Kiropraktikko Elina Pulkkinen

16/04/2024

Muutoksia vastaanottoon! Äitiyslomani vuoksi Tampereen vastaanotto jää tauolle 30.4. ja Hämeenlinnan 13.5. alkaen. 🤰🏻

Ilmoitan töihin paluusta sitten, kun se on ajankohtaista. Molemmissa toimipisteissä Teitä palvelee edelleen kiropraktikko Tuomas Kivistö (puh. 044 5469662).

21/12/2023

Ravinnolla on luultua suurempi merkitys selän terveyden kannalta 🥦 Tässä pari esimerkkiä: Tuore tutkimus löysi syy-seurausyhteyden suoliston mikrobien ja selän välilevyjen rappeuman välillä. Tutkimuksissa on löydetty, että terveissä välilevyissä on runsaasti bakteereja. Rappeutuneissa välilevyissä on puolestaan löydetty ”huonoja”, tulehdusta aiheuttavia bakteereja.

Toinen tutkimus löysi yhteyden selkäydinahtauman ja diabeteksen välillä. Tulosten mukaan diabeetikoilla, joilla on huono glykeeminen kontorolli, on merkittävästi lisääntynyt riski kehittyä selkäydinahtauma. Glykeemisessä kontrollissa ravinnolla ja ateriarytmillä on iso merkitys.

Turhan usein selän kulumamuutokset nähdään mekaanisen rasituksen tai sen puutteen aiheuttamina. Pitkään terveydenhuollossakin on ollut käsitys, että kuluma syntyy kuluttamalla niveliä. Milloin kulumasta on syytetty urheiluharrastuksia, raskasta fyysistä työtä ja milloin taas liikaa istumista. Toki näilläkin on merkitystä, m***a on hyvä tietää, että muillakin elintavoilla on merkitystä! 🫐

Lähteet:

Yao B et al. The Effect of Gut Microbiota on the Progression of Intervertebral Disc Degeneration. Orthop Surg. 2023 Mar; 15(3): 858–867. Published online 2023 Jan 4.

Rajasekaran S. Human intervertebral discs harbour a unique microbiome and dysbiosis determines health and disease. Eur Spine J. 2020. 29; 1621–1640.

Shemesh S et al. Diabetes Mellitus and Poor Glycemic Control are Associated with a Higher Risk of Lumbar Spinal Stenosis: An Analysis of a Large Nationwide Database. Spine (Phila Pa 1976). 2023 Dec 14.

11/12/2023

Viime päivinä on tullut paljon kyselyitä työnantajan antamista eduista. Epassin hyvinvointietu on ainoa, jota voin ottaa vastaan. Jos Epassisi kattaa vain liikunnan ja kulttuurin, niin silloin sillä ei voi maksaa minulle. Smartumit eivät valitettavasti käy minulle Smartumin omien rajoitusten vuoksi.

Jos vuodenvaihde tulee liian nopeasti etkä ehdi käyttää vanhenevaa Epassiasi, niin sillä voi vaikka kotisohvalta käsin maksaa ensi vuoden käyntejä valmiiksi. Saldoa ei myöskään tarvitse olla tasan käyntikerran verran, vaan Epassilla maksettu summa vähennetään sitten vastaanotolla loppulaskusta 😊

06/11/2023

Viikonloppuna olin Suomen Kiropraktikkoliiton koulutuksessa vauvojen ja lasten hoitamisesta. Vauvojen kiropraktinen hoito on hyvin lempeää ja käytetty voima vastaa korkeintaan sitä, jos silmäluomea painettaisiin ilman, että se alkaa tuntua epämukavalta.

Paljon vanhan kertausta, m***a tarttuipa mukaan uusia kraniaalitekniikoita myös esim. aikuisten päänsärkyjen hoitoon. Kuvan kallot liittyvät vahvasti koulutukseen 🙂

11/09/2023

Ihana, kamala maraton. Kävin eilen nappaamassa Tampereelta uuden ennätyksen 3:41:30 ja yllätyksekseni myös voiton 🏃🏻‍♀️🥇 Juoksun aikana ehtii mietiskellä kaikennäköistä ja tällä kertaa mielessä pyöri pari fun factia!

1. 99.8% ihmisistä kokee jonkin sorttista kipua maratonin aikana ja 80% kokee intensiivistä kipua. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki maratoonarit loukkaavat itsensä, vaan kipu on usein vain kudosten adaptaatiota rasitukseen. Kun itsellä alkaa olla vaikeeta, niin todennäköisesti kaikilla muillakin kanssajuoksijoilla on. Ai mihin sitä sitten sattuu? Vanha lastenlaulu ”pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat” lienee maratoonarin sanoittama 😅
2. Hymyily kannattaa juostessa! Tutkitusti juoksijat, jotka hymyilevät, juoksevat taloudellisemmin ja koettu rasitusaste on pienempi kuin niillä, jotka rypistävät kasvojaan 😊

Lähteet: O’Connor P. Pain During a Marathon Run: Prevalence and Correlates in a Cross-Sectional Study of 1,251 Recreational Runners in 251 Marathons. Front. Sports Act. Living. 2021; 3: 630584.

Brick N et al. The effects of facial expression and relaxation cues on movement economy, physiological, and perceptual responses during running. 2018; 34.

06/09/2023

Liikunta on yhtä tehokasta kuin kipulääkkeet lievittämään kipua ja parantamaan toiminnallisuutta polven ja lonkan nivelrikossa🦵🏻 Törmään vastaanotolla viikottain virheelliseen ajatusmalliin siitä, että nivelrikkoista niveltä ei saisi rasittaa. Ajatellaan, että jo kulunutta niveltä ei tulisi kuluttaa lisää, vaikka todellisuudessa liikunta parantaa nivelen aineenvaihduntaa ja vahvistaa ympäröiviä kudoksia.

Miksi sitten valita liikunta, jos kipulääkkeet ovat yhtä tehokkaita? Toisin kuin liikuntaan, säännölliseen kipulääkkeiden käyttöön liittyy haittavaikutuksia, kuten vatsan, suoliston ja sydämen komplikaatiot ja lisääntynyt kuolleisuus. Liikuntalajeja on monia. Se, että yksi aiheuttaa kipua, ei tarkoita sitä, etteikö mikään liikuntamuoto sopisi omille nivelille 🙂

Lähde: Weng Q. Comparative efficacy of exercise therapy and oral non-steroidal anti-inflammatory drugs and paracetamol for knee or hip osteoarthritis: a network meta-analysis of randomised controlled trials. British Journal of Sports Medicine 2023;57:990-996.

https://bjsm.bmj.com/content/57/15/990

02/09/2023

Tämän aamun polkujuoksulenkki muuttui sieniretkeksi, kun metsästä löytyi runsaasti tuoreita kantarelleja 😍

26/08/2023

Tänään vietetään Suomen luonnon päivää ja sen kunniaksi muistuttelen luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista 🌲🏃🏼

On jo pitkään tiedetty, että luonnossa liikkuminen on hyväksi terveydelle, m***a kuinka paljon on tarpeeksi? Tieteellä on tähänkin vastaus. Vuonna 2019 julkaistussa suuressa tutkimuksessa tutkittiin lähes 20000 ihmisen tietoja ja löydettiin, että ihmisillä, jotka viettivät vähintään 2 tuntia viikossa luonnossa, on parempi raportoitu fyysinen ja psyykkinen terveys.

Sillä ei ollut merkitystä tuliko 2 tuntia täyteen kerralla vai koostuiko se useammista lyhyistä pätkistä. Kuitenkaan alle 2 tunnin viikottaisella luonnossa olemisella ei löydetty merkittäviä terveyshyötyjä. Puolestaan 5 tunnin jälkeen hyödyt eivät enää kasvaneet. Aikaisemmat tutkimukset ovat jo löytäneet, että vehreämmillä alueilla asuminen liittyy mm. alentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien, ylipainon, diabeteksen, astman ja mielenterveysongelmien riskiin.

Hyvä uutinen kaikille meille, joiden takapihalta ei avaudu kansallispuisto; luonto kansainvälisesti näyttää olevan melko joustava käsite. Luonnolla voidaan tarkoittaa mitä tahansa metsästä ja rannasta aina urbaaneihin puistomaisemiin. 🌲

Mathew White et al. Spending at least 120 minutes a week in nature is associated with good health and wellbeing. Scientific Reports, 2019; 9 (1).

Koko artikkelin pääsee lukemaan täältä: https://www.nature.com/articles/s41598-019-44097-3

19/08/2023

Olen viimeksi juossut Keinukallion maastoissa 90-luvulla ja tänään heti uudestaan Sherwood Trail Runissa! Kun pohjat on tehty ysärillä, niin seuraavat vuosikymmenet on voinut keskittyä herkistelemään. Oli tosi kivaa osallistua oman kasvattiseuran kisoihin, vaikka tekninen ja mäkinen reitti oli raskas tälläiselle asfalttilenkkeilijälle. Voitto lämmittää aina mieltä, m***a parhaalta se maistuu kotona! 🥇🏃🏻‍♀️

08/08/2023

Onko hyvä ryhti yliarvostettu? Hyväksi ryhdiksi perinteisesti mielletään mahdollisimman suorana seisominen. Hyvän ryhdin historiallinen esikuva on sotilaan seisominen asennossa, joka on levinnyt siviiliväestöön malliesimerkiksi hyvästä ryhdistä. Tällä asennolla ei kuitenkaan ole juuri mitään tekemistä selän terveyden kanssa. Itseasiassa sotilaat kärsivät tutkitusti varsin paljon selkäkivuista.

Kuulen viikottain vastaanotolla kuinka potilaat selittävät selkäkipuaan notkoselällä, suoralla rintarangalla ja kyfoottisella niskalla. Tähän asti julkaistu tutkimustieto ei ole löytänyt selkeää yhteyttä ryhdin ja selkäkivun välillä. Niskakivulla ja pään etukannolla näyttäisi olevan jonkinlainen yhteys. Alaselkäkipua on puolestaan vähemmän notko- kuin suoraselkäisillä.

Hyvän ryhdin tavoittelun ongelma on sen staattisuudessa. Selkä on tarkoitettu liikkumaan ja vaihtamaan asentoja. Vastaanotolla kuulen usein myös siitä kuinka selkä väsyy tai kipeytyy, jos seisoo tai istuu pitkään paikallaan. Mitä jos kipu onkin vain kehon oma viesti siitä, että nyt olisi viimeistään hyvä aika vaihtaa asentoa?

For ages, bad posture has been assumed to cause back pain. Now some physiotherapists are rethinking what we should be doing with our spines

30/04/2023

Vappuloma polkaistu käyntiin Porkkala Trailin 8km kisalla upeissa merimaisemissa. Kaatumisesta ja pummista huolimatta maaliin rämmin 3. sijalla.

Töihin palaan perjantaiksi. Mukavaa vappua! 🎈

📷: Jari Arkoma

20/04/2023

Elämän tarkoitus on yksi psykologisen hyvinvoinnin pilareista, m***a sillä on merkittävä rooli myös fyysisessä terveydessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan elämän tarkoituksen tunne lisää kognitiivista resilienssiä keski-ikäisillä aikuisilla. Kognitiivisella resilienssillä tarkoitetaan aivojen kykyä selviytyä stressitekijöistä, vammoista ja sairauksista sekä vastustaa sairauksien ja invaliditeettien syntyä.

Tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka raportoivat vahvempaa elämän tarkoitusta, on parempi toiminnallinen yhteys eri aivoalueiden välillä. Tämä on hermostoa suojaava mekanismi, joka voi parantaa kognitiivista eli älyllistä ja psykologista toimintaa vanhemmalla iällä. Sen on aiemmin havaittu vähentävän Alzheimerin tautiin liittyvien patologisten muutosten haitallisia vaikutuksia kognitioon.

Elämän tarkoitus on filosofinen kysymys ja vastaus siihen on yksilöllinen. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat elämän tarkoitusta esim. työstä, harrastuksista, vapaaehtoistyöstä ja sosiaalisista suhteista.

Tutkimuksesta voi lukea lisää täältä: https://neurosciencenews.com/purposes-life-cognition-23056/?fbclid=IwAR16nkPHGtnoP7MhxF4cwsyKl50-sYU5Fz0waygK1ma3ysho6I7snc-4VVQ