Activus Oy - Lasten ja Nuorten Terapiakeskus

14/02/2026

Ystävyys ei ala sanoista vaan siitä, että pystyy menemään toisen viereen ja olemaan läsnä.
Jäädä siihen jos se tuntuu riittävän turvalliselta. ❤️

Ihanaa ystävänpäivää kaikille! 🫶

11/02/2026

Lapsen arjessa voi olla pieniä tai isompia esteitä kuten esimerkiksi pukeminen, koulumatka, kipu tai liikkumisen vaikeudet.

Ei kannata työntää lasta esteen yli ja pakottaa selviytymään vaan "rata" kannattaa rakentaa siten, että vaikean asian harjoittelu tuntuu riittävän turvalliselta.

Pilkotaan, säädellään yhdessä, annetaan keholle ja mielelle aikaa oppia ja samalla pidetään hauskaa. 🩵

Fysioterapiassa liikkumisen ja toiminnan harjoittelu on samalla turvallisuuden, säätelyn ja minäpystyvyyden rakentamista. Joskus vaikka keppari voi tuoda turvaa ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta " tämä heppa on tosi taitava hyppäämään". 🥰

Turvan kautta syntyy rohkeus ja rohkeudesta onnistuminen. Onnistumisista rakentuu motivaatio, tekemisen ilo ja luottamus omaan kehoon ja itseensä.

Lopuksi vielä aiheeseen liittyvä vitsi, jonka kuulin parin viikkoa sitten yhdeltä lapselta:

"Mikä on turvallisin kotieläin? No, hevonen tietty!" 😆

03/02/2026

Olin (Sanna) pitämässä puheenvuoron lasten fysioterapeutin näkökulmasta Turun AMK:n MONIA-päivässä, jossa tuotiin opiskelijoille moniammatillista näkökulmaa lapsen kaltoinkohtelun tunnistamiseen, puuttumiseen ja lapsen tukemiseen. Kiitos kutsusta, oli hienoa päästä puhumaan näin tärkeästä aiheesta.🩵

Lapsi ohjautuu fysioterapiaan liikkumis- ja toimintakykyyn liittyvän syyn vuoksi (esim. pitkittyneet ja vaihtelevat kivut, ahdistus, masennus, koulun käynnin vaikeudet, säätelyn pulmat...) emmekä tiedä lapsen kaikista kokemuksista, jonka vuoksi kohtaamme lapset traumainformoidusti.

Työskentelemme hyvin lähellä lasta ja lapsen kehoa, joten terapiaprosessin aikana voi nousta esille kaltoinkohteluun viittaavia asioita tai lapsi voi tuoda kokemuksiaan esille sanallisesti. Tällöin on tärkeää tietää miten eri tilanteissa kuuluu toimia, tiedostaa ilmoitusvelvollisuutensa eikä jättää lasta asian kanssa yksin. Ammattilaisen ei myöskään tarvitse kantaa tilannetta yksin vaan toimimme osana moniammatillista kokonaisuutta. Tukea voi saada myös työnohjauksesta tai työyhteisöltä.

Näitä asioita kannattaa opiskella vaikkapa Barnahus-verkkokoulussa (maksuton), jotta lapsi saisi oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tukea ja apua.

Vaikka lastensuojelulliset prosessit etenevät usein erillään fysioterapiasta, terapiassa voidaan silti tukea lasta ja perhettä. Oman työni keskiössä ovat lapsen turvallisuuden tunne, säätelytaitojen tukeminen, rauhoittumisen mahdollistuminen sekä minäpystyvyyden ja omien voimavarojen vahvistuminen. Ilman turvaa lapsi ei pysty harjoittelemaan, oppimaan tai hyötymään kuntoutuksesta.

Turva välittyy myös terapeutin kautta: oman vireystilan tunnistaminen ja säätely ovat keskeisiä. Lapsi saa mahdollisuuden harjoitella säätelyä kehollisten kokemusten kautta yhdessä turvallisen ja säätelevän aikuisen kanssa. Ylikuormittunutta lasta ei pyydetä pysähtymään ja rauhoittumaan, vaan rauhoittuminen mahdollistetaan turvan, liikkeen, ilon ja yhteisen tekemisen kautta.

Kehollinen turva luo pohjan säätelylle, säätely vahvistaa pystyvyyttä ja pystyvyys kantaa kohti toimintakykyä, oppimista ja osallisuutta myös terapian ulkopuolella.

Uskalletaan toimia lapsen parhaaksi 🩵

31/01/2026

Saimme kysymyksen seuraajalta (kiitos 🩵) ja luvan vastata siihen myös julkisesti, sillä haluamme avata tätä ajattelua hieman laajemmin.

