja jotta saisit pitää sen, olet valmis luopumaan kaikesta muusta.
Kunpa sen tunteen osaisi muistaa silloinkin, kun kaikki on hyvin.

Oltiin kerran Maisan kanssa eläinlääkärissä, ja hoitaja varoitti, että pyhäpäivän vuoksi hintoihin tulee 100 % lisä. En edes tiennyt alkuperäisiä hintoja eikä sillä ollut siinä hetkessä mitään merkitystä. Olisin antanut kaikki rahani ja omaisuuteni, jos se olisi auttanut varmistamaan, että Maisalla on kaikki hyvin.

Raha ei tuo onnea. M***a olin kiitollinen, että sitä oli siinä hetkessä sen verran, että Maisa sai apua. Ja kun palaa tuohon hetkeen mielessään, moni arjen stressi menettää täysin merkityksensä.

Psykiatri Anders Hansen kirjoittaa kirjassaan Aivoblues onnellisuudesta:
”Rakentavin kuulemani määritelmä onnellisuudelle väittää sen olevan yhdistelmä positiivisia kokemuksia ja syvällistä itseymmärrystä eli tietoa omista vahvuuksista ja siitä, mitä hyötyä niistä on itselle ja muille. Sillä tavalla yksilöstä tulee osa jotakin suurempaa.”

Maisaa pelottaa aina eläinlääkärissä. Kun sitä pelottaa, se pyytää syliin ja aina tietenkin otan.
Siitä oon niin ylpeä, ettei mieli osaa edes arvottaa sitä. Se tunne ei ole mielen saavutettavissa. Sitä ei voi luokitella.

Musta tuntuu täydeltä.

Ehkä siinä on elämän tarkoitus: olla jollekin toiselle turvallinen syli.
Konkreettisesti tai kuvainnollisesti.

Sitä ei kukaan voi ottaa pois. Se on saavutuksistani ylivoimaisesti suurin.
Olen onnistunut kasvamaan ihmiseksi, johon voi luottaa. Jopa silloin, kun pelottaa.

Onnellisuuskaan ei tule saavutuksista tai tavaroista, vaan niistä huolimatta.

21/03/2026

Meillä on kellot ja sormukset, jotka mittaavat kaikkea – unesta askeleisiin, sykkeeseen ja sykevälivaihteluun.

M***a auta armias, jos joku pyrkii valitsemaan syömänsä ruoan vähän terveellisemmin. Ei otakaan viineriä kahvin kanssa, punnitsee ruokansa ennen syömistä...

Se on sairasta!
”Ei yksi viineri nyt haittaa.”
”Ei se niin tarkkaa voi olla!”
”Miten sä noin vähän/paljon syöt?”

Olin aikoinaan yhdessä koulutuksessa. Mulla on aina omat eväät mukana. Yksi opiskelija istui mun viereen, katsoi mun rasiaa ja kommentoi mun ruokamäärää — ennen kuin tiesin edes hänen nimeään.

Asiakkaan kanssa keskusteltiin siitä, että olisi parempi, jos hän söisi hieman enemmän työpäivän aikana, jotta jaksaisi fyysisesti raskaan päivän. Hän kertoi, ettei voi, koska sosiaalinen paine syödä tietty määrä tai tietyllä tavalla on niin valtava, ettei uskalla poiketa linjasta kahvihuoneessa.

18/03/2026

Median tapa uutisoida terveydestä lisää pelkoa.

Pelko muuttaa käyttäytymistä.

Ruokateollisuus, terveysteknologiateollisuus ja lääketeollisuus mainostaa ja vaikuttaa uutisiin tavalla jotka edistää bisnestä.

Näillä millään edellä mainitulla asialla, on erittäin vähän - jos ollenkaan - tekemistä terveellisten valintojen kanssa.

Terveellisesti eläminen on helppoa, halpaa ja yksinkertaista.

Aloita sulkemalla somet ja lopeta uutisten lukeminen, saat niistä liikaa informaatiota, usein virheellistä informaatiota ja olo on ylitsevuotavan vaikea, kun ei tiedä mistä aloittaa.

