Samuli Sairiala, TaninKatu 7A, Tampere (2026)

11/03/2026

”Kun Suomi tuskailee leikkauksia, väkimäärältään pienempi Irlanti laittaa säästöön miljardeja.” YLE 21.6.2024

Irlannin valtionvarainministeri ennakoi valtion budjettiin 8,6 miljardin euron ylijäämän.

Aina ei ole ollut näin, Irlanti joutui pyytämään EU:lta ja IMF:ltä pelastuspakettia vuonna 2010.

Nyt Irlannissa työttömyys on erittäin matalaa ja ihmiset kuluttaa, se näkyy isoina tuloveroina ja alv tuottona.

Merkittävän osan Irlannin verotuotosta tuo yritysverotus, joka on kansainvälisesti erittäin matala. Sen tuotto on mataluudestaan huolimatta kasvanut neljästä miljardista 24:ään miljardiin.

Mitä Irlannissa on siis tehty? Kevennetty yritysverotusta MERKITTÄVÄSTI. Mitä Suomessa tehdään samaan aikaan? Nostetaan työn ja yrittämisen verotusta. Mikä on ero? Suomessa valtion alijäämää joudutaan paikkaamaan lainalla, samaan aikaan kun Irlanti laittaa rahaa sivuun saman verran. Suomessa kohta kenelläkään ei oo töitä, kun Irlannin työttömyysaste oli noin 4%.

Silti, vaikka me voidaan seurata vierestä ja voitais ottaa mallia, kun muualla korjataan valtion taloutta menestyksekkäästi, niin meillä nostetaan verotusta ja vingutaan jotain miljonääriveroa jos joku sattu pikkusen tienaamaan vahingossa.🤦‍♂️

09/03/2026

Tutkimustulokset osoittavat, että mindfulness-pohjainen hoito voi tarjota käyttökelpoisen lisän fyysisille ja psykologisille hoidoille bruksismin hoidossa. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että tietoisuusharjoitukset voivat olla hyödyllisiä laajemminkin erityisesti kroonisten kipupotilaiden hoidossa.

Käyttäytymisterapia, mindfulness ja hengitysharjoitukset yhdistettynä perinteisiin hoitomuotoihin tarjoaa selkeästi ikkunan hallita stressiä ja kipua sekä ne voi lisätä minäpystyvyyttä mitä muut hoitomuodot ei välttämättä tarjoa.

06/03/2026

Aivot vastaanottavat jatkuvasti tietoa ympäristöstä ja ennakoivat tulevaa.

Hyvä esimerkki tästä on näköaisti. Ympäristö, jonka koemme näkyvänä, ei ole suoraa syötettä silmistä, vaan tasapaino ennakoivan prosessoinnin ja silmistä tulevan informaation välillä.

Muuttuvassa ympäristössä, jota aivojen on vaikeampi ennakoida, silmistä tuleva informaatio saa suuremman painoarvon. Sen sijaan tutussa ja rauhallisessa ympäristössä ennakoiva prosessointi korostuu.

Kun ympäristö muuttuu nopeasti, tarvitsemme silmistä tulevaa “korjaavaa” informaatiota, jolloin aivojen ennuste arvioidaan uudelleen. Jos taas olemme käyttäneet päihteitä, nukkuneet liian vähän tai olemme voimakkaan tunnekuorman alla, ennakoiva prosessointi voi saada liian suuren painoarvon suhteessa todellisuuteen – ja silloin saatamme kirjaimellisesti nähdä asioita, joita ei ole.

Aivojen luomaan kokemukseen ympäristöstä ilmestyy asioita, joita siinä ei todellisuudessa ole.

Näin tapahtuu jokaisen aistin kohdalla. Aivot yhdistelevät aistielimistä tulevaa informaatiota aiempiin kokemuksiin, muistoihin ja siihen, miten suhtaudumme maailmaan. Näin syntyy jokaiselle meistä oma kokemus siitä, millaista on olla maailmassa.

Ihminen ei ole tottunut vastaanottamaan näin suurta määrää aisti-informaatiota, jonka aivot tulkitsevat meidän elämäämme koskevaksi. Emme myöskään ole tottuneet elämään näin vähäisessä luontokosketuksessa – aivan kuin olisimme erillisiä muusta elämästä maapallolla. (Mitä emme ole, vaan yksi eläin muiden joukossa.)

Ihminen ei ole tottunut elämään näin vähällä liikkeellä ja näin lyhyillä unilla. Emmekä ole tottuneet tekemään näin valtavaa määrää päätöksiä päivittäin.

Tällainen elämä ei voi olla synnyttämättä kuormittuneimmissa ja herkimmin reagoivissa meistä ahdistusta, uupumusta, kipuja ja sairauksia. Hermosto tuottaa vasteen ennakoivan prosessoinnin ja aistisyötteen perusteella – riippumatta siitä, sopiiko se kulttuurimme luomaan kuvaan elämästä vai ei.