Somessa jaetaan paljon vinkkejä ja listauksia, jotka voivat antaa tunteen, että jos asiat tehdään ”oikein”, tilanteet korjaantuvat nopeasti. Todellisuudessa lasten, perheiden ja arjen tilanteet eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia eikä niihin useinkaan ole nopeita ratkaisuja tai "quick fixeja".

Se, mikä rauhoittaa yhtä lasta tai tukee yhden perheen arkea, voi toisessa tilanteessa lisätä kuormitusta. Tai se miten jotain asiaa kannattaa harjoitella vaihtelee lapsen, perheen, ympäristön tai elämäntilanteen muuttuessa.

Kaikki antamamme ohjaus perustuu huolelliseen tutkimiseen, havainnointiin, lapsen ja perheen yksilöllisen tilanteen ymmärtämiseen sekä vuorovaikutukseen lapsen ja perheen kanssa. Emme ohjaa irrallisia harjoitteita tai yleisiä ratkaisuja vaan rakennamme kuntoutusta yhdessä perheen ja lapsen arkeen ja voimavaroihin sopivaksi. Ohjauksemme nojaa ammatilliseen osaamiseemme (lisäkoulutus+kokemus), kliiniseen päättelyyn ja tutkittuun tietoon.

Siksi jaamme somessa mieluummin ilmiöitä, näkökulmia ja tapoja ajatella kuin valmiita ohjeita. Joissain tilanteissa annamme myös konkreettisia ideoita esimerkiksi lasten liikkumiseen, vauvoihin tai yhdessäoloon liittyen, m***a silloinkin harkitusti ja muistuttaen, että tapoja on monia eikä yhtä oikeaa ratkaisua ole.

Tavoitteemme on lisätä ymmärrystä ja tukea perheiden luottamusta omaan lapseensa ja arkeensa eikä luoda tunnetta siitä, että asioita tulisi tehdä tietyllä tavalla tai ”oikein”.

Kun ohjausta annetaan, se on aina yksilöllistä, perusteltua ja tilanteeseen sopivaa. Näin voimme varmistaa, että tuki on lapsen ja perheen kannalta aidosti merkityksellistä ja vaikuttavaa. 🩵

Ajatuksia?

30/01/2026

Tammikuussa somessa on muisteltu vuotta 2016 ja niitä on ollut ihanaa katsella. Tässä meidän "Activus Edition":

Kymmenen vuotta sitten Activus oli ollut olemassa jo 33 vuotta. Arvot ja tapa tehdä työtä lasten ja perheiden kanssa olivat hioutuneet vuosikymmenten aikana. 🩵

Meidän yhteiset arvot eivät siis ole uusia, m***a ne ovat kantaneet läpi muutosten.

Tiimi on vuosien varrella muuttunut, ja ympäröivä yhteiskunta on muovannut niin yrittämistä kuin terapiatyön arkea. Paljon on tapahtunut ja paljon on opittu.

Silti yksi asia on pysynyt:
merkityksellisintä on tehdä tätä työtä yhdessä, tiiminä, jatkuvasti oppien vauvojen, lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi. 🩵

#2016❤️

29/01/2026

Terveisiä mielenkiintoisesta parin päivän koulutuksesta. 🩵 Koulutuksen teemana oli lapset ja mielenterveys ja kouluttajana Pernille Thomsen Tanskasta.

Keskeinen teema oli ylikuormittuneen hermoston ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen. Liike on tässäkin lääkettä ja vaikuttaa monella edullisella tavalla hyvinvointiin. 🏃

Pernille on luonut Tanskaan Seahorse-training konseptin, jossa kolme keskeistä pointtia on sweat, fun and good company. 🩵

28/01/2026

Lapset ja nuoret ovat fysioterapiaan tullessaan usein jo saaneet monenlaisia ohjeita, myös hengitykseen liittyen, ja saattavatkin heti alkuun todeta: “ei ainakaan niitä hengitysharjoituksia!” 😅

Ne kyllä toimivat ja rauhoittavat hermostoa tuoden turvaa kehossa olemiseen. M***a jos keho käy ylikierroksilla, paikallaan oleminen ja “rauhoittuminen” voi tuntua vain yhdeltä vaatimukselta lisää. 🤔

Silloin liike on usein helpompi reitti purkaa jännitystä kehon kautta:

juosta, työntää, heilua, keinua.

Kun keho saa liikkua, mieli seuraa usein perässä. Vasta sen jälkeen pysähtyminen, hengitys, keskittyminen ja oppiminen tulevat mahdollisiksi.

Lissu on pari päivää Pernille Thomsenin koulutuksessa oppimassa lisää siitä, mikä merkitys liikkumisella, yhdessä tekemisellä ja hauskuudella on neurofysiologisiin toimintoihimme. 🩵

23/01/2026

Kannattaa käydä kokeilemassa!

