27/08/2025
Runsas harjoittelumäärä?
Urheilija ei tervettä päivää näe on meille kaikille tuttu vanhan kansan viisaus. Lähes jokainen liikkuva ihminen on kokenut tämän omassa kropassaan erilaisina kolotuksina, jäytämisenä ja vihlomisena. Tuntemukset voivat olla tervettä harjoittelukipua tai sitten elimistön hälytysmerkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa. On hyvä muistaa, että oikein annosteltuna liikunta tuo vaakakuppiin enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita – luusto vahvistuu hypyillä, pitkäkestoiset juoksu-, hiihto- tai pyörälenkit rakentavat pohjaa treeneistä palautumiselle ja ennaltaehkäisevät monia hengitys- ja verenkiertoelinsairauksia, kuntosaliharjoittelulla voidaan vähentää niska-hartiaseudun kipuja kyseisen alueen voiman kehittämisen kautta. Kansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna aktiivista liikuntaa tulisi harrastaa vauvasta vaariin. Hyötyjen saamiseksi kunnolla käyttöön kasvavan lapsen monipuolisen liikunnan määräksi suositellaan vähintään 10-15 tuntia viikossa, urheilu-uraa haaveilevalle nuorelle 20-25 tuntia viikossa ja ikääntyvillekin 4-10 tuntia viikossa.
Runsas harjoittelumäärä liitetään helposti yhtä kuin merkillä rasitusvammojen syntymiseen. Tämä ajatusmalli pätee silloin, kun aktiivista yksipuolista harjoittelun lisätään liian paljon liian lyhyessä aikataulussa – esimerkiksi 2 tunnin viikoittainen juoksuaika nostetaan 8 tuntiin viikossa 1 kuukauden aikana. Mikäli liikunta pidetään monipuolisena ja harjoittelumäärän ja -tehon lyhyen aikavälin nostot vähäisinä, voidaan rasitusvammariskiä vähentää. Rasitusvammoja voi ennaltaehkäistä myös muilla toiminnalla. Yksi tärkeimmistä asioista on kehonhuolto. Kehonhuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla voidaan ylläpitää tai kehittää ihmisen kykyä hallita kehoaan mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Työvälineitä ovat erilaiset kestävyyttä, voimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiota kehittävät lajinomaiset harjoitteet. Koskaan ei voi liikaa korostaa venyttelyä ja sen eri keinojen merkitystä rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä. Erilaisia venyttelytekniikoita on useita. On tärkeää ymmärtää, milloin venytellään ja millä keinolla, jotta venyttelystä saadaan haluttu hyöty irti.
Milloin sitten on aika hakeutua asiantuntijan luokse? Hyviä tuloksia saadaan, kun urheilijan kehon lihastasapaino on testattu jo ennen kuin mahdollisia rasitusvammoja on tullut. Lihastasapainokartoituksessa selvitetään mahdolliset tuki- ja liikuntaelinongelmat ja niiden taustalla olevat rakenteelliset ja toiminnalliset tekijät kuten lihaskireydet, lihasten voimatasapaino, keskeiset nivelten aktiiviset ja passiiviset liikelaajuudet. Kun heikot lenkit tunnetaan, esimerkiksi virhe alaraajalinjauksessa, on helppoa ennaltaehkäistä rasitusvammoja. Kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida. Pientä kipua ja kolotusta voi kotona seurata noin viikon ajan. Tämän jälkeen, jos oireet jatkuvat, on hakeuduttava asiantuntijan luokse selvittämään syitä. Oireita ei kannata päästää kroonistumaan, sillä kroonistuneen tilanteen purkaminen kestää paljon kauemmin kuin akuutin tilanteen hoito.
Tervetuloa vastaanotolle. Hoidan lapsia-nuoria-työikäisiä-ikääntyneitä.
Terveisin,
Pasi
Urheilufysioterapeutti Pasi Sinisalo