Some ja media tällaisen edellä mainitun olon aikaiseksi. Ihminen osaa järkevät valinnat, jos media ja mainokset ei vaikuttaisi meidän valintoihin jatkuvasti.

Kertauksena:
Syö terveellisesti, ei se ole niin vaikeaa kun media antaa ymmärtää. Kasviksia, proteiininlähdettä, sopivasti luonnollista rasvan lähdettä ja jos urheilet paljon niin syö jotain laadukasta hiilarin lähdettä.

Ole ulkona, paljon. Kävele, enemmän kun nyt ellet kävele tosi paljon. Tee muutakin kun käyt salilla.

Jos haluat laihtua, syö vähemmän kun kulutat. Lihominen johtuu siitä, että syöt enemmän kun kulutat. On helpompaa laihtua, kun uni on kunnossa joten ulkoile ja harrasta liikuntaa, tee selkeä päivärytmi, usein uni paranee sillä tavalla. Sulje kaikki lähteet missä joku mainostaa ruokaa koska mainoksissa ei mainosteta ruokia joita ihmisen kannattaa syödä. Älä siis anna mainosten vaikuttaa valintoihisi.

Jos tarvit apua, ota valmentaja mut älä ota välttämättä sitä joka pitää eniten meteliä somessa. Kuuntele mitä se sanoo ja katso miten on kouluttautunut. Jos mainostaa lisäravinteita ja tarjoaa nopeita laihtumisratkaisuja, valitse joku muu, rehellinen valmentaja.
——————

16/03/2026

Manuaaliterapia on tutkitusti tehokas hoitomuoto hoitamaan suun liikerajoitetta.

Jos sulla aukeaa suu huonosti, ja sitä hoidetaan purentakiskolla, voi olla parempi, kun hakeudut hierontaan paikkaan, jossa on osaamista hoitaa tän kaltaisia vaivoja.

11/03/2026

”Kun Suomi tuskailee leikkauksia, väkimäärältään pienempi Irlanti laittaa säästöön miljardeja.” YLE 21.6.2024

Irlannin valtionvarainministeri ennakoi valtion budjettiin 8,6 miljardin euron ylijäämän.

Aina ei ole ollut näin, Irlanti joutui pyytämään EU:lta ja IMF:ltä pelastuspakettia vuonna 2010.

Nyt Irlannissa työttömyys on erittäin matalaa ja ihmiset kuluttaa, se näkyy isoina tuloveroina ja alv tuottona.

Merkittävän osan Irlannin verotuotosta tuo yritysverotus, joka on kansainvälisesti erittäin matala. Sen tuotto on mataluudestaan huolimatta kasvanut neljästä miljardista 24:ään miljardiin.

Mitä Irlannissa on siis tehty? Kevennetty yritysverotusta MERKITTÄVÄSTI. Mitä Suomessa tehdään samaan aikaan? Nostetaan työn ja yrittämisen verotusta. Mikä on ero? Suomessa valtion alijäämää joudutaan paikkaamaan lainalla, samaan aikaan kun Irlanti laittaa rahaa sivuun saman verran. Suomessa kohta kenelläkään ei oo töitä, kun Irlannin työttömyysaste oli noin 4%.

Silti, vaikka me voidaan seurata vierestä ja voitais ottaa mallia, kun muualla korjataan valtion taloutta menestyksekkäästi, niin meillä nostetaan verotusta ja vingutaan jotain miljonääriveroa jos joku sattu pikkusen tienaamaan vahingossa.🤦‍♂️

09/03/2026

Tutkimustulokset osoittavat, että mindfulness-pohjainen hoito voi tarjota käyttökelpoisen lisän fyysisille ja psykologisille hoidoille bruksismin hoidossa. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että tietoisuusharjoitukset voivat olla hyödyllisiä laajemminkin erityisesti kroonisten kipupotilaiden hoidossa.