03/03/2026

”Me tarvitaan enemmän aikaa ajatella”, Saku Tuominen sanoo olevansa eri mieltä.

Tuomisen mielestä me tarvitsemme aikaa olla ajattelematta. Yksi meidän ongelmistamme on se, että ajattelemme koko ajan kaikkea.

Kun luovuutta on tutkittu, on huomattu, että juuri ennen oivallusta, joka johti ratkaisuun, henkilön aistitietoa vastaanottavien aivoalueiden toiminta on hetkellisesti vaimentunut aivan kuin henkilö olisi sulkenut silmänsä keskittyessään. Kirjoittaa Petri Paavilainen kirjassaan Kuinka ajatukset syntyvät.

Myönteinen mieliala ja positiivisuus vaikuttavat myös luovuuteen. Hyväntuulisen ihmisen tarkkaavaisuus vapautuu ulkoisten ja sisäisten uhkien tarkkailusta luovuuden käyttöön, ja henkilö pääsee tarkastelemaan rauhassa ajatuksiaan. Kaukaisetkin ja toisiinsa heikosti liittyvät edustukset voidaan helpommin havaita kuten silloin, kun vesihiihto keksittiin: vesi ja sukset yhdistyivät toisiinsa. Jatkaa Paavilainen.

01/03/2026

Viimeaikainen tutkimusnäyttö lukuisista tutkimuksista tukee vahvasti manuaaliterapiaa purentaelinkipujen ja leukanivelen toiminnallisen haitan hoidossa.

20/02/2026

Narratiivinen katsaus jossa arvioitiin aiempaa kirjallisuutta osoittaa, että suun kautta hengittäminen voi vaikuttaa leukanivelen ja siihen liittyvien kudosten terveyteen.

Suun kautta hengittäminen voi pitkällä aikavälillä edistää TMD:n syntyä tai pahentaa oireita. (TMD = Temporomandibular disorders, eli leukanivelen ja läheisten kudosten kiputilat ja toimintahäiriöt)

Suun kautta hengittäminen voi johtaa myös patologisiin muutoksiin leukanivelen kudoksissa, kuten rustomatriisin hajoamiseen, nivelrustosolujen solukuolemaan ja kipuun.

Tutkijoiden päätelmä on, että suun kautta hengittämisen ja TMD:n välillä on näyttöä kliinisestä ja mekanistisesta yhteydestä, erityisesti silloin, kun suuhengitys on pitkäaikaista ja patologista.

Kirjallisuuskatsauksen tehneet tutkijat ehdottaakin, että uudet tutkimusmenetelmät ja hoitostrategiat, jotka kohdistuvat näihin mekanismeihin, voivat olla hyödyllisiä jatkotutkimuksissa suuhengitykseen liittyvän TMD:n ymmärtämisessä ja hoidossa.

19/02/2026

Bruksismi on toistuvaa puremalihasten toimintaa, jota voi esiintyä valveilla (awake bruxism, AB) tai nukkuessa (sleep bruxism, SB).

Bruksismi voi olla niin kutsuttua narskuttelua, eli hampaiden yhteen sahaamista, hampaiden yhteen jännittämistä tai puremalihasten aktivaatiota ilman hammaskontaktia.

Bruksismi on riskitekijä useille vakaville haitoille hampaissa. Bruksismi on yhdistetty myös moniin muihin terveysongelmiin.

Maria Pietkiewicz kuvasi tämän tilan ensimmäisen kerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa vuonna 1907. Termi ”la bruxomanie” on johdettu kreikan sanasta brygmós, joka tarkoittaa hampaiden kiristystä.

Bruksismi voi johtaa hampaiden voimakkaaseen kulumiseen ja jopa tuhoutumiseen sekä temporomandibulaaristen kipujen (TMD) kehittymiseen.

Bruksismi voi aiheuttaa myös primaarisia päänsärkyjä sekä haitata hampaiden hoitoa ja aiheuttaa liikerajoitetta leukaniveleen.

17/02/2026

Unen laadun näkökulmasta yhdistetty yö- ja päiväbruksismi oli selkeästi yhteydessä huonoon unen laatuun ja lisääntyneisiin yöaikaisiin häiriöihin, kuten useampiin heräilyihin tai levottomaan uneen.

Tämä korostaa, että bruksismi ei ole vain purentaan liittyvä ilmiö vaan myös unen säätelyyn liittyvä käyttäytymisen muoto, joka voi vaikuttaa negatiivisesti palauttavaan uneen.

240 poliisilla tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pelkkä yöllisen bruksismin tarkastelu ei välttämättä paljasta kaikkia niitä terveysvaikutuksia, jotka liittyvät siihen, kun sekä yö- että päiväaikainen bruksismi esiintyy samaan aikaan. (Filho RT. 2026)

Yhdistelmäbruksismi näyttää olevan erityisen haitallinen monessa suhteessa. Se liittyy voimakkaammin kipuun, psykologiseen kuormitukseen ja huonoon uneen kuin yksinään esiintyvä yö- tai päiväbruksismi. (Filho RT 2026)

Tutkimus toi esiin mielenkiintoisen havainnon, yhdistetyn bruksismin esiintyvyys oli selvästi suurempi kun vain toisen, ollen 45,6%. Kun pelkän yöllisen bruksismin esiintyvyys oli 19% ja pelkän päiväaikaisen vain 7,2%. Tutkimus viittaa siihen, että useimmilla bruksismista kärsivällä potilaalla on sekä yö- että päiväaikaista bruksismia samaan aikaan. (Filho RT 2026)

Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että yhdistetty yö- ja päiväbruksismi lisäsi todennäköisesti huomattavasti enemmän kipua kun pelkkä yöbruksismi. (Filho RT 2026)

(Filho RT, Pattussi MP, Grossi ML. Sleep, Awake, or Combined Sleep/Awake Bruxism Against Temporomandibular Joint and/or Temporal Pain, Depression, Anxiety, Stress, and Sleep Quality: The Brigada Militar Study. Int J Prosthodont. 2026 Feb 6;0(0):1-33. doi: 10.11607/ijp.9689

16/02/2026

Tarkka neuroanatomian tuntemus on älyttömän hyvä työkalu meidän alalla!

Ei siksi että jokainen vaiva selittyisi aina hermojen pinteillä, m***a silloin kun on selkeät löydökset, jos anatomia on tarkasti hallussa, niin vaiva voi helpottaa jopa samantien.

Mun ymmärrys on, ettei neuroanatomiaa opeteta kovin tarkasti missään muualla kun ssa.

Voisin tehdä jossain vaiheessa esimerkki videon asiakkaasta jolla oli ulnaris hermon pinne, jos olisin jättänyt hoitodiagnoosin siihen, olis hoito mennyt metsään. Asiakkaalla toden totta oli ulnaris hermossa pinne, m***a ei suinkaan päähermorungossa, jolloin hoito oli pinteen mukainen.

Hermopinteeseen tehokkaan hoidon tekemiseen ei valitettavasti vielä riitä että tunnemme ja tiedämme päähermorungot.

15/02/2026

Olemme erilaisia eri tilanteissa. Esittelemme itsemme eri tavalla somessa, työpaikalla ja perhepiirissä, aina sen mukaan, kenen vaikutuspiirissä olemme.

Minä ei ole yksi pysyvä ja muuttumaton asia vaan liike eri roolien välillä.

Se on ajallinen jatkumo kokemuksia, aistimuksia, haaveita ja muistoja.

Ajattelemme usein, että minulle ovat ominaisia ajatukset ja tunteet.

Muille taas heidän käyttäytymisensä, se mikä näkyy ulospäin.

Oma toimintani selittyy tilanteella:
”Olisin ollut ajoissa, m***a oli ruuhka.”

Toisen toiminta selittyy luonteella:
”Hän on aina myöhässä. Hän nyt vain on tuollainen.”

Kuvittelemme tietävämme itsestämme enemmän kuin muut tietävät itsestään.
Ja samalla luulemme tietävämme muista enemmän kuin he tietävät meistä.

Tätä kutsutaan epäsymmetrisen ymmärryksen harhaksi joka näkyy arjessa asioina jotka tuntuvat todelta.

13/02/2026

Purentakiskoista paras kivun hoitoon on tutkimusten mukaan yksilöllisesti valmistettu stabilaatiokisko.

Tutkimustuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että tutkimukset tehdään hyvin lyhyellä aikavälillä, kun taas käytännössä kisko hankitaan jatkuvaan pitkäaikaiseen käyttöön.

Näin ollen, kiskon negatiiviset vaikutukset voi jäädä huomaamatta. Esimerkiksi sen vaikutukset potilaan hengitykseen voi ilmetä vasta kuukausien tai jopa vuosien käytön jälkeen.

Tästäkin syystä, kiskohoitoa ja sen vaikutusta potilaan terveyteen pitää säännöllisesti arvioida.

12/02/2026

Kävely kertoo aivojen terveydestä
Tutkimusnäyttö osoittaa, että kävelyn sujuvuus ei ole pelkästään fyysinen taito se heijastaa myös yleiskognitiivisia toimintoja kuten muistia, toiminnanohjausta ja tiedonkäsittelyä.

Kävelyn mittarit kuten nopeus, askelpituus ja rytmi ovat merkitsevästi yhteydessä yleiskognition tasoon.

Hitaampi ja epäsäännöllisempi kävely liittyy usein heikentyneeseen kognitioon. Erityisesti kävelyn sujuvuus ja rytmi korreloivat päätöksenteon, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kanssa, eli niiden kognitiivisten prosessien, joita käytämme jokapäiväisiin päätöksiin ja suunnitteluun.

Alzheimer-taudissa ja erilaisissa kognitiivisissa häiriöissä kävelyn heikkeneminen voi näkyä jo ennen muistiongelmia, mikä viittaa siihen, että aivotoiminnan muutokset vaikuttavat myös liikkumiseen.

Samuli Sairiala