Lajiseikkailupäivän aikataulut ovat nyt selvillä ja ne löytyvät alla olevasta linkistä.
Mukana on tällä hetkellä 18 eri toimijaa kuudessa eri paikassa 🤩
Tule mukaan lauantain 31.1. tapahtumaan ja löydä oma lajisi.

https://vapaa-aika.turku.fi/fi-FI/page/696791c5436bec50ac2aa72e?count=24&sort=creationDate&reverse=true

23/01/2026

Viime vuoden aikana on käyty paljon keskustelua siitä, millaisia hoitoja ja palveluita vauva- ja lapsiperheille tarjotaan aloitteesta. 🩵

Uuden ihmisen äärellä olo tekee monesta vanhemmasta ymmärrettävästi epävarman. Kun oma kokemus ja tieto eivät vielä kanna, pelot saavat helposti tilaa ja apua saatetaan etsiä monesta suunnasta.

Me terapeutit saamme usein palautetta siitä, että lapsen saama terapia vaikuttaa koko perheeseen, eikä se ole sattumaa. Kun lapsi ja vanhemmat tulevat aidosti kuulluiksi ja nähdyiksi ja asioita pysähdytään pohtimaan yhdessä ammattilaisen kanssa, vanhemman luottamus itseensä vahvistuu.
Se rauhoittaa arkea, tukee vanhemmuutta ja heijastuu suoraan lapseen esimerkiksi sujuvampana säätelynä ja turvallisuuden tunteena.

Meillä ammattilaisilla onkin suuri vastuu tarjota tutkittuun tietoon perustuvaa, ymmärrettävää ja perheitä/lasta kunnioittavaa tietoa.

🩵 Vastuu kohdata lapset ja perheet tavalla, joka vähentää pelkoa ja epävarmuutta eikä lisää sitä.

🩵 Vastuu siitä, ettei lapsen minäpystyvyyttä ja luottamusta omaan kehoon murretta

🩵 Turvaa ei rakenneta hätää lietsomalla, vaan kuuntelemalla, selittämällä ja kulkemalla rinnalla.

Miten voisimme ihmisinä olla toisillemme enemmän läsnä ja tukena elämässä, jotta epävarmuudet ja pelot eivät saisi alunperinkään liikaa valtaa?

19/01/2026

Iltalehdessä oli hyvä artikkeli tärkeästä aiheesta, samasta aiheesta oli myös viime viikolla puhetta Huomenta Suomi-ohjelmassa.

Lapset tarvitsevat harrastusten lisäksi monipuolista liikkumista, jossa ei ole muita tavoitteita kuin nauttia ja pitää hauskaa! 🩵

Lapsen ei myöskään kuulu tulla kipeäksi harrastuksissaan vaan lajityypillisiäkin asioita voi ja pitää pystyä kehittämään turvallisesti!

IL: Lasten harrastuksissa piilee vakavia riskejä – jopa 8–9-vuotiaat kärsivät rajuista oireista

Jopa puolella urheilevista lapsista on vuoden aikana todettu jonkinlainen vamma, asiantuntija kertoo IL:lle.

19/01/2026

Parasta on tää työ ja toisteks parasta on puhua siitä 😄

Sanna on siis tänään taas kertomassa fysioterapiaopiskelijoille lasten fysioterapiasta: työarjesta, kliinisestä päättelystä ja siitä, miksi tämä työ vaatii ajattelua, herkkyyttä ja rohkeutta. 🫶

On ilo jakaa kokemusta, pohtia yhdessä ja ehkä olla osallisena siihen, että jollain syttyy kipinä tulevaan ammattiin.

Onni on oppia ja onnistua! 🩵

12/01/2026

Lasten fysioterapiassa tärkeintä on mielekäs arki ja osallisuus. 🩵

Kun lapselle tärkeä asia on vaikeaa, mietimme mihin pitää vaikuttaa, jotta toiminta olisi mahdollista.

Joskus riittää taitojen osatekijöiden harjoittelu, joskus tarvitaan lisäksi ympäristön muokkausta tai apuvälineitä.

Luistelussa päästiin eteenpäin, kun tukipintaa saatiin leveämmäksi ja painopistettä matalammaksi. Kaksiteräinen luistin kiinnitettiin omaan kenkään, jolloin asento tuntui tutummalta ja turvallisemmalta.

Turvallisuuden tunne lisäsi rohkeutta kokeilla ja onnistumiset vahvistivat minäpystyvyyden tunnetta, joka on meistä jokaiselle tärkeää!

🩵 Liikunnan ilo kuuluu kaikille! Kun on tahtoa, löytyy yleensä myös ratkaisuja.

❄️Luistavaa viikkoa kaikille! ❄️