Käyttäytymisterapia, mindfulness ja hengitysharjoitukset yhdistettynä perinteisiin hoitomuotoihin tarjoaa selkeästi ikkunan hallita stressiä ja kipua sekä ne voi lisätä minäpystyvyyttä mitä muut hoitomuodot ei välttämättä tarjoa.

06/03/2026

Aivot vastaanottavat jatkuvasti tietoa ympäristöstä ja ennakoivat tulevaa.

Hyvä esimerkki tästä on näköaisti. Ympäristö, jonka koemme näkyvänä, ei ole suoraa syötettä silmistä, vaan tasapaino ennakoivan prosessoinnin ja silmistä tulevan informaation välillä.

Muuttuvassa ympäristössä, jota aivojen on vaikeampi ennakoida, silmistä tuleva informaatio saa suuremman painoarvon. Sen sijaan tutussa ja rauhallisessa ympäristössä ennakoiva prosessointi korostuu.

Kun ympäristö muuttuu nopeasti, tarvitsemme silmistä tulevaa “korjaavaa” informaatiota, jolloin aivojen ennuste arvioidaan uudelleen. Jos taas olemme käyttäneet päihteitä, nukkuneet liian vähän tai olemme voimakkaan tunnekuorman alla, ennakoiva prosessointi voi saada liian suuren painoarvon suhteessa todellisuuteen – ja silloin saatamme kirjaimellisesti nähdä asioita, joita ei ole.

Aivojen luomaan kokemukseen ympäristöstä ilmestyy asioita, joita siinä ei todellisuudessa ole.

Näin tapahtuu jokaisen aistin kohdalla. Aivot yhdistelevät aistielimistä tulevaa informaatiota aiempiin kokemuksiin, muistoihin ja siihen, miten suhtaudumme maailmaan. Näin syntyy jokaiselle meistä oma kokemus siitä, millaista on olla maailmassa.

Ihminen ei ole tottunut vastaanottamaan näin suurta määrää aisti-informaatiota, jonka aivot tulkitsevat meidän elämäämme koskevaksi. Emme myöskään ole tottuneet elämään näin vähäisessä luontokosketuksessa – aivan kuin olisimme erillisiä muusta elämästä maapallolla. (Mitä emme ole, vaan yksi eläin muiden joukossa.)

Ihminen ei ole tottunut elämään näin vähällä liikkeellä ja näin lyhyillä unilla. Emmekä ole tottuneet tekemään näin valtavaa määrää päätöksiä päivittäin.

Tällainen elämä ei voi olla synnyttämättä kuormittuneimmissa ja herkimmin reagoivissa meistä ahdistusta, uupumusta, kipuja ja sairauksia. Hermosto tuottaa vasteen ennakoivan prosessoinnin ja aistisyötteen perusteella – riippumatta siitä, sopiiko se kulttuurimme luomaan kuvaan elämästä vai ei.

03/03/2026

”Me tarvitaan enemmän aikaa ajatella”, Saku Tuominen sanoo olevansa eri mieltä.

Tuomisen mielestä me tarvitsemme aikaa olla ajattelematta. Yksi meidän ongelmistamme on se, että ajattelemme koko ajan kaikkea.

Kun luovuutta on tutkittu, on huomattu, että juuri ennen oivallusta, joka johti ratkaisuun, henkilön aistitietoa vastaanottavien aivoalueiden toiminta on hetkellisesti vaimentunut aivan kuin henkilö olisi sulkenut silmänsä keskittyessään. Kirjoittaa Petri Paavilainen kirjassaan Kuinka ajatukset syntyvät.

Myönteinen mieliala ja positiivisuus vaikuttavat myös luovuuteen. Hyväntuulisen ihmisen tarkkaavaisuus vapautuu ulkoisten ja sisäisten uhkien tarkkailusta luovuuden käyttöön, ja henkilö pääsee tarkastelemaan rauhassa ajatuksiaan. Kaukaisetkin ja toisiinsa heikosti liittyvät edustukset voidaan helpommin havaita kuten silloin, kun vesihiihto keksittiin: vesi ja sukset yhdistyivät toisiinsa. Jatkaa Paavilainen.

Samuli Sairiala