12/10/2023
Asiaa hermostosta!
Maailman terveellisinkään ruokavalio, ravintolisä tai muu pilleri ei tehoa, mikäli hermosto on jatkuvassa hälytystilassa? Usein syy kehon epätasapainoihin ja sairauksiin löytyykin kroonisesta stressistä.
Autonominen hermosto jaetaan parasympaattiseen ja sympaattiseen tilaan.
Parasympaattinen ”lepää ja sulata” tila aktivoituu turvan ja rentouden kokemuksessa. Silloin ihminen lepää, palautuu, sulattaa ruokaa, rentoutuu ja kokee yhteyttä toisiin ihmisiin.
Sympaattinen ”taistele, pakene” -tila aktivoituu stressaavissa tilanteissa, toiminnassa, innostuessa tai vaikka urheillessa. Se on se tila, kun saat asioita aikaiseksi. Sympaattisen hermoston ollessa aktiivinen, verenpaine kohoaa, sydämen syke kiihtyy ja verensokeri nousee. Pitkään jatkuessa unen laatu ja määrä heikkenee, elintavat huononee.
Tärkeintä on tasapaino. Jatkuva stressi johtaa ylivireystilaan ja lopulta uupumiseen.
Koska kyseessä on hätätila, ruuansulatus jää aina toissijaiseksi. Stressissä keho ei eritä riittävästi toimivalle ruuansulatukselle tärkeää suolahappoa tai ruuansulatusentsyymejä. Mahalaukun ja suoliston toiminta hidastuu. Nämä alkupään ”pienet” ongelmat tuottavat isoja ongelmia ruuansulatuksen jokaisessa vaiheessa.
Ruokaillessa olisi aina tärkeä saada keho parasympaattiseen tilaan, jotta ruoka sulaisi optimaalisesti.
- Varmista, että sinulla on aikaa syödä rauhassa. Syö istuen ja vain ruokapöydässä.
- Rauhoita keho hengittämällä muutama kerta syvään. Haistele ruokaasi ja saa ”vesi herahtamaan kielelle”, silloin entsyymitoiminta aktivoituu ja mahalaukku osaa odottaa ruokaa.
- Pureskele rauhassa vähintään 20–30 kertaa suupala. Ruuan mekaaninen pilkkominen tapahtuu vain suussa. Myöhemmin ruuansulatus on kemiallista (vatsalla ei ole hampaita).
- EI ÄLYLAITTEITA, KIRJOJA TAI LEHTIÄ RUOKAPÖYTÄÄN. Vaikka söisit yksin, älä tuijota kännykkää, vaan pyri olemaan läsnä ruokaillessa.
- Tietoinen syöminen auttaa myös painonhallinnassa.
- Ajatus, jonka luot ruokaa tai kehoasi kohtaan vaikuttaa aineenvaihdunnan tasolla. Jo negatiivinen ajatus ruuan epäterveellisyydestä, inho omaa kehoa kohtaan, jatkuvat itsesyytökset esimerkiksi herkuttelusta luovat stressireaktion.
Kun keho on jatkuvasti ylivirittynyt, siihen tottuu ja siitä voi tulla normaali tila. Merkkejä ylivirittyneisyydestä voivat olla ainainen väsymys, ärsyyntynyt, herkästi kiukustuva olo, leposykkeen nousu, jatkuva sairastelu, hormonaaliset häiriöt, hidas palautuminen treeneistä, suolisto-oireet, heikentynyt uni, keskittymiskyvyn puute.
Keho kertoo sen, mitä suu ei pysy sanomaan. Kehon eri oireet on aina viestejä, siitä että kaikki ei ole hyvin. Ensin se kuiskaa. Jos kuiskausta ei kuule, se huutaa ja pakottaa pysähtymään vaikka vasta sairaalavuoteessa.