26/03/2026
Tämä jäi mun kehoon🫶
Sain viime viikolla kutsun vapaaehtoistapahtumaan, yläasteelle pitämään rentoutushetkiä 7–9-luokkalaisille.
Päivän varoitusajalla, ilman sen suurempaa suunnitelmaa – m***a tiesin heti, että tähän sanon kyllä.
Päivän aikana kohtasin lähes sata nuorta.
Neljä tuntia, kuusi ryhmää, jokainen omansalainen.
Ja jotain tosi kaunista tapahtui.💎
Ensihetkestä tila rauhoittui.
Hiljaisuus laskeutui.
Annettiin rauha itselle ja kaverille.
Kaikille löytyi oma tila, oma turvallinen paikka.
He tulivat.
Olivat.
Kääriytyivät patjoihin ja vastaanottivat.
Teimme yhdessä kehoskannausta ja hengitysharjoituksia.
Äänimaljat kuljettivat ja kannattelivat hetkeä.
Kävin jokaisen nuoren luona yksitellen, pysähdyin, kohtasin. Nämä hetket kosketti todella. Tulen muistamaan ne aina. Katse. Syvä hengähdys. Tässä on hyvä🤍
Ja taustalla soi koko ajan lempeä, jatkuva äänimaisema.
Se riitti.
🤍
Se luottamus, se läsnäolo – se tuntui vielä pitkään sen jälkeenkin.
Tuntuu edelleen.
Nuoret on mulle tosi lähellä sydäntä.
Ja ehkä just siksi tämä kosketti näin syvältä.✨
Me ei aina nähdä, kuinka paljon he kantavat.
M***a kun heille annetaan hetki pysähtyä – he kyllä vastaanottavat ja ovat läsnä.
🤍
Sain luvan jakaa muutamia palautteita tältä päivältä.
Ne kertovat enemmän kuin minä voisin.
Kiitos jokaiselle nuorelle, joka oli mukana.💎
Teissä on niin paljon herkkyyttä, voimaa ja viisautta.🫶
Toivon, että tällaisia hetkiä olisi kouluissa enemmän.✨
Ja mua saa näihin hetkiin kyllä enemmän kuin mielellään kutsua mukaan – kouluille, päiväkoteihin ja muihin yhteisöihin